THL:n luvut jopa 11 000 päivittäisestä tartunnasta vaikuttivat kunta­vaalien siirtämiseen – Pääjohtaja Tervahauta: ”Oikea elämä on erilaista kuin kompuutteriin syötetty matematiikka” - Kotimaa | HS.fi

THL:n luvut jopa 11 000 päivittäisestä tartunnasta vaikuttivat kunta­vaalien siirtämiseen – Pääjohtaja Tervahauta: ”Oikea elämä on erilaista kuin kompuutteriin syötetty matematiikka”

THL:n johtajan mukaan kuntavaalien siirto kesäkuulle vähentää koronatartuntoja ja -kuolemia, mutta vaikutuksen suuruutta on hyvin vaikea arvioida.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahauta infotilaisuudessa koronaviruksesta Helsingissä 13. maaliskuuta 2020.­

6.3. 11:44 | Päivitetty 6.3. 20:14

Koronatartuntojen päivittäinen tapausmäärä olisi huhtikuussa vähintään moninkertainen nykyiseen verrattuna, jos epidemian leviämisvauhti jatkuu, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemistä laskelmista.

THL julkaisi oikeusministeriölle toimittamansa epidemiatilannetta käsittelevän lausunnon lauantai-iltana.

THL laski kolme erilaista skenaariota epidemian kululle. Helpoimmassa skenaariossa päivittäisiä tartuntoja olisi kuntavaalien aikaan ollut noin 2 600, mutta vakavimmassa skenaariossa niitä olisi ollut yli 11 000. Tähänastisen epidemian aikana päiväkohtainen huippu on ollut noin 800 tartunnan tuntumassa.

Jos laskelmat tehdään helpoimman ja vaikeimman skenaarion eri tartuttavuus- eli R-lukujen keskiarvolla, tartuntoja olisi noin 5 600 päivässä.

THL:n mainitsemat tartuntaluvut ovat erittäin suuria. Viime päivinä tartuntojen ilmaantuvuus, eli tartuntojen määrä 14 vuorokauden aikana 100 000:ta asukasta kohden, on ollut Suomessa noin 140.

Jos uusia tartuntoja todettaisiin Suomessa 2 600 joka päivä 14 päivän ajan, ilmaantuvuus olisi 660. Jos uusia tartuntoja todettaisiin päivittäin 11 200, ilmaantuvuus olisi 2 842.

Esimerkiksi Ruotsissa tartuntojen ilmaantuvuus oli suurimmillaan tammikuun alussa, jolloin se oli runsaat 900.

Eduskuntapuolueet päättivät lauantaina yhdessä oikeusministeriön kanssa siirtää kuntavaalit pidettäväksi 13. kesäkuuta. Perussuomalaiset vastusti kuntavaalien lykkäämistä, muut kahdeksan eduskuntapuoluetta hyväksyivät siirtämisen. Lopullisesti asian päättää eduskunta.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) kertoi lauantaina, että kuntavaalien siirtämisen ratkaisi THL:n tuore arvio tautitilanteen kehittymisestä.

”Tämä on pysäyttävä tieto”, Henriksson totesi tiedotustilaisuudessa.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta korostaa HS:lle, että korkeissa tartuntaluvuissa on kyse mallinnuksista, eivätkä ne välttämättä toteudu käytännössä. Hänen mukaansa THL:n varsinainen oikeusministeriölle toimittama arvio vaalien järjestämisestä ei sisällä mainittuja tartuntalukuja, vaan ne esiintyvät lausunnon ”taustaosiossa”.

THL:n lausunto jakautuu kolmeen osioon, joista ensimmäisessä arvioidaan epidemiologisen tilanteen kehittymistä 18. huhtikuuta mennessä. Toisessa osiossa arvioidaan tilanteen kehittymistä touko–kesäkuuhun mennessä. Viimeisessä osiossa arvioidaan kuntavaalien järjestämisen terveysturvallisuutta 18. huhtikuuta tai myöhemmin.

Yli 11 000 päivittäisestä tartunnasta puhutaan lausunnon ensimmäisessä osassa. Tervahauta korostaa, ettei lukuja esiinny kuntavaalien järjestämistä koskevassa osiossa.

”Varsinaisessa arviossa ei puhuta niin sanotusti dramaattisista luvuista yhtään mitään, vaan me vertaamme terveysturvallisuus- ja epidemiatilanteen kehitystä varsinaisena vaalipäivänä 18. huhtikuuta versus touko–kesäkuun vaihde”, Tervahauta kertoo puhelimitse.

THL:n mukaan on odotettavissa, että terveysturvallisuus kohentuu merkittävästi tällä aikavälillä.

”Tähän on vain esitetty tiettyjä mallinnuslukuja, joiden perusteella voi käydä näin tai voi olla käymättä, mutta ei tämä ole se meidän arvio. Oikeusministeri on nyt sitten poiminut itse tällaisia lukuja nähtävästi”, Tervahauta sanoo.

”Epidemian kulussa on monta kertaa nähty, että se saattaa noudattaa mallinnuksia lähiviikkojen aikana, mutta myöhemmin on paljon epävarmuutta. Rajoitustoimien, rokotusten ja ihmisten käyttäytymisen vaikutus voi viedä epidemian toisenlaiseen suuntaan kuin mallinnus kertoo. Oikea elämä on erilaista kuin kompuutteriin syötetty matematiikka.”

THL:n mallinnukset perustuvat siihen, minkälaisiin tapausmääriin nykyinen tartuttavuusluku johtaisi ajan kuluessa. Tervahaudan mukaan on todennäköistä, että rajoitustoimia kiristettäisiin hyvissä ajoin ennen kuin näin korkeita päiväkohtaisia tartuntalukuja saavutettaisiin. Se myös laskisi tartuttavuus- ja tartuntalukuja.

THL:n arviossa todetaan, että hengitystievirusinfektiot noudattavat kausivaihtelua, eli niiden aiheuttamat epidemiat yleensä hiipuvat kesän lähestyessä. Koronavirus seuraa myös hyvin todennäköisesti kausivaihtelua, lausunnossa todetaan.

Lisäksi arvion mukaan toukokuun loppuun mennessä Suomessa on nykytiedon valossa ehditty rokottaa kaikki hoitokotien iäkkäät asukkaat kahdella annoksella. Yli 70-vuotiaat ja vakavalle taudille alttiit riskiryhmät on ehditty toukokuun lopussa rokottaa vähintään kerran.

Arviossa kerrotaan, että THL ja oikeusministeriö ovat laatineet toimintaohjeet kuntavaalien järjestämiseen mahdollisimman turvallisesti, mutta täysin aukottomasti toimintaohjeet eivät poista riskejä.

”Jos ilmaantuvuus kasvaa, myös riski kasvaa melko samassa suhteessa. Tämä voi tarkoittaa, että vaalitilaisuuksissa voi syntyä sellaisia altistumisia, jotka johtavat tartuntoihin”, THL:n lausunnossa todetaan.

THL kirjoittaa Twitterissä, että päätös vaalien ajankohdasta on yhteiskunnallinen, ja siinä on punnittava muitakin seikkoja kuin epidemiologisia.

Vaaleihin tilanne vaikuttaisi niin, että turvallisuusriskejä tulisi paljon enemmän ja vaalien logistiikasta tulisi paljon vaikeampaa.

”Miten ihmiset menevät äänestämään, miten äänestäminen äänestyspaikoilla tapahtuu, miten hoidetaan kotiäänestykset ja karanteenissa olevien järjestelyt, mitä poikkeuksia pitäisi tehdä vaalihuoneistojen tiloihin ja järjestelyihin... Kesällä, kun tautitilanne on helpompi, järjestelyjen ei tarvitsisi olla niin raskaita terveysturvallisuuden varmistamiseksi, ja ihmisten turvallisuus olisi paremmalla tasolla”, Tervahauta kertoo STT:lle.

Hän korostaa, että Suomenkin päätös vaalien siirtämisestä on selkeästi poliitikkojen käsissä oleva asia.

”He ovat varmasti ottaneet huomioon monenlaisia asioita. Me olemme sitten yrittäneet tuottaa näkemystä epidemian kulusta muutaman lähikuukauden aikana.”

Tervahaudan mukaan terveysturvallisuuden kannalta kuntavaalien siirto kesäkuulle vähentää koronatartuntoja ja siten myös taudista johtuvia kuolemia, mutta vaikutuksen suuruutta on hyvin vaikea arvioida. Hän muistuttaa, että tulevaisuuden ennustaminen on hyvin epävarmaa ja että vähänkään tarkempia laskelmia pystytään tekemään vain muutamalle lähimmälle viikolle. Epidemian helpottaminen kesää kohti on kuitenkin hyvin todennäköistä.

”Kausivaihtelu, rokotukset ja nyt käynnissä olevat sulut antavat loogisesti ymmärtää, että kesäkuuhun mennessä tautitilanne olisi helpompi. Tämä on se logiikka, mutta on erittäin vaikea ruveta sanomaan, mikä määrä silloin tai tuolloin olisi tartuntoja”, hän sanoo.

”Tällä näkymällä olemme merkittävästi helpommassa tautitilanteessa kesäkuussa kuin reilun kuukauden päästä.”

Vaalien siirtoa on vastustettu perussuomalaisten suunnalta vetoamalla muun muassa siihen, että Portugalissa järjestettiin tammikuussa presidentinvaalit, vaikka tartuntoja todettiin tuolloin noin 12 000 päivässä. Tervahauta ei tunne erityisemmin Portugalin tilannetta, mutta sanoo, että vaalit on tietysti mahdollista järjestää kaikissa tilanteissa.

”Mutta onko se terveysturvallista, järkevää ja loogista, siihen poliittiset päättäjät ovat joutuneet kantaa ottamaan”, hän sanoo.

Runsaan kymmenen miljoonan asukkaan Portugalissa aloitettiin tammikuussa ennen vaaleja tautitilanteen heikentyessä tiukka koronasulku, joka on jatkunut siitä asti. Maan terveydenhuoltojärjestelmä kävi alkuvuodesta romahtamisen partaalla. Vaalit saatiin kuitenkin järjestettyä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat