Vastaamon tietomurto murensi luottamuksen terapiaa kohtaan – uusi asiakastietolaki voi nostaa epäilykset jälleen pintaan - Kotimaa | HS.fi

Vastaamon tietomurto murensi luottamuksen terapiaa kohtaan – uusi asiakastietolaki voi nostaa epäilykset jälleen pintaan

Yksi tietomurron uhreista pohtii, että epäselvyys siitä, kuka tietoja voi lukea, voi vaikuttaa siihen, uskaltautuuko ihminen terapiaan vai ei.

HS haastatteli 72-vuotiasta helsinkiläisnaista, joka oli yksi psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistuneen tietomurron uhreista. Nainen ei halua puhua asiasta nimellään sen henkilökohtaisuuden takia. Hän pohtii, että ilmassa leijuvat Kanta-tallentamiseen liittyvät epäselvyydet voivat vaikuttaa jollakulla siihen, uskaltautuuko terapiaan vai ei. Itse hän ei käy tällä hetkellä terapiassa.­

1.3. 1:00 | Päivitetty 1.3. 7:39

Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistunut tietomurto on murentanut luottamusta sitä kohtaan, pysyvätkö terapiassa keskustellut asiat salassa.

Tietomurrossa kymmenientuhansien ihmisten terapiatiedot vuodettiin pimeään verkkoon.

Lue lisää: Vastaamon konkurssi sai viimeisen sinetin, asiakastyö jatkuu – ”Paras ratkaisu työntekijöiden ja potilastyön jatkumisen kannalta”

Nyt suunnitteilla on lakiuudistus, joka voi nostaa pinnalle vastaavan huolen, ammattilaiset arvioivat. Kyseessä on uusi asiakastietolaki eli sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskeva laki.

Lain myötä Kanta-palveluun tallennettaisiin terveydenhuollon potilastietojen lisäksi jatkossa myös sosiaalihuollon asiakastietoja sekä hyvinvointitietoja. Esityksessä ei tehdä erottelua somaattisen ja ei-somaattisen terveystiedon välille. Esityksessä ei myöskään kerrota erikseen, miten psykoterapiatiedot pitäisi kirjata Kantaan.

EFPP:n (European Federation for Psychoanalytic Psychotherapy) Suomen kansallinen verkoston eettisen työryhmän puheenjohtajan Sanna Aavaluoman mukaan pelkkä ajatus siitä, että Kantaan tulee merkintä psykoterapiasta, voi saada jonkun lopettamaan terapian. Suomessa on yhä monia, jotka eivät halua kertoa terapiassa käymisestä edes läheisilleen, hän muistuttaa.

EFPP:n verkoston mukaan Kantaan kirjaamisen velvoite tulisi poistaa kokonaan psykoterapian osalta.

”Kantaan kirjaamista perustellaan tiedon kulkemisella ammattilaiselta toiselle, mutta psykoterapiassa hoitosuhde ei yleensä vaihdu eli tietoa ei ole tarpeen siirtää”, Aavaluoma sanoo.

”Psykoterapian ydin on luottamuksellinen hoitosuhde ja se, mitä siinä suhteessa tapahtuu. Mielen sisäistä maailmaa, pelkoja ja huolia ei ole mielekästä kirjata ulkoisina faktoina tai saattaa kenenkään muun tietoon.”

Aavaluoman mukaan psykoterapeutti­kentällä vallitsee lisäksi epäselvyyttä siitä, kenen pitäisi alkaa tallentaa tietoja Kantaan.

Verkosto on myös esittänyt huolensa alaikäisten lasten ja nuorten psykoterapiakirjauksista, joihin vanhemmilla olisi Kannassa pääsy. Myös pari-, perhe- ja ryhmäterapian kirjaaminen Kantaan voi olla Aavaluoman mukaan ”mahdoton tehtävä”, koska Kanta-kirjaukset kuuluu merkitä vain yhden henkilötunnuksen alle.

”Näissä terapiamuodoissa on hoidossa suhde ja vuorovaikutus, ei tietty ihminen.”

HS haastatteli terapian luottamuksesta ja sen murtumisesta 72-vuotiasta helsinkiläisnaista, joka on yksi Vastaamoon kohdistuneen tietomurron uhreista. Nainen ei halua puhua asiasta nimellään sen henkilökohtaisuuden takia. Nainen kävi Vastaamossa vain kerran.

”Uskon, että luottamus on herkempi pitkissä terapiasuhteissa. Jos käy kerran tai pari, keskustelut ja täten niistä tehdyt kirjauksetkaan eivät ole vielä kovin syvällisiä. Jos taas käy vuosikausia kestävässä terapiassa ja sensitiivisiä kirjauksia tehdään paljon ja usein, vaikka ne ovat tiiviitä, niistä voi yhteensä päätellä ihmisestä paljon enemmän”, nainen sanoo.

Naisen mukaan kirjausten tekeminen sähköiseen järjestelmään olisi lähtökohtaisesti ok. Tietoturvallisuuden suhteen hän sanoo toivovansa, että Kanta-palvelu on rakennettu turvalliseksi ja suojatuksi.

”Toki onhan hakkerointi aina mahdollista, sitä heräsin miettimään Vastaamon tilanteen kohdalla.”

Hänen mielestään oleellista on kuitenkin se, että suomalaisille kerrottaisiin selkeästi siitä, kuka voi tarkastella Kantaan tehtyjä kirjauksia.

”Tästä herää kysymys siitä, kuka pääsee lukemaan terapeutin tekemiä kirjauksia kannasta? Lääkärit vai hoitajat? Jos olen käynyt yksityisellä terapeutilla, näkevätkö terveyskeskuksen työntekijät noiden kirjausten sisällöt jos menen polvileikkaukseen?”

”On kyseenalaista, jos terapiassa esille otetut asiat ovat nähtävissä laajalla käyttäjäkunnalla.”

Hän pohtii, että epäselvyys siitä, kuka tietoja voi lukea, voi vaikuttaa jollakulla siihen, uskaltautuuko terapiaan vai ei.

 Asiakastietolakiin liittyvä epäselvyys voi pelottaa.

Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) kuntoutusneuvoja Raili Alén kertoo, että uuteen lakiin ja sen vaikutuksiin liittyy vielä epäselvyyttä ja epätietoisuutta.

Alén on tehnyt pitkään asiakastyötä muun muassa mielenterveysneuvonnan puhelin- ja chat-palveluissa.

”Mieleeni tulee keskusteluja, joissa asiakkaat ovat kertoneet, että heidän terapiatietojaan on kirjattu hyvin yksityiskohtaisesti Kantaan ja olemme miettineet yhdessä, saako näin tehdä. Kirjatut asiat ovat olleet hyvin luottamuksellisia, sellaisia etteivät asiakkaat olisi halunneet niitä kirjattavan.”

Psykoterapeuteilla ei ole vielä velvoitetta kirjata terapiakäynneistä Kantaan, ja asiakastietolakikin on vasta käsittelyssä.

Potilaalla on jo nyt oikeus kieltää Kannassa olevien tietojen luovuttaminen muille terveydenhuollon toimintayksiköille. Lisäksi toimintayksiköistä on mahdollista pyytää lokitiedot tietojen katselijoista.

Alénin arvion mukaan Vastaamon tietomurron paljastumisen jälkeen ihmiset ovat alkaneet pohtia enemmän sitä, mitä terapiakäynneistä kirjataan.

Vastaamon tietomurto oli Alénin mukaan järkytys sekä työntekijöille että useille asiakkaille.

”Voi sanoa, että kaikki apua tarvinneet eivät välttämättä hakeutuneet terapiaan sen jälkeen.”

Monet asiakkaat olivat huolissaan ja järkyttyneitä, Alén kuvailee. Osa olisi melkein halunnut lopettaa koko terapian. Osalla oli ahdistusta ja sellaisia pelkoja, että tiedot valuvat myös kuntapuolelta ulos.

Tietosuoja ja tietoturva eivät ole kaikille helposti käsitettäviä asioita. Näistä syistä myös asiakastietolakiin liittyvä epäselvyys voi pelottaa.

Vaikka uusi asiakastietolaki mahdollistaa sen, että jokainen voi itse määritellä kirjauksiaan salaisiksi, eivät mielenterveyskuntoutujat tätä välttämättä jaksa joka terapiakerran jälkeen tehdä.

”Terapiassa käyvät voivat joskus olla niin huonossa kunnossa, etteivät välttämättä jaksa ottaa tällaisista asioista selvää. Siinä tapauksessa työntekijän on hyvä infota muun muassa siitä, mistä omia kirjauksia voi tarkastella ja muuttaa salaisiksi”, Alén sanoo.

Uuteen asiakastietolakiin on kirjattu asiakkaan mahdollisuus kieltää tietojensa luovutus terveyden- ja sosiaalihuollon rekisterinpitäjien välillä.

Asiakas voisi kieltää tietyn käynnin tietojen näkymisen muille terveydenhuollon rekisterinpitäjille käyntikohtaisesti, kertoo palvelutoiminnan päällikkö Outi Lehtokari Kanta-palveluista.

Julkisella puolella asiakas voisi määrittää tietyn palveluntuottajan käyntikertoja koskevat tiedot salaisiksi esimerkiksi tästä päivästä tulevaan.

Lain myötä lähtökohtaisesti sekä julkisilla että yksityisillä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajilla olisi ehdoton liittymisvelvollisuus Kantaan. Asia ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen.

Lehtokari kertoo, että lakiin on kuitenkin suunnitteilla yksityisiä ammatinharjoittajia tai pieniä palveluntuottajia koskeva poikkeus. Jos käytössä ei ole valtakunnallisiin tietojärjestelmä­palveluihin liitettävää potilas- tai asiakas­tietojärjestelmää, ei tietoja ole pakko tallentaa kantaan.

Kantaan siirtymistä Lehtokari perustelee tietoturvallisuudella.

”Kantaan liittyminen ratkaisee ongelmat, koska jo liittyessä pitää vakuuttaa ja todentaa, että käytössä on tietoturvallinen järjestelmä.”

Tämä tarkoittaa A-luokan sertifioitua potilastietojärjestelmää ja käytössä olevaa tietoturvallisuuden omavalvontasuunnitelmaa, Lehtokari selittää.

Jälkimmäinen säilyttää ainakin osittaisen omavalvonnan roolin.

Asiakastietolakia on yritetty uudistaa jo pitkään. Tarkoituksena on parantaa tiedonkulkua palveluntuottajien välillä.

Lue lisää: Asiakastietolaki oli susi jo syntyessään, ja nyt se on aiheuttanut tietoturvasopan

Marraskuussa 2020 laki eteni valiokuntakäsittelyyn. Valmistelusta vastannut hallitusneuvos Joni Komulainen STM:stä arvioi, että lakipaketti voisi keskeisiltä osin tulla voimaan aikaisintaan 1. syyskuuta alkaen.

Potilastietojen kirjaamisesta on tällä hetkellä useita kansallisia oppaita. Kirjaamisesta ohjeistavat STM, THL ja muun muassa Valvira. Psykoterapeuttien kirjaamista ohjeistaa myös Psykologiliitto.

Valviran sosiaali- ja terveydenhuolto-osaston ryhmäpäällikkö ja lääkintäneuvos Kaisa Riala kertoo, että uusi asiakastietolaki ei edellytä jo annettujen ohjeiden muuttamista.

Asiakastietolain jälkeen on tarkoitus laatia lakiehdotus potilasasiakirjojen käsittelystä.

”Siinä yhteydessä on mahdollista arvioida muutostarpeet psykoterapiaa koskevien potilasasiakirjojen laatimiseen”, kertoo Komulainen sähköpostitse.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat