KHO määräsi videon Jari Sillanpään huumeiden käyttämisestä salaiseksi - Kotimaa | HS.fi

KHO määräsi videon Jari Sillanpään huumeiden käyttämisestä salaiseksi

Videolla Sillanpää käyttää amfetamiinia polttamalla ja valmistaa annoksen metamfetamiinia injektioruiskuun. Käräjäoikeus tuomitsi Sillanpään huumejutusta vuonna 2018.

Laulaja Jari Sillanpää huumesyytteiden käsittelyistunnossa Helsingin käräjäoikeudessa 8. elokuuta 2018.­

26.2. 15:26

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on määrännyt salassa pidettäväksi videon, joka koskee laulaja Jari Sillanpään vanhaa huumejuttua. Videolla näkyy muun muassa Sillanpään huumeiden käyttämistä.

Videon sisältö oli kuvattu kirjallisesti esitutkintapöytäkirjassa, vaikka poliisi salasi videon.

”Sillanpää käyttää metamfetamiinia polttamalla sekä annostelee metamfetamiinia injektioruiskuun käytettäväksi. Videolla on nähtävissä myös minigrip-pussi joka sisältää kristallimaisia rakeita”, poliisi kertoi.

Helsingin käräjäoikeus langetti Sillanpäälle vuonna 2018 jutusta kymmenen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen. Oikeuden mukaan hän oli hankkinut, käyttänyt ja luovuttanut muille kaikkiaan 118 grammaa erittäin vaaralliseksi luokiteltua kristallia 2014–2018.

KHO:n päätös on merkittävä.

Päätös liittyy epäselvään oikeustilaan siitä, missä esitutkinnassa menevät poliisin rajat yksityiselämän tietojen salaamisessa. Kyse on siitä, pitääkö esitutkinta-aineistosta salata yksityiselämää koskevaa tietoa laajasti vai voiko poliisi salata vain arkaluontoiset tiedot.

Päätöksessä korkein hallinto-oikeus tuli siihen tulokseen, että myös matalampi salauskynnys voi soveltua esitutkintamateriaaliin. Video siis salattiin, vaikka siinä ei korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ollut arkaluonteista materiaalia.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen vaikutti se, että video oli kuvattu kotirauhan piirissä. Oikeuden mukaan video välitti tietoa ilmapiiristä sekä leikkeillä esiintyvien henkilöiden tunnetiloista, persoonallisuudesta ja käyttäytymisestä sellaisella tavalla, että se tuli salata.

Oikeuden mukaan kyse oli elintavoista ja henkilökohtaisista oloista.

”Videoleikkeet olivat siten sanotun lainkohdan perusteella salassa pidettäviä, vaikka tieto toisen leikkeillä esiintyvän henkilön leikkeillä kuvatusta huumausaineiden käyttämisestä ja siihen valmistautumisesta oli sinänsä tullut julkiseksi kirjoitettuna tekstinä esitutkintapöytäkirjassa”, oikeus katsoi.

Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä on tällä hetkellä myös toinen juttu, jossa käsitellään yksityiselämän salaamista. Se koskee jengiläisten nimiä.

KHO joutuu tuossa tapauksessa ottamaan kantaa siihen, pitääkö rikoksesta epäiltyjen jengiläisten nimet salata esitutkinnassa yksityiselämää koskevana tietona. Kysymys on pohjimmiltaan sama kuin Sillanpään jutun videossa: salataanko esitutkinnassa yksityiselämää koskevia tietoja laajasti vai voiko poliisi salata ainoastaan arkaluonteiset yksityiselämää koskevat tiedot.

Helsingin hallinto-oikeus tuli joulukuussa sille linjalle, että jengiläisten nimiä ei voi salata.

Oikeus katsoi, että jengiläisyyden julkisuutta olisi pitänyt arvioida esitutkinta-asiassa arkaluonteisuutta koskevan kohdan perusteella. Näin täytyy toimia, koska kyseisillä tiedoilla on vaikutusta teon ja sitä seuraavan rangaistuksen arvioimisessa.

Lue lisää: Oikeus: Poliisi ei voi salata jengiläisten nimiä esitutkinta-aineistosta

Hallinto-oikeus katsoi, että jos tiedoilla ei ole vaikutusta teon tai rangaistuksen arvioinnissa, esimerkiksi sivullista koskeva yksityiselämän tieto voi tapauskohtaisen punninnan perusteella olla salaista myös matalammalla kynnyksellä.

Hallinto-oikeus huomautti päätöksessään, että oikeuskäytännössä rikosta ei katsota siihen syyllistyneen yksityisasiaksi.

Tästä lähti myös ylin oikeusaste Sillanpään jutussa. Se päätyi kuitenkin siihen, että kaikki kirjoitetun tekstin ulkopuolella näkyvä ei ollut silti julkista.

”Toisaalta on otettava huomioon, että videoleikkeillä esiintyy esitutkintapöytäkirjan siteerauksessa mainitun henkilön lisäksi toinenkin henkilö, ja siteerauksessakin mainitun henkilön osalta leikkeet sisältävät yksityiskohtaisempaa informaatiota kuin mitä hänen toiminnastaan siteerauksesta ilmenee.”

Tuoreen päätöksen perusteella voi olla toistaiseksi hankalaa tulkita, mihin rajat yksityiselämää koskevien tietojen salaamisessa KHO:n näkemyksen perusteella asettuvat. Jengiläisyyden julkisuuden käsittely KHO:ssa on yhä kesken.

Jengiläisten nimien salaamisesta on valittanut Helsingin Sanomien toimittaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat