Saimaan norppa-alueiden kalastusrajoituksista tuli kova vääntö – Ministerit erimielisiä nykyrajoitusten riittävyydestä - Kotimaa | HS.fi

Saimaan norppa-alueiden kalastusrajoituksista tuli kova vääntö – Ministerit erimielisiä nykyrajoitusten riittävyydestä

Saimaannorpan suojelun ja Saimaan kalastuksen yhteensovittamista pohtinut työryhmä oli niin eripurainen, ettei se saanut aikaan esitystä verkkokalastuskiellon kestosta. Myös ympäristöministeri sekä maa-ja metsätalousministeri ovat asiasta erimielisiä.

Erittäin uhanalaiseksi luokitellun saimaannorpan kanta on hiljalleen elpynyt, ja Saimaalla elää nykyisin noin 420–430 norppaa.­

27.2. 2:00 | Päivitetty 27.2. 7:42

Saimaannorpan suojelusta ja Saimaan alueen kalastusrajoituksista on meneillään kova poliittinen vääntö. Napit vastakkain ovat etenkin ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk), jotka ovat täysin päinvastaisilla linjoilla norpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisesta.

Kyse on siitä, riittävätkö nykyiset kalastusrajoitukset suojelemaan erittäin uhanalaiseksi luokitellun saimaannorpan kannan elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.

Lepän mielestä riittävät, sillä nykyrajoitukset ovat turvanneet norppakannan kasvun. Norppien määrä on kasvanut 2000-luvulla noin 240 yksilöstä 420–430 yksilöön.

Mikkosen mielestä rajoitukset eivät riitä, vaan keväällä syntyvien kuuttien suojaksi asetettua verkkokalastuskieltoa tulee pidentää kuukaudella nykyisestä eli heinäkuun loppuun saakka. Lisäksi kieltoon pitäisi sisällyttää muikkuverkot.

Erimielisyydet latistivat myös maa- ja metsätalousministeriön alaisen Saimaannorppa ja kalastus -työryhmän työtä.

Tammikuussa julkaistussa raportissaan työryhmä esittää uusia kalastusrajoitusalueita Saimaalle, jotta norppa pääsisi leviämään entisille asuinalueilleen. Sen sijaan verkkokalastuskiellon kestosta työryhmä ei päässyt sopuun eikä tehnyt siitä esitystä lainkaan.

Lue myös: Saimaannorpan suojelemiseksi esitetään uusia kalastusrajoitusalueita

Ympäristöministeriö jätti raporttiin eriävän mielipiteensä, mikä on melko harvinaista. Lisäksi ympäristöjärjestöt WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto sekä Itä-Suomen yliopisto ja Saimaan Norppaklubi jättivät yhteisen eriävän mielipiteen.

Molemmissa vaaditaan kalastusrajoitusten jatkamista heinäkuun loppuun sekä muikkuverkkojen sisällyttämistä niihin.

Norpan suojelun toteuttamisesta vastaava Metsähallituksen Luontopalvelut puolestaan jätti täydentävän mielipiteen. Sen mukaan verkkokalastuskiellon jatkaminen norppa-alueilla heinäkuun loppuun saakka on perusteltua.

Verkkokalastus on ollut rajoitusalueella kiellettyä huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun lukuun ottamatta solmuväliltään alle 20 millimetrin muikkuverkkoja.

Työryhmän raportti toimii pohjana uudelle asetukselle kalastusrajoituksista. Lausuntoaika maa-ja metsätalousministeriön laatimasta asetusluonnoksesta päättyi perjantaina, ja rajoitukset tulevat voimaan huhtikuussa.

Lausuntoja oli tullut perjantaihin puoleen päivään mennessä kaikkiaan 135, muun muassa kunnilta ja kaupungeilta, kalastuskunnilta, maakuntien liitoilta, kansalaisjärjestöiltä ja yksityishenkilöiltä, kertoo työryhmän puheenjohtaja, kalastusneuvos Eija Kirjavainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

”Ryhdymme nyt käymään niitä läpi. Vahvasti erilaisia mielipiteitä on paljon, ja lopulta kyse on poliittisesta harkinnasta”, Kirjavainen toteaa.

Mielipide-erot koskevat Kirjavaisen mukaan ennen kaikkea sitä, kuinka paljon norppakannan kasvua halutaan kiihdyttää.

Lausunnoilla olevan asetusluonnoksen mukaan ministeriö ei ole ulottamassa verkkokalastuskieltoa heinäkuulle. Ministeri Leppä ilmoitti jo raportin luovutustilaisuudessa tammikuussa oman linjauksensa. Sen mukaan rajoitusaika pysyy ennallaan, koska norppakanta kasvaa suojelustrategian mukaisesti.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkosen mukaan nykyrajoitukset eivät riitä turvaamaan norpan tulevaisuutta.

”Vaikka norppakanta on kasvanut, muut uhat, kuten ilmastonmuutos, voimistuvat koko ajan. Jo nyt on ollut sellaisia talvia, ettei norpan pesintä ole onnistunut, koska lunta ei ole ollut. Näitä uhkia pitää vähentää kaikin tavoin”, Mikkonen sanoo.

”Tutkimusten mukaan norppia kuolee verkkoihin myös heinäkuussa. Siksi katson, että verkkokalastuskieltoa pitää jatkaa heinäkuun loppuun.”

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) haluaa pidentää Saimaan alueen verkkokalastuskieltoa heinäkuun loppuun saakka.­

Lepän ilmoitus rajoitusajan pysymisestä ennallaan ei Mikkosen mukaan ole päätös asetuksen sisällöstä: ”Tämä on keskustelu, joka pitää käydä hallituksen sisällä, kun lausuntokierros on ohi. Päätöksentekoon osallistuu koko hallitus, ei yksittäinen ministeri.”

Kielto tulee Mikkosen mielestä ulottaa muikkuverkkoihin, sillä norpat hukkuvat myös niihin.

”Kun muikkuverkot vapautettiin kuusi vuotta sitten rajoituksista, todettiin, että asia tarkistetaan, jos norppakuolleisuutta on. Nyt valitettavasti on käynyt niin, että ainakin kuusi norppaa on kuollut muikkuverkkoihin. Niillä on iso merkitys, minkä vuoksi kieltoa on tarkennettava”, Mikkonen sanoo.

Runsasluminen talvi toi saimaannorpan pesinnälle tänä vuonna poikkeuksellisen otolliset olot. Lumitalvet ovat kuitenkin vähenemään päin Saimaallakin.­

Saimaa tuottaa noin puolet koko Suomen muikkusaaliista. Se saadaan lähes kokonaan norppaturvallisilla pyyntivälineillä, nuotalla ja troolilla. Noin kolmannes saaliista saadaan talvinuotalla jään alta.

Saimaan alueella on kaikkiaan noin 190 ammattikalastajaa, joista niin sanotun ykkösryhmän kaupallisia kalastajia on 40. Muikkujen osuus kalastajien saaliin arvosta on noin 70 prosenttia. Vapaa-ajankalastusta Saimaalla harjoitetaan raportin mukaan noin 27 000 asuntokunnassa.

Maa- ja metsätalousministeri Leppä ei pidä verkkokiellon pidentämistä tarpeellisena. Sen sijaan tärkeää on kiinnittää huomiota norppaturvallisiin pyydyksiin sekä niiden oikeanlaiseen käyttöön.

”On katsottava kokonaisuutta. Siihen kuuluvat saimaannorppa ja sen suojelu, kalastus ja kotimaisen kalan saatavuus. Saimaa on Suomen tärkein järvialue myös kalastuksen kannalta. Minun tehtäväni on katsoa näitä kaikkia, ja sen pohjalta nyt edetään.”

Verkkokuolemia suurempi uhka norpille ovat Lepän mukaan petokuolemat: ”Myös petoasia on otettava huomioon. Jos esimerkiksi kettuja ei pyydetä, se voi vaikuttaa myös norppakantaan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.”

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk) mielestä nykyiset kalastusrajoitukset riittävät turvaamaan elinvoimaisen norppakannan Saimaalla.­

Leppä korostaa asukkaiden, kesäasukkaiden ja kalastajien sitoutumista kalastusrajoituksiin. Alueen asukkaat ja vapaa-ajankalastajat suhtautuvat saimaannorpan suojeluun ja norppaturvalliseen kalastukseen myönteisesti. Kalastusrajoitukset hyväksytään yleisesti, ja niiden kanssa on totuttu elämään, selviää norppatyöryhmän teettämästä mielipidekyselystä.

”Sitoutuminen on ollut erittäin hyvällä tasolla, ja rajoituksiin on suhtauduttu myönteisesti. Ne on hyvä pitää voimassa, mutta niitä ei ole tarpeen pidentää”, Leppä sanoo.

Kalastusrajoitusten laajuus ja verkkokiellon pituus jakavat kuitenkin mielipiteitä. Toiset haluaisivat Saimaalle täydellisen verkkokalastuskiellon, toiset purkaisivat rajoitukset kokonaan.

Ympäristöjärjestö WWF:n teettämän kyselyn mukaan puolestaan enemmistö suomalaisista ja myös Saimaan alueen asukkaista on sitä mieltä, että kuuttien suojaksi määritellyn verkkokalastuskiellon tulee koskea kaikkia kalaverkkoja, myös muikkuverkkoja. Selkeä enemmistö oli sitä mieltä, että verkkokieltoa norpan pesimäalueilla tulisi pidentää.

WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen pitää tilannetta kummallisena.

”Verkkokalastuskiellon pidentämisen takana on poikkeuksellisen laaja rintama. Pelkona kuitenkin on, että maa- ja metsätalousministeriö näyttää ohittavan sekä saimaannorpan suojelun vastuuviranomaisten ja tutkijoiden sekä ympäristöjärjestöjen ja kansalaisten vaatimuksen nykyistä tehokkaammista toimista norpan suojelemiseksi.”

Tolvanen huomauttaa, että myös muikkuverkot ovat tutkimusten mukaan osoittautuneet vaarallisiksi norpille. ”Tästä on selkeät todisteet. Noin neljännes kaikista raportoiduista norppien verkkokuolemista on tapahtunut muikkuverkkoihin. Asia pitää nyt ottaa uuteen käsittelyyn”, hän sanoo.

Saimaan verkkokalastuskielto on asetettu ennen kaikkea saimaannorpan kuuttien suojaksi, sillä ne hukkuvat herkästi verkkoihin.­

Saimaannorpalla on Tolvasen mukaan kaksi suurta uhkaa: kalanpyydyskuolleisuus ja ilmastonmuutos. Viime vuosien leudot talvet voivat lisätä erityisesti vastasyntyneiden kuuttien kuolleisuutta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat