Suomen ensimmäinen historiantutkimuksen joukkoistus oli menestys: vapaaehtoiset syöttivät pikavauhtia tietokantaan tuhansien neuvosto-Venäjältä evakuoitujen tiedot - Kotimaa | HS.fi

Suomen ensimmäinen historiantutkimuksen joukkoistus oli menestys: vapaaehtoiset syöttivät pikavauhtia tietokantaan tuhansien neuvosto-Venäjältä evakuoitujen tiedot

Joukkoistus on osa laajaa ja monivuotista Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 -tutkimusta, jossa selvitetään kymmenientuhansien suomalaisten kohtaloita Stalinin ajan Venäjällä ja Neuvostoliitossa.

Esimerkki Pietarin pääkonsulinviraston henkilötietolomakkeen osasta. Vapaaehtoisia pyydettiin syöttämään lomakkeiden tietoja tutkijoiden tietokantaan.­

3.3. 16:15

Suomen ensimmäinen internetin välityksellä järjestetty historiantutkimuksen joukkoistamishanke on osoittautunut menestykseksi.

Kyse on poikkeuksellisen laajasta ja monivuotisesta Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 -tutkimuksesta, jossa selvitetään kymmenientuhansien suomalaisten kohtaloita Stalinin ajan Venäjällä ja Neuvostoliitossa. Tutkimushanke toimii Kansallisarkistosta käsin.

Tutkijat pyysivät vapaaehtoisia auttamaan noin sata vuotta sitten laadittujen käsin kirjoitettujen henkilökaavakkeiden tietojen siirtämisessä sähköiseen tietokantaan internetissä.

HS kirjoitti hankkeesta helmikuun puolivälissä.

Joukkoistamisen suosio ja teho yllättivät tutkijatkin.

”Se lähti lehtijutun jälkeen liikkeelle”, kertoo suunnittelija Ilkka Jokipii.

”Se meni ihan mahtavasti. Ei meillä ollut mitään täsmällistä odotusta siitä, missä ajassa jotain syntyy, mutta ihan näin nopeaan toimintaan en uskonut kuitenkaan.”

Vapaaehtoiset joukkoistajat syöttivät uutisoinnin jälkeen yli 6 000 ihmisen henkilökortiston kokonaan tietokantaan vain kahdessa viikossa.

”Tämä meni niin nopeasti, että opetusvideokin valmistui vasta sen jälkeen kun aineisto oli jo valmis”, Jokipii sanoo ja naurahtaa.

Vapaaehtoisten keräämä data oli hänen mukaansa hyvälaatuista, vaikka sitä joudutaankin vielä muokkaamaan. Muokkaaminen on kuitenkin helppoa, kun materiaali on valmiina tietokannassa.

Kyseessä oli ulkoministeriön arkistoon kuuluva Suomen Pietarin-pääkonsulinviraston henkilötietolomakkeiden kortisto, jossa on tiedot neuvosto-Venäjältä evakuoiduista suomalaisista.

Jokipiin mukaan tutkijat ovat jo saaneet vapaaehtoisilta viestejä, että nyt pitäisi saada lisää materiaalia tekeille.

Evakuointikortiston jälkeen hankkeen joukkoistamissivustolle onkin lisätty uutta aineistoa. Siellä on nyt valmisteilla Pietarin Pyhän Marian seurakunnan kuolleiden ja haudattujen suomenkieliset luettelot, jotka nekin on jo kohta syötetty tietokantaan.

Seuraavaksi sivulle lisätään seurakunnan venäjänkieliset luettelot, jotka ovat jo huomattavasti vaativampia harrastajille, sillä ne on kirjoitettu venäjänkielisellä kaunokirjoituksella.

Parhaillaan selvitetään joukkoistamista Etsivän keskuspoliisin Kellomäen tutkijatoimiston aineiston osalta. Aineistoa ei ole kuitenkaan vielä digitoitu eli kuvattu, joten ihan heti se ei ole tulossa.

Materiaalia, kuten kuulustelupöytäkirjoja, on siinä yli 3 000 sivua.

”Se on kiinnostava aineisto, josta voitaisiin selvittää punapakolaisten kohtaloja tarkemmin”, Jokipii sanoo.

Muutakin mahdollista aineistoa on selvittelyssä.

Tällaisia ovat esimerkiksi Neuvostoliittoon lähteneitä eli ”punaloikkareita” koskeva ulkoministeriön aineisto 1930-luvulta, mutta siinä pitää ensin selvittää henkilöiden tietosuojaan liittyvät kysymykset.

Teoriassa on mahdollista, että joku aineistoissa mainittu on vielä hengissä, vaikka se onkin epätodennäköistä.

Tutkijoilla on myös Venäjältä saatua aineistoa, jota olisi mahdollista joukkoistaa.

”Venäläisten aineistojen kannalta tulee eteen omistajuuskysymys: saammeko julkaista venäläisen arkiston digitoimia aineistoja? Näitä joudutaan selvittelemään.”

Tietojen syöttäminen joukkoistetaan kansainvälisen Zooniverse-yhteisön sovelluksen avulla.

Se on eräänlainen kansalaisten tieteentekemisportaali, jonka kautta vapaaehtoisia osallistuu tieteen joukkoistamishankkeisiin ympäri maailmaa.

Joukkoistamiseen voi osallistua nimimerkillä. Vapaaehtoiset voivat halutessaan myös rekisteröityä, mutta se ei ole pakollista. Rekisteröityneidenkin tiedot ovat vain Zooniversen tietokannassa.

Jokipiin mukaan Suomalaiset Venäjällä -hankkeen tutkijat eivät vielä tiedäkään, kuinka monta ja minkälaisia vapaaehtoisia on osallistunut heidän projektiinsa. Tarkoituksena on kuitenkin järjestää kysely, jossa selvitetään asiaa.

Neuvostoliiton johtoa vuonna 1937. Kuvassa Kliment Vorošilov (vas.), Vjatšeslav Molotov, Josif Stalin ja Nikolai Ježov.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat