Suomen rajan tuntumassa saastuttava venäläinen Nornickelin metallisulatto suljettiin – rikkituulahdusten odotetaan vähenevän Lapissa - Kotimaa | HS.fi

Suomen rajan tuntumassa saastuttava venäläinen Nornickelin metallisulatto suljettiin – rikkituulahdusten odotetaan vähenevän Lapissa

Vaikka vaikutukset Suomen ilmanlaatuun ovat olleet pieniä, tehdasalueen rikkidioksidipäästöt ovat aika ajoin näkyneet selkeinä piikkeinä Lapin ilmassa.

Nikelin kaupungissa lähellä Suomen rajaa sijaitseva nikkelisulatto oli hiljainen 26. helmikuuta 2021. Tehtaan toiminnan lopettamisen odotetaan puhdistavan ilmaa laajalla alueella.­

5.3. 2:00 | Päivitetty 5.3. 6:05

Rikkituulahdusten odotetaan häviävän Lapin ilmasta, kun venäläisen nikkelisulaton päästöt loppuvat Suomen rajan tuntumassa. Tähän saakka saastepäästöt ovat näkyneet tietyillä tuulilla piikkeinä Suomenkin ilmanlaadussa.

Nornickelin tehtaan päästöt loppuivat, kun yhtiö sulki Nikelin kaupungissa sijaitsevan tehtaansa viime vuoden lopulla. Vuosikymmenet Kuolan niemimaalla ilmaa pilannut tehdas on ollut arktisen alueen suurimpia saastuttajia Suomen lähialueilla.

Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila sanoo, että ajoittain Suomen puolelle ulottuneet rikkidioksidipiikit ovat olleet merkittäviä, vaikka niiden kokonaisvaikutus Lapin ilmanlaatuun on ollut vähäinen.

”Päästöt ovat näkyneet selvästi Lapin ilmanlaadussa Pallaksen, Kevon ja Raja-Joosepin mittausasemilla.”

Lapin ilma on kuitenkin säilynyt puhtaana, sillä Suomi on vallitsevan tuulensuunnan alapuolella ja on siten välttynyt Kuolan kaivosteollisuuden pahimmilta saasteilta.

”Noin kymmenen prosenttia tuulensuunnista tulee Kuolan päästölähteistä Suomeen päin. Silloin episodi on selkeä ja rikkipitoisuus näkyy piikkinä”, Anttila kertoo.

Tehtaan sulkemisen vaikutuksia ei Anttilan mukaan kuitenkaan voi vielä analysoida.

”Ainakaan veitsellä leikaten päästöt eivät ole loppuneet, vaan Venäjän puolelta tulee yhä rikkidioksidin päästöjä. Tehdas ei ole ainoa päästölähde Kuolan alueella.”

Norjan puolella tilanne on ollut huomattavasti hankalampi, sillä tuuli vie Kuolan saasteet sinne. Norjassa EU:n raja-arvot rikkidioksidille ovat Anttilan mukaan ylittyneet useasti.

Rikkidioksidin lisäksi nikkelisulattojen piipuista tupruaa huomattavan paljon raskasmetalleja, muun muassa kuparia ja nikkeliä. Rikkidioksidi ja raskasmetallit ovat haitallisia sekä ihmisille että ekosysteemille.

Vaikka Suomen puolelle tulleet pitoisuudet ovat olleet melko pieniä, herkällä arktisella alueella nekin ovat merkittäviä, Anttila muistuttaa. Rikkidioksidi muuttuu ilmassa sulfaattihiukkasiksi ja vaikuttaa myös ilmastonmuutokseen.

Vaikka Nornickelin tehdas suljetaan, Kuolan niemimaalla olevat tehdasalueet ovat edelleen isoja päästäjiä arktisella alueella.

Nikelissä sijaitsevan nikkelisulaton sulkeminen on osa Nornickel-yhtiön strategiaa, jolla se kertoo tekevänsä tuotannostaan ympäristöystävällisempää.

Samasta syystä yhtiö sulki maaliskuun alussa Montšegorkissa sijaitsevan vanhan kuparisulattonsa ja aikoo huhtikuussa sulkea Montšegorkin kuparitehtaan elektrolyysiosaston.

Ne kaikki on perustettu neuvostoaikana, jolloin ympäristövaikutuksiin ei kiinnitetty huomiota. Isot alueet niiden lähistöllä ovat muuttuneet jo kauan sitten elottomaksi ”kuumaisemaksi”.

Asiakkaiden ympäristövaatimukset ovat viime aikoina tiukentuneet, sillä monien liiketoiminnan ideana on vähentää päästöjä. Nikkeliä tarvitaan esimerkiksi sähköautojen akkuihin.

Tehtaita Petsamossa vuonna 2000.­

 

Yhtiö päättikin vuonna 2019 alkaa sulkea Kuolan niemimaalla sijaitsevia vanhoja tuotantolaitoksiaan.

Kuparintuotanto siirretään Siperiaan Norilskiin, mutta nikkelintuotanto pysyy Kuolassa. Se siirtyy Nikelistä etelämmäksi Montšegorkiin, jonne on valmistumassa uusia laitoksia.

Nornickelin oman ilmoituksen mukaan yhtiön rikkidioksidipäästöt Kuolan alueella ovat muutosten seurauksena tämän vuoden lopussa enää 85 prosenttia vuoden 2015 tasosta.

”Nikkelisulaton sulkemisen jälkeen modernisoimme metallurgiatuotantoamme Montšegorkissa muun muassa rakentamalla uusia huippuluokkaisia laitoksia. Meille on tärkeää, että tuotantomme täyttää modernit vaatimukset”, sanoi yhtiön pääjohtaja Vladimir Potanin joulukuussa, kun Nikelin sulatto sulkeutui.

Nikelin kaupunki helmikuun 2021 lopussa.­

Yhtiö puhuu nyt mielellään panostuksistaan moderniin ympäristöteknologiaan, sillä sen maine ympäristöasioissa on synkkä.

Viime toukokuussa sen Siperiassa sijaitsevasta tuotantolaitoksesta valui yli 20 000 tonnia dieseliä Ambarnajajokeen.

Suomessa muistetaan, kuinka yhtiön Harjavallan tehdas päästi Kokemäenjokeen kymmeniä tonneja nikkeliä kesällä 2014. Yli miljoona rauhoitettua, uhanalaista vuollejokisimpukkaa kuoli.

Kuolan niemimaalla nikkelimalmin tuotanto aloitettiin 1930-luvulla Petsamossa Suomen entisillä mailla. Jatkosodan jälkeen Petsamo siirtyi Neuvostoliitolle, ja Venäjä on jatkanut tuotantoa.

Nikkelisulatto on tuhonnut vuosikymmenten varrella luonnon kymmenien kilometrien säteellä Nikelin kaupungin ympäristössä.

Suomessa huolestuttiin 1980-luvulla Kuolan alueen rikkipäästöistä, kun Itä-Lapissa havaittiin laajoja metsävaurioita. Tuolloin rajantakaiset rikkipäästöt ylittivät kaikki Suomen yhteenlasketut rikkipäästöt kaksinkertaisesti.

Päästöt ovat vähentyneet 1970–1980-lukujen huippuvuosistaan, mutta ne ovat olleet edelleen suuret.

Nikkelisulaton toiminta on loppunut. Kuva Nornickelin tehtaalta 26. helmikuuta 2021.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat