Koronakriisi on osunut työmarkkinoilla pahiten nuoriin, joiden tulot pienenivät selvästi eniten – Kriisin lyhyt kesto voi auttaa välttämään työurien pitkät vauriot - Kotimaa | HS.fi

Koronakriisi on osunut työmarkkinoilla pahiten nuoriin, joiden tulot pienenivät selvästi eniten – Kriisin lyhyt kesto voi auttaa välttämään työurien pitkät vauriot

Suomen Pankin vanhempi ekonomisti uskoo kadonneiden työpaikkojen nopeaan paluuseen.

Nuorten aikuisten palkkatulot pienenivät viime vuonna selvästi eniten koronakriisin seurauksena.­

5.3. 16:05

Nuorten aikuisten palkkatulot pienenivät viime vuonna selvästi eniten koronakriisin seurauksena.

Alle 25-vuotiaille maksettu palkkasumma pieneni vuonna 2020 kahdeksan prosenttia edellisvuodesta, kun koko väestön tasolla palkkasumma eli kaikkien työntekijöiden yhteenlasketut bruttopalkat pienenivät 0,4 prosenttia.

Myös 25–29-vuotiailla palkkasumma pieneni selvästi keskiarvoa enemmän, noin 2,5 prosenttia. Yli 55-vuotiailla palkkasummat keskimäärin kasvoivat.

Luvut käyvät ilmi taloustieteen huippuyksikön Helsinki GSE:n tilannehuoneen koostamasta aineistosta. Tutkimusprofessori Tomi Kyyrä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (Vatt) vahvistaa, että koronakriisi on osunut pahiten nuoriin.

”Kyllä tämä on kohdistunut nuorempiin juuri siitä johtuen, että siellä on esimerkiksi kesätyöntekijöitä ja vastavalmistuneita, jotka olisivat olleet tulossa työmarkkinoille”, Kyyrä sanoo STT:lle.

Päättynyt vuosi koetteli erityisesti ravintola-, matkailu- ja tapahtuma-aloja, joilla työskentelee paljon nuoria muun muassa opintojen ohella.

Hankalampi kysymys sen sijaan on, kuinka pitkäkestoisen jäljen koronakriisi jättää siitä kärsiviin nuoriin.

Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti julkaisi vuonna 2016 yhdessä kollegansa Helvi Kinnusen kanssa paljon huomiota saaneen analyysin, jonka mukaan nuoriin osuva työttömyys voi vaikuttaa tuloihin koko työelämän läpi. Jos nuoret eivät pysty vakiinnuttamaan asemaansa työmarkkinoilla, se lisää heikon työllistymisen todennäköisyyttä myös tulevaisuudessa.

”1990-luvun laman jälkeen tutkittiin laman aikana työmarkkinoille tulleiden korkeakoulutettujen urakehitystä. Silloin havaittiin, että jos ensimmäisen työpaikan saaminen viivästyi, sillä oli useissa tapauksissa pitkäkestoiset jäljet tuleviin työuriin, eikä jälkeä saanut ehkä koskaan paikattua”, Mäki-Fränti sanoo.

Hänen mukaansa on kuitenkin mahdollista, että koronakriisi ei jätä pitkäaikaisia vaurioita. Syynä tähän on se, että kriisin odotetaan olevan lyhytkestoinen ja selvärajainen. Talouden on ennustettu lähtevän kesän jälkeen voimakkaaseen nousuun.

”Finanssikriisin jälkeen menetimme oikeastaan kokonaisen toimialan eli matkapuhelinteollisuuden. Vaikka ravintola-alalla toteutuisi pelätty konkurssiaalto, toimialalla pystyttäisiin nopeammin perustamaan uusia yrityksiä tilalle.”

Mäki-Fräntin tavoin myös Kyyrä on toiveikas sen suhteen, että kriisi ei jätä työuriin pitkäkestoisia vaurioita. Näkymä ei silti ole suinkaan varma.

”Jos talous lähtee kesän jälkeen voimakkaaseen kasvuun, tilanne helpottuu. Tässä on kuitenkin riski, että kun nuorten työttömyys on kasvanut, niin ikäluokan heikoimmilla voi olla ongelmia työllistymisen kanssa”, Kyyrä sanoo.

Lisäksi hän huomauttaa, että keväällä oppilaitoksista valmistuu jo toinen vuosikurssi koronakriisin keskelle. He kilpailevat työpaikoista osin viime keväänä valmistuneiden kanssa.

Suurin riski kuitenkin on, että syystä tai toisesta koronakriisi ei pääty vielä tänä vuonna.

”Jos virusmuunnokset ärhäköityvät entisestään rokotukset tökkivät ja maailmantalous ei lähdekään voimakkaaseen kasvuun, tilanne muuttuu”, Kyyrä sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat