Tulli valmisteli koronakoiria kahdeksan kuukautta, mutta niitä ei olla ottamassa käyttöön – STM:n mukaan ei ole riittävästi näyttöä, että koira tunnistaisi tartunnan - Kotimaa | HS.fi

Tulli valmisteli koronakoiria kahdeksan kuukautta, mutta niitä ei olla ottamassa käyttöön – STM:n mukaan ei ole riittävästi näyttöä, että koira tunnistaisi tartunnan

Tullin mukaan esimerkiksi jokaista Virosta saapuvaa laivaa voisi olla vastassa Tullin kouluttama koronakoira, joka poimisi terveysviranomaisten testattavaksi mahdolliset taudin kantajat. Uudistuneesta tartuntatautilaista jätettiin kuitenkin pois muotoilu koirista, eikä niitä olla ottamassa käyttöön.

28.2. 2:00 | Päivitetty 28.2. 7:28

Tulli valmisteli kahdeksan kuukautta omia koronakoiriaan, mutta niitä ei olla ottamassa käyttöön. Syynä on se, että tartuntatautilaista jätettiin viime metreillä pois koiriin liittyvä lakipykälämuotoilu. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan siitä ei ole riittävästi näyttöä, että koira tunnistaisi covid-19-tartunnan.

Koirien oli tarkoitus työskennellä kansainväliset rajat ylittävässä liikenteessä, haistella matkustajia matkustusvirrassa ja poimia potentiaaliset koronavirus­taudin kantajat. Koronakoirat olisivat näin vähentäneet pakkotestauksen tarvetta: sen sijaan että kaikki esimerkiksi Virosta saapuvat laivamatkustajat ohjattaisiin terveysviranomaisten koronatestiin, jonoon ohjattaisiin vain koiran merkkaamat maahantulijat.

”Kun kyse on miljoonista matkustajista, kaikki mikä on arvaamista parempaa, vie prosessia oikeaan suuntaan”, sanoo valvontajohtaja Mikko Grönberg Tullista.

”Koirat olisivat toimineet osana testiin ohjaamisen kokonaisuutta, samanlaisena toimenpiteenä kuin täytetyt lomakkeet ja sovellukset.”

Tullin niin sanottujen koronakoirien kouluttamisesta päätettiin vuoden 2020 toukokuussa. Projektia on toteutettu alusta asti yhteistoiminnassa STM:n kanssa. Tarkoituksena oli, että koirat ovat valmiita töihin, kun tartuntatautilain uudistus tulee voimaan. Koirat olisivat valmiina, mutta laki ei otakaan niitä huomioon.

Lain uudistus tuli voimaan helmikuun viimeisenä maanantaina. Sen tarkoituksena on tehostaa koronaviruksen torjuntaa. Laki antaa kunnille ja aluehallintovirastoille (avi) laajemmat toimivaltuudet rajoittaa muun muassa harrastustoimintaa ja julkisen liikenteen matkustajamääriä.

Lakipykälän 89 mukaan poliisin, pelastusviranomaisen, Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen tai Tullin on annettava pyynnöstä virka-apua yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen estämisessä. Vaikka listaan lisättiin uudistuksessa Rajavartiolaitos ja Tulli, tämä mahdollistaa vain toimet nykyiseen toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

Muotoilu ei siis mahdollista Tullin koronakoira­toimintaa. Asia on herättänyt Tullissa ihmetystä.

”Emme ymmärrä, miksi koirien hyödyntämistä osana viranomaistoimintaa pandemian torjunnassa ei mahdollistettaisi”, sanoo Tullin pääjohtaja Hannu Mäkinen sähköpostitse.

”Kysymyshän ei ole koskaan ollut lääketieteellisen toiminnan korvaamisesta vaan tukemisesta silloin, kun siitä on hyötyä.”

Vielä tammikuun lopulla hallintovaliokunnan lausunnossa ja helmikuun alussa sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä oli maininnat Tullin koronakoirista. Niissä sanotaan, että koirien kouluttamista ja hyödyntämistä taudin jäljittämisessä on syytä selvittää ja arvioida. Hallintovaliokunnan lausunnon mukaan koirat eivät todentaisi tartuntatauteja, vaan ainoastaan auttaisivat tunnistamaan infektoituneita matkustajia, jotta heidät voitaisiin ohjata terveydenhoitoviranomaisten jatkotoimenpiteisiin.

Lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen STM:stä kertoo, että lakipykälästä jätettiin pois maininta koronakoirista, koska menetelmästä ei ole lääketieteellisestä tutkimusnäyttöä.

”Ei ole riittävän luotettavaa näyttöä, että koira tunnistaisi covid-19-tartunnan”, hän sanoo.

Taustalla on vaikuttanut myös huoli siitä, että koronakoirat aiheuttaisivat virheellistä turvallisuudentunnetta. Jos koira ei merkitsisi maahan saapunutta koronapositiivista, viruksen kantaja saattaisi kuvitella ettei hänellä ole tartuntaa.

Koronakoiria Suomessa kouluttaa Tullin lisäksi myös yksityinen toimija.

Nose Academy -yhtiö on tehnyt Helsinki-Vantaan lentoasemalla koronakoiratestausta vuoden 2020 syyskuusta alkaen. Koirat kouluttaa Wise nose – Suomen hajuerottelu -niminen yhdistys.

Toiminnassa ovat lisäksi mukana Vantaan kaupunki ja Helsingin yliopisto.

Vantaan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö kertoo, että valtio korvaa koronakoira­toiminnan menot osana lentokentän koronamenoja. Koronakoirien käyttö maksaa hänen mukaansa noin 85 000 euroa kuussa.

Koronakoirien käyttöä koskeva sopimus on näillä näkymin voimassa kesäkuuhun asti, tosin touko–kesäkuu lyödään lopullisesti lukkoon vasta maaliskuussa. Kesän jälkeen toimintaa katsotaan uudemman kerran.

”Pitää katsoa mikä on koronatilanne maailmalla ja millaista testausta tarvitaan”, Aronkytö sanoo.

Viranomaisena Tulli olisi hoitanut rajaliikenteen valvonnan virkatöinään, ilman erillistä hintalappua.

 

Tulli aloitti omien koiriensa kouluttamisen marraskuussa kahdella koiralla, joilla oli molemmilla oma ohjaajansa. Koirat olivat jo valmiiksi perustaidot oppineita reservikoiria, joten koronakoulutuksessa päästiin nopeasti liikkeelle.

Ensin koirat tekivät harjoituksia hajuerotteluradalla anonymisoiduilla näytteillä. Sen jälkeen koirat harjoittelivat lentokentällä, jossa niiden oli tarkoitus tunnistaa taskussa tai laukussa oleva näyte.

Näytteet olivat koronapotilaiden vaatteita ja pyyhkäisynäytteitä, jotka oltiin saatu Hus Helsingin yliopistolliselta sairaalalta. Verrokkeina oli vastaavia tekstiilejä ja näytteitä, jotka eivät sisältäneet koronavirusta.

Koirat tekivät yhteensä 400 harjoitusta. Niiden perusteella voi sanoa, että koirat oppivat tunnistamaan positiivisen näytteen negatiivisesta noin 90 prosentin varmuudella, Tullin valvontajohtaja Mikko Grönberg kertoo.

Joulukuun puolivälissä Tulli oli siinä vaiheessa, että koirat olisivat voineet siirtyä operatiiviseen toimintaan tai matkustajaliikenteeseen harjoittelemaan. Harjoitukset kuitenkin keskeytettiin, sillä lakipykälistä ja näin koirien käyttöönotosta oli epäselvyyttä.

Tullin koirien ei ole tarkoitus antaa lausuntoa ihmisen sairaudesta, Grönberg painottaa.

”Tavoitteena oli, että koirat oppivat tunnistamaan infektioon liittyviä aineenvaihdunnan muutoksia.”

Viranomaiset eivät tekisi esimerkiksi karanteenipäätöksiä koirien tekemän merkkausten perusteella.

Marraskuussa Suomen Kuvalehti julkaisi artikkelin Helsinki-Vantaan Nose Academyn koronakoira­testauksesta. Artikkelissa muun muassa syöpäkoiria kouluttaneet asiantuntijat sanoivat, että hajun opettaminen koiralle on hyvin hankalaa.

”Emme vielä tiedä, minkä elimistön muutoksen koira tunnistaa koronaksi, ja pyrimme selvittämään asiaa yliopistojen kanssa. Mutta kyllä koira koronaan sairastuneen tunnistaa”, sanoo Nose Academyn projektipäällikkö Susanna Paavilainen.

Tullin Grönberg ei ota kantaa siihen, miten yksityisten yritysten koiratoiminta suhtautuu Tulliin. Hän kuitenkin painottaa sitä, että lakiin perustuvaa toimintaa valvotaan. Grönberg sanoo myös, että Tullilla on yli 50 vuoden kokemus koirilla operoimisesta.

”Tullilla on hyvät lähtökohdat koirien kanssa työskentelemiseen. Toisin kuin yksityiset, jotka eivät toimi virkavelvollisuudella tai joille ei ole välttämättä säädetty samanlaista salassapitovelvollisuutta, henkilöstöllemme tietoturva ja salassapito on tuttua”, Grönberg sanoo.

Susanna Paavilaisen mukaan Nose Academyn koronakoiratestauksessa ei kerätä henkilötietoja koronanäytteiden antajista eikä näin salassapito-ongelmaa synny.

”Testiin tulijoilta kysytään, haluavatko he osallistua Helsingin yliopiston tutkimukseen, jossa vertaillaan koiran tekemän testin ja pcr-testin tuloksia. Testiin osallistuvat allekirjoittavat luvan henkilötietojen keräämisestä yliopiston rekisteriin”, Paavilainen kertoo.

Testissä käyneille korostetaan Paavilaisen mukaan sitä, että testi on epävirallinen. Se ei korvaa pcr-testiä eikä lyhennä karanteenia.

Tullin niin sanotut koronakoirat aloittivat harjoittelun hajuerottelulla purkkiradalla. Kuvassa koiranohjaaja Jukka Malinen ja Riesu.­

Jos tartuntatautilakiin vielä tulisi päivitys virka-avun osalta, Tulli on yhä valmis aloittamaan työt koronakoirilla. Tullin mukaan heillä olisi ollut valmius kouluttaa lisää koronakoiria ja sijoittaa niitä nopeasti vaikka kaikille tarvittaville raja-asemille, satamiin ja lentoasemille.

Jos Tullin ohjaamille koronakoirille ei ole tarvetta, koirat voidaan kouluttaa muihin tehtäviin.

”Mutta hetken aikaa me vielä odottelemme ja katsomme tahtotilaa, sillä nämä koirat ja ohjaajat olivat hyviä työssään.”

Kari Korkiakoski (etualalla) teetti lokakuussa koronavirustestin hajukoirien avulla Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Taustalla koronakoira Miina sekä Nose Academyn työntekijä Egil Björkman. Taustalla oikealla Helena Lemström jonottaa hajukoiratestiin.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat