Nuorten osuus teho­hoito­potilaista Hus-alueella kasvoi hetkellisesti – Mitä teho­hoitoon joutuneista korona­potilaista tiedetään nyt? - Kotimaa | HS.fi

Nuorten osuus teho­hoito­potilaista Hus-alueella kasvoi hetkellisesti – Mitä teho­hoitoon joutuneista korona­potilaista tiedetään nyt?

Tehohoitoon joutuneiden koronaviruspotilaiden keski-ikä on kasvanut viime keväästä. Tehohoitoa saaneissa on myös yksittäisiä raskaana olevia ja vasta synnyttäneitä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella koronaviruspotilaat saavat tehohoitoa Jorvin (kuvassa) ja Meilahden sairaaloissa.­

4.3. 2:00 | Päivitetty 4.3. 12:48

Koronaviruksen vuoksi tehohoitoon on viime viikkoina joutunut myös nuoria, alle 30-vuotiaita potilaita.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella nuorten aikuisten osuus tehohoitoon päätyneistä potilaista näyttää kasvaneen epidemian kolmannen aallon alussa, kertoo Husin tehohoidon toimialajohtaja, professori Ville Pettilä. Viime päivinä ikäjakauma näyttää tasoittuneen.

Hus-alueen sairaaloissa oli keskiviikkona tehohoidossa 21 koronaviruspotilasta, kertoo Husin toimialajohtaja, ylilääkäri ja professori Ville Pettilä.­

”Nyt ikäjakauma on kääntymässä samanlaiseen tilanteeseen kuin viime keväänä ja loppusyksystä. Tehohoitoa saavista yleisin ikäryhmä Husissa oli tänä aamuna 60–69-vuotiaat”, Pettilä sanoi keskiviikkona.

Keskiviikkona Husin sairaaloissa oli tehohoidossa 21 koronaviruspotilasta.

Aiempaa nuorempien ikäryhmien päätymisestä sairaala- ja tehohoitoon on uutisoitu viime päivinä monissa medioissa.

Husin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen arvioi aiemmin tällä viikolla Ilta-Sanomille, että yksi syy kehitykselle voisi olla viruksen brittivariantti.

Sen on arvioitu olevan aiempaa tarttuvampi ja johtavan aiempaa todennäköisemmin vakavaan tautimuotoon. Brittivariantista on muodostunut Hus-alueella jo valtavirus.

Pettilä pitää selitystä uskottavana.

”Kansainvälisesti viruksen brittivarianttiin liittyy jopa 40 prosenttia suurempi sairaala- ja tehohoidon tarve ja noin 1,5-kertainen tartuttavuus. Tiedämme myös, että viruksen tarttuvuus myös nuoriin väestöryhmiin on suurempi ja sairaalahoidon ja tehohoidon kokonaistarve suhteessa tartuntamääriin on hieman suurempi kuin keväällä nähtiin.”

Nuoret aikuiset ovat tartuntatilastoissa yliedustettuina heidän väestöosuuteensa nähden.

Koko maan tasolla nuoret aikuiset eivät nouse esiin alkuvuoden tehohoitotilastoissa. Alle 50-vuotiaiden osuus tehohoitopotilaista on jopa pienentynyt viime vuodesta.

”Pitkällä aikavälillä jakauma on muuttunut niin, että kun ensimmäisen aallon aikaan kaikkein tyypillisin tehohoitopotilas oli 50–59-vuotias, nyt kaikkein tyypillisin tehohoitoa saava on 60–69-vuotias. Tässä voi olla vaihtelua ja yksittäisissä sairaaloissa on jonkin verran nuoriakin potilaita”, sanoo Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen.

Reinikainen on kansallisen tehohoidon covid-19-koordinaatioryhmän puheenjohtaja. Ryhmän tuorein raportti koronapotilaiden tehohoidon tilanteesta julkaistiin keskiviikkona.

Viime keväänä koronavirustartunnan saaneiden ikäjakaumasta ei ole tarkkaa tilastotietoa, koska testauskriteerit olivat tuolloin tiukat. Tehohoitotilastojen perusteella Reinikainen arvioi, että tuolloin moni keski-iän ylittänyt säästyi tartunnalta.

”Viime keväänä vähän varttuneemmat kansalaiset ottivat hyvin vakavasti kehotuksen eristäytyä ja välttää sosiaalisia kontakteja. Näyttää, että monia tämä suojasi sairastumiselta ja vakavalta tautimuodolta.”

”Jos epidemiassa tapahtuu käänne, että iäkkäämmissäkin ryhmissä tautitapauksia alkaa olla paljon, myös sairaala- ja tehohoidon tarve kasvaa.”

Tehohoitoa saaneiden joukossa on myös raskaana olevia ja vasta synnyttäneitä. Myös Hus-alueella on ollut tehohoidossa muutamia koronaviruspotilaita synnytyksen jälkeen. Pettilän mukaan potilasmäärät ovat niin pieniä, että luotettavia päätelmiä siitä, että näiden ryhmien tehohoidon tarpeessa olisi tapahtunut muutos, ei voida tehdä.

”Tiedämme, että virusperäisissä keuhkoinfektioissa loppuraskaus ja synnytyksen jälkeinen tilanne on yksi riskitekijä muiden joukossa. Suomessa oli keskiviikkona noin 40 [koronaviruksen aiheuttamaa tautia sairastavaa] tehohoitopotilasta, emmekä näin pienten lukujen vuoksi voi puhua varmuudella muutoksesta. Se voi olla ihan hyvin sattumaa.”

Reinikaisen tiedossa ei ole, että raskaana olevien tai juuri synnyttäneiden koronatehohoitopotilaiden määrä olisi koko maan tasolla kasvanut.

Suomessa koronapotilaiden hoitoon varautuneilla teho-osastoilla on laskennallisesti 270 tehohoitopaikkaa. Iso osa näistä paikoista tarvitaan kuitenkin muiden kuin koronapotilaiden hoitoon. Keskiviikkona tehohoidossa oli yhteensä 179 potilasta, joista 38 oli koronaviruspotilaita.

Suuressa osassa maata tilanne on vielä rauhallinen, mutta Hus-alueen sairaaloissa koronaviruspotilaiden osuus tehohoitoa vaativista potilaista on kasvussa. Tällä viikolla raportoidut pääkaupunkiseudun ennätyssuuret tartuntaluvut voivat näkyä alueen sairaaloissa entisestään kasvaneena tehohoidon tarpeena parin viikon kuluttua.

Reinikaisen mukaan jo 80:aa prosenttia jatkuvasti hipovaa teho-osaston kuormitusta voidaan pitää huolestuttavana.

”Ei ole toivottavaa, että tehohoitopaikat ovat viimeistä myöten täynnä. Tehohoito on päivystysmuotoista toimintaa, vähän kuin pelastuslaitos. Aina pitäisi olla valmius ottaa seuraava potilas, jos jotain sattuu.”

Husin sairaaloissa tehohoitokapasiteetin kuormitus on tällä hetkellä muuta maata suurempi. Pettilän mukaan kapasiteettia on tarkoitus kasvattaa ensi viikkoon mennessä.

”Jossain kohtaa tulee vastaan raja sen suhteen, kuinka paljon voidaan hoitaa myös muita potilaita. Jotta uusia potilaita olisi varaa ottaa, joudumme väistämättä siirtämään esimerkiksi kiireettömiä leikkauksia”, Pettilä sanoo.

Viime keväänä Husin sairaaloissa tehohoidossa kerrallaan olevien koronapotilaiden määrä oli korkeimmillaan 46. Jotta tehohoitokapasiteettia saatiin tuolloin kasvatettua, piti sairaaloiden kiireetöntä toimintaa perua Pettilän mukaan ”hyvin voimakkaasti”.

”Ei meillä ole olemassa mitään käyttämätöntä tehohoitokapasiteettia odottamassa. Sama henkilöstö hoitaa sekä covid-tehohoitopotilaita että muita tehopotilaita ja osin vaativia leikkauksia.”

Koronapotilaiden tehohoitojaksojen keskimääräinen pituus on viime keväästä hiukan lyhentynyt. Tehohoitotoimet ovat myös aiempaa kevyempiä, ja yhä useampi pärjää ilman anestesiaa vaativaa hengityskonehoitoa.

Osasyynä voi olla sairaalahoidon kehittyminen.

Kesästä 2020 lähtien vaikean tautimuodon saaneiden potilaiden hoidossa on käytetty deksametasonilääkitystä. Osalla potilaista lääke estää taudin kehittymisen vaikeita elintoimintahäiriöitä aiheuttavaksi.

Pettilän mukaan myös reumalääke tosilitsumabilla on saatu tehohoitopotilailla tutkimuksissa lupaavia tuloksia.

Korkea ikä, ylipaino ja tietyt pitkäaikaissairaudet kasvattavat koronaviruspotilaan riskiä joutua tehohoitoon. Koko epidemian aikana tehohoitoon joutuneista koronapotilaista puolet on ollut vähintään merkittävästi ylipainoisia eli heidän painoindeksinsä on ollut yli 30.

Neljäsosalla tehohoitopotilaista on ollut diabetes tai keuhkosairaus. Toisaalta puolella tehohoidon potilaista ei ole ollut mitään riskitekijäksi luokiteltua pitkäaikaissairautta.

”Vaikka nuoren, terveen ja normaalipainoisen riski saada koronaviruksen vaikea tautimuoto on vähäinen, ei se ole nolla. Tauti kannattaa ottaa vakavasti siksikin, että on yksilöllistä, kuinka vaikea tautimuoto ihmiselle iskee, jos hän saa taudin”, Reinikainen sanoo.

Oikaisu 4.3. kello 12:47: Jutun grafiikassa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että tehohoitoa olisi saanut helmikuun loppuun mennessä 649 koronaviruspotilasta. Yhteensä potilaita on ollut 544. Heidän saamiensa tehohoitojaksojen määrä on 649.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat