Husin Juha Tuominen: Rokotteita ohjattava muuta maata enemmän jo riski­ryhmien rokotuksiin Uudellemaalle - Kotimaa | HS.fi

Husin Juha Tuominen: Rokotteita ohjattava muuta maata enemmän jo riski­ryhmien rokotuksiin Uudellemaalle

Husin toimitusjohtaja näkee, että jo käynnissä olevia riskiryhmien rokotuksia pitäisi kohdentaa vahvemmin Uudellemaalle. Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtajan mukaan ongelmana alueellisen epidemiatilanteen käyttämisessä kriteerinä on viive.

Bussinkuljettaja Aytac Manilacin mielestä rokotusjärjestyksessä tulisi huomioida riskiryhmien jälkeen ammatit, joissa työskentelevät ihmiset eivät voi välttää kontakteja, kuten kaupan työntekijät.­

5.3. 2:00 | Päivitetty 5.3. 7:58

Rokotusjärjestyksen pohdinta alkaa käydä kuumana, vaikka riskiryhmien rokotukset ovat vielä aivan kesken.

Rokotteita tulee vähän, ja ne näyttävät toimivan erittäin hyvin, minkä takia ottajia olisi jonossa huomattavasti enemmän kuin annoksia on saatavilla.

Keskustelussa ovat niin Suomen alueiden erilaiset epidemiatilanteet, ihmisten sosioekonomiset taustat kuin ammattiryhmätkin. Kun työikäisiä aletaan rokottaa, todennäköisesti järjestyksessä ovat ensin vanhimmat eli yli 60-vuotiaat.

Suositukset rokotejärjestyksestä tekee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alainen Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) toimitusjohtaja Juha Tuominen näkee, että jo käynnissä olevia riskiryhmien rokotuksia pitäisi kohdentaa vahvemmin Uudellemaalle.

”Sairauspaine on Uudellamaalla paljon muuta maata suurempi. Täällä on pysyvästi ollut korkeampi sairastavuus ja niin tilanne näyttää jatkuvan. Rokotteita pitää ohjata tänne enemmän, koska täällä riskiryhmäläisten kuoleman riski on suurempi kuin monessa muussa sairaanhoitopiirissä”, Tuominen sanoo.

Hän perustelee asiaa kansalaisten yhdenvertaisella asemalla.

”Husin alueella kuolintapauksia tulee nyt koko ajan, ja täällä on suurempi riski kuolla. Jos ajatellaan perustuslain logiikkaa, että olemme yhdenvertaisia, tämä pitäisi ottaa rokotevirran ohjaamisessa huomioon”, Tuominen sanoo.

KRAR:in puheenjohtajan Ville Peltolan mukaan on totta, että alueilla, joissa epidemia on voimakkaampi, terveysriski on suurempi.

”Käsittelemme myös alueellista epidemiatilannetta kriteerinä. Siihen on olemassa perusteita”, Peltola sanoo.

Hänen mukaansa ongelmana alueellisen epidemiatilanteen käyttämisessä kriteerinä on viive. Kun rokotejärjestystä käsitellään, täytyy katsoa alueen tartuntatilannetta paria viikkoa taaksepäin. Lisäksi siihen kuluu aikaa, että rokotetta annetaan, ja siitä menee vielä pari viikkoa, että rokotteet alkavat vaikuttaa.

”Toisaalta pääkaupunkiseudun tartuntatilanne on ollut jo pitempään muita alueita pahempi”, Peltola toteaa.

Husin toimitusjohtajan mielestä riskiryhmiä pitäisi laajentaa sen jälkeen, kun nyt käsillä olevat ykkös- ja kakkosriskiryhmät on saatu rokotetuiksi. THL on ilmoittanutkin, että riskiryhmiä saatetaan vielä tarkentaa. Myös vaikeasti sairaiden lasten läheisten rokotuksia harkitaan.

”Esimerkkejä on paljon, mutta pelkkää verenpainetautia sairastavilla tai hieman vähemmänkin lihavillakin on riski saada vakava tautimuoto”, Tuominen sanoo.

Ennen kuin puhutaan ammattiryhmistä, Tuominen haluaa vielä nostaa esiin ”ihmisryhmän, joka on asumistiheytensä, asumispaikkansa ja työnsä takia erityisen haavoittuva”.

”Heillä on huomattavasti suurempi riski saada tämä tauti.”

Hän tarkoittaa ulkomaalaistaustaisia etenkin pääkaupunkiseudulla. Jo postinumeroiden perusteella lajiteltujen tartuntatietojen perusteella on nähtävissä, että heillä on enemmän koronatartuntoja kuin väestöllä keskimäärin.

Näin THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoi rokotustilanteesta 4. maaliskuuta:

Ammattiryhmistä keskusteluissa ovat ne, jotka turvaavat kriittisiä toimintoja, joilla on paljon kontakteja ja joilla on tarve liikkua paljon.

Eri ammattijärjestöillä on vahvoja näkemyksiä siitä, että heidän jäsenensä kuuluvat rokotusjonon kärkeen.

Lähihoitajia edustavan Superin näkemyksen mukaan vielä rokottamattomat lähihoitajat esimerkiksi vammaisten hoitolaitoksissa, mielenterveysyksiköissä ja päiväkodeissa pitäisi rokottaa, kun ikääntyneet ja riskiryhmät on rokotettu. Myyjät, poliisit, palomiehet, lastensuojelun työntekijät – kaikki nämä ammattiryhmät toivovat rokotuksia työikäisten etujoukoissa.

Rakennusliiton mielestä taas rakennuksilla rokottamista pitäisi vakavasti harkita, koska tartuntoja on tullut lähes tuplasti muuhun väestöön verrattuna.

Lääkäriliitto ja sairaanhoitajia edustava Tehy ilmoittavat kummatkin, että parasta on antaa ammattilaisten arvioida rokotusjärjestys.

”Eihän meillä ole Lääkäriliitossa infektiosairauksien osastoa. Annetaan asiantuntijoiden tehdä työnsä”, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo.

Opettajien ammattijärjestö OAJ pitää alakoulujen opettajien, erityisopettajien ja varhaiskasvatuksen opettajien rokotuksia erittäin tärkeinä.

”Opettajat on rokotettava, koska he voivat vaikuttaa suoraan lasten hyvinvointiin ja heidän työnsä avulla turvataan muiden ammattiryhmien kyky käydä töissä”, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.

 Eri ammattijärjestöillä on vahvoja näkemyksiä siitä, että heidän jäsenensä kuuluvat rokotusjonon kärkeen.

 

Myös linja-autonkuljettajat ovat pitäneet esillä liikkuvuuttaan ja päivittäin tavattujen ihmisten suurta määrää.

Rokotusasiantuntijaryhmän Peltolan mielestä hyvä asia on, että halukkaita rokotteiden ottajia on paljon.

”Rokotevastaisuutta ei ole viime aikoina paljon näkynyt. Ennemminkin kaikki haluavat rokotteen”, Peltola sanoo.

Hän muistuttaa, että rokotejärjestyksen rakentaminen näillä rokotusten toimitusmäärillä ei vielä ratkaise kokonaisuutta.

Husin toimitusjohtaja Tuominen huomauttaa vielä, että on yksi rokotusryhmä, josta Suomessa ei ole puhuttu lainkaan. Se on valtionjohto.

”Ymmärrän, että tämä päätöksenteko on poliitikoille vaikeaa, mutta yhteiskunnan koneiston pitää pysyä toimintakunnossa.”

Kolmatta luokkaa opettava Sini Koivula työskentelee päivittäin likellä oppilaitaan ja käyttää maskia töissä.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat