Korkeakoulu­opiskelijat olivat odottaneet hallituksen korona­infoa, mutta pettyivät – Tsemppi­viestien sijaan he haluavat konkreettisia toimia - Kotimaa | HS.fi

Korkeakoulu­opiskelijat olivat odottaneet hallituksen korona­infoa, mutta pettyivät – Tsemppi­viestien sijaan he haluavat konkreettisia toimia

Korkeakouluopiskelijat pettyivät hallituksen koronainfoon ja vaativat konkreettisia keinoja hallitukselta opiskelijoiden tilanteen parantamiseksi, kirjoittaa HS:n kotimaantoimittaja Pauliina Grönholm.

Tyhjiä opiskelutiloja Porthaniassa Helsingin yliopistolla helmikuussa.­

3.3. 18:21 | Päivitetty 4.3. 14:59

”En vaan jaksa. En osaa enkä pysty ottaa itteeni niskasta kiinni. Oon niin jäljessä ja en ymmärrä kurssien aiheita tai tehtäviäkään. Yritin soittaa apua ja sain ajan toukokuulle. En vaan tiedä jaksanko enää niin kauan.”

Viestipalvelu Jodelissa esitetty kommentti kuvaa hyvin osan korkeakoulu­opiskelijoiden hätää.

Hallitus piti tiistaina ensimmäisen oman koronainfon opiskelijoille. Tilaisuudessa käsiteltiin pandemian vaikutuksia opiskelijoiden opintoihin, hyvinvointiin ja tulevaisuuden näkymiin.

Korkeakouluopiskelijat olivat odottaneet tilaisuutta pitkään, mutta kun se vihdoin järjestettiin, tuloksena oli monelle pettymys.

Tarkoitus oli ehkä hyvä, mutta koronainfossa tehtiin yksi oleellinen virhe: Samassa tilaisuudessa yritettiin kattaa kaikkien opiskelijoiden asiat aina toisesta asteesta korkeakouluun. Välillä ministerit puhuivat myös peruskouluun liittyvistä asioista.

Opetusministeri Jussi Saramo (vas) kertoi puheenvuorossaan toisen asteen yhteyshaun hakuajan pidentämisestä ja korosti oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen historiallisuutta. Asioita, jotka eivät koske korkeakouluopiskelijoita millään tavalla.

Pääministeri Sanna Marin (sd) puolestaan totesi, että koronaepidemia on osa sukupolvikokemusta. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) puolestaan vastasi ehkä hieman löperösti kysymykseen, miksi korkeakouluopiskelijoiden opintoja ei yritetä edes palauttaa lähiopetukseen.

Korkeakouluopiskelijoiden mitta täyttyi. Sosiaalisessa mediassa esitettiin keskiviikkona lukuisia kriittisiä kommentteja ja toisaalta jutun alussa esitetyn viestin kaltaisia hätähuutoja.

Korkeakouluopiskelijoista osa ollut etäopetuksessa jo vuoden. Varsin vähän mitään konkreettista heidän tukemisekseen on kuitenkaan tapahtunut.

Korkeakouluopiskelijoita on Suomessa noin 284 000. Se ei ole pieni määrä. Esimerkiksi Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa Espoossa asuu noin 292 000 asukasta.

Näin isoon määrään mahtuu hyvin erilaisissa tilanteessa olevia opiskelijoita. Osa voi olla perheellisiä opiskelijoita, joilla etäopetus mahdollistaa paremmin perheen ja opiskelun yhdistämisen.

Kenties haastavimmassa asemassa ovat kaikista nuorimmat opiskelijat. Heillä on takanaan pääministeri Marinin esittämää ajatusta mukaillen jo sukupolvikokemus siitä, että heitä kohdeltiin viime keväänä tulleen korkeakoulujen todistusvalinnan käyttöönotossa epäreilusti.

Osa heistä koki lukiossa ollessaan, että tieto todistusvalinnan pisteytyksistä tuli liian myöhään, sillä he olivat tehneet jo kurssivalintojaan. Osa heistä oli myös uupuneita jo ennen koronaepidemiaa.

Koronaepidemia puolestaan siirsi heidän ylioppilaskirjoitustensa aikana koepäiviä. Eräs viime kevään abiturientti kertoi haastattelussa joutuneensa lopulta kirjoittamaan neljä koetta peräkkäisinä päivinä.

Heidän ylioppilasjuhlansa siirrettiin tai peruttiin.

Sitten opiskelijavalintojen aikatauluja muutettiin keväällä pika-aikataululla. Monella alalla todistuksella valittavien osuutta kasvatettiin, ja osa aloista muutti valintakokeet kaksivaiheisiksi.

Ja kun he aloittivat korkeakouluopintonsa, he joutuivat aloittamaan opintonsa suurilta osin yksin kotona. Osa heistä on muuttanut uudelle paikkakunnalle ja on ilman aiempaa ystäväpiiriä tai perheensä tukea.

Verkkokeskusteluissa heitä on saatettu soimata laiskoiksi ja heidän kokemaansa uupumustaan on vähätelty. Opiskelijatapahtumissa tapahtuneet altistukset ja tartuntaketjut on yleistetty koskemaan kaikkia opiskelijoita, vaikka valtaosa toimii rajoitusten mukaan.

Pandemia ei ole kohdellut ketään reilusti. Monelta esimerkiksi ravintola-alalla tai kulttuurialalla on mennyt työpaikka. Ne ovat kuitenkin olleet myös aloja, jotka ovat tyypillisesti työllistäneet myös opiskelijoita keikkatöihin.

Näistä kaikista kokemuksista muotoutuu kokonaisuus, jonka jättämästä leimasta etenkin kaikkein nuorimpiin opiskelijoihin tulisi asiantuntijoiden mukaan olla huolissaan.

Kuten Suomen opiskelijakuntien liiton (Samok) puheenjohtaja ja ensimmäisen vuoden hoitajaopiskelija Oona Löytänen totesi ministereille, opiskelijat eivät kaipaa bileitä, vaan aitoa kasvokkain tapahtuvaa opetusta, vertaistukea ja ihmiskontakteja.

Jos ministerit eivät osanneet kohdata korkeakouluopiskelijoita heidän toivomallaan tavalla, eivät toimistaan saa oikein kiitosta myöskään oppilaitokset. Korkeakoulujen etäopetusta on jatkettu ilmoituksin ilman, että on kunnolla etsitty ratkaisuja hybridi- tai lähiopetukseen.

Myös etäopetuksen laadussa on ollut valtavia eroja. Samokin saamien yhteydenottojen mukaan osalle ammattikorkeakouluopiskelijoista on annettu vain tehtäviä kotona tehtäväksi ilman edes minkäänlaista etäopetusta.

Korkeakouluopiskelijat vaativat jaksamiskehotusten sijaan konkreettisia keinoja opiskelijoiden tilanteen helpottamiseksi. Mitä he sitten haluavat?

Viime kevään poikkeusolot otettiin huomioon opintotuen opintojen edistymisen seurannassa ja tukiajassa. Normaalisti opiskelija joutuu selvittämään, miksi opinnot eivät ole edistyneet aikataulussa. Viime keväänä opiskelija saattoi saada viivästymistä anteeksi kahden kuukauden verran.

Joustot olisivat tarpeen nytkin. Väliaikaiset muutokset eivät kuitenkaan auta kaikkia. Jos nyt ensimmäisen vuoden opiskelijan opinnot koronaepidemian tai etäopintojen vuoksi hidastuvat, hän tuskin saa sitä anteeksi enää viiden vuoden kuluttua, kun hän on valmistumassa.

Myös tieto siitä, että opintolainahyvityksen tavoiteaika olisi jokaiselle puoli vuotta normaalia pidempi, voisi tuoda helpotusta toimeentulohuoliin. Opintolainoja nostettiin Suomessa tammikuussa enemmän kuin koskaan aiemmin.

Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Samok ovat listanneet omia ehdotuksiaan opiskelijoiden tilanteen parantamiseksi.

Vaikka toimeentulohuolet voivat olla yksi kuormittava tekijä, tarvitaan myös muita toimia. Ammattikorkeakouluopiskelijat siirtyivät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelujen piiriin vuoden 2021 alusta, mikä on ruuhkauttanut YTHS:ää entisestään.

Vaikka sille osoitettiin lisää varoja lisähenkilöstön palkkaamiseen, avun tarve on suurempi. Nyt apua hakevan on yksinkertaisesti saatava aika aiemmin kuin vasta kahden kuukauden päästä toukokuussa.

Oikaisu 4.3.2021 kello 14.58: Jutussa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti, että opetusministeri Jussi Saramo olisi puhunut opetusvelvollisuuden laajentamisen historiallisuudesta. Hän puhui oppivelvollisuuden laajentamisesta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat