Tutkijoiden mukaan kuntavaalien siirtäminen mahdollistaa vaali­tuloksen spekuloinnin - Kotimaa | HS.fi

Tutkijoiden mukaan kuntavaalien siirtäminen mahdollistaa vaali­tuloksen spekuloinnin

Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkijan Jenni Karimäen mukaan kuntavaalien siirtäminen saattaa asettaa ehdokkaat epätasa-arvoiseen asemaan. Helsingin yliopiston dosentti Hanna Wass taas toteaa, että vaalien siirtämisen perustelut tulisi nyt avata kansalaisille, jotta päätös koetaan hyväksyttävänä.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) eduskunnan suullisella kyselytunnilla 18. helmikuuta.­

6.3. 12:00 | Päivitetty 6.3. 14:50

Kuntavaalit päätettiin lauantaina siirtää pidettäväksi 13. kesäkuuta. Eduskuntapuolueiden puoluesihteerit ja oikeusministeriön edustajat kokoontuivat lauantaina aamupäivällä ja jatkoivat perjantaina keskeytyneitä neuvotteluita asiasta.

Vaalien siirtoa perustellaan sillä, että koronavirustartuntojen päivittäiset määrät saattavat olla huhtikuussa erittäin korkeita. Aiemman aikataulun mukaan vaalit on ollut tarkoitus pitää 18. huhtikuuta ja ennakkoäänestys 7.–13. huhtikuuta.

Päätös vaalien siirtämisestä oli erimielinen: kahdeksan puoluetta yhdeksästä kannatti siirtoa.

Perusuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos sanoi ennen aamun kokousta STT:lle, että vaalien siirtoon ei ole perusteita. Hänen mukaansa vaalien siirtäminen puolitoista kuukautta ennen vaalipäivää rapauttaa demokratian uskottavuutta.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Jenni Karimäki totesi lauantaina aamupäivästä HS:lle, että vaalien kannalta parasta olisi, että kaikki puolueet olisivat vaalien siirtämisestä samaa mieltä.

Jenni Karimäki kuvattuna vuonna 2017.­

”Jos eriäviä mielipiteitä jää kenelle hyvänsä, se politisoi siirtopäätöksen eri tavalla kuin silloin, jos se tehdään kaikkien puolueiden kesken yksimielisesti”, Karimäki sanoi.

Karimäen mukaan vaalien siirtäminen avaa mahdollisuuden sille, että varsinaisen vaalituloksen tultua alkaa spekulaatio siitä, kuka hyötyi ja kuka kärsi vaalien siirrosta.

”On hyvin vaikea mennä sanomaan, onko kahden kuukauden siirrolla merkitystä vai ei. Ihan heti en keksi, että ketä vaalien siirto kahdella kuukaudella automaattisesti hyödyntäisi tai haittaisi”, Karimäki sanoi.

Myös Helsingin yliopiston valtio-opin dosentti Hanna Wass toteaa, että vaalituloksen jälkeisen spekuloinnin riski on olemassa.

”Mutta olisi ollut vastuun pakoilua olla siirtämättä vaaleja sillä ajatuksella, että spekulointia saattaa tulla”, Wass sanoo.

”Lyhyen tähtäimen kannatustaktiset laskelmat saivat nyt väistyä yhteiskunnan ja politiikan kokonaishyödyn tieltä. Tällaisessa kysymyksissä kustannushyötylaskelmat eivät ole eettisesti kestäviä. Se ei myöskään olisi ollut demokraattisesti kestävää.”

Wassista tärkeämpää on punnita ilmeisempiä vaaleihin liittyneitä riskejä, kuten sitä, että äänestäjien yhtäläinen osallistumisoikeus vaarantuisi huonon epidemiatilanteen takia.

Hanna Wass vuonna 2017.­

”Perustuslain henki on, että valtiovallan tehtävä ei ole vain mahdollistaa vaan aktiivisesti edesauttaa osallistumisoikeutta. Sehän ei olisi täyttynyt millään ilveellä. Lisäksi äänestäminen olisi voinut pahentaa terveystilannetta.”

Wassin mukaan vaalien siirtämisessä on käytetty demokratian suojelevaa tarkoitusta, jolloin päätös on tehty kansalaisten parhaaksi.

”Meillä on eriasteisia oikeuksia, mutta poliittiset oikeudet ovat sellaisia, jotka joustavat poikkeustilassa.”

Kuntavaalien siirtämisessä herää kysymys myös ehdokkaiden tilanteesta. Monet kuntavaaliehdokkaat ovat tehneet jo runsaasti vaalityötä ja käyttäneet huomattavan osan vaalibudjetistaan sillä ajatuksella, että vaalit ovat huhtikuussa.

Jenni Karimäki totesi HS:lle, että tämä saattaa asettaa ehdokkaat epätasa-arvoiseen asemaan, mikäli vaaleja siirretään kahdella kuukaudella.

”Eli vaikuttaako mahdollinen siirto heidän mahdollisuuteensa tehdä kampanjaa vielä kaksi kuukautta, jos budjetti on hyvin niukka.”

Karimäki kuitenkin muistutti, että kampanjabudjetit ovat kuntavaaleissa huomattavasti pienempiä kuin esimerkiksi eduskuntavaaleissa.

”Suuressa osassa Suomea kampanjointi on pienimuotoista, ja suurimmassa osassa kunnista vaalit pystyy käymään maltillisella budjetilla.”

Karimäen mukaan kuntavaalien mahdollinen siirtäminen aiheuttaa aiheellisen pohdinnan poliittisen järjestelmän valmistautumisen tasosta.

”Tämän ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, että joudumme käymään vaalit hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa. Onhan se kummallista, että puolitoista kuukautta ennen vaaleja pohdimme, miten vaalit voidaan järjestää”, Karimäki totesi.

Karimäen mukaan poliittinen järjestelmä tulee kärsimään imagotappion, olisi vaaleja sitten päädytty siirtämään tai ei.

”Sen näkökulmasta, että kansalainen voi tietää, missä mennään ja mitä tapahtuu, tämä ei ole kovin tyylikästä”, Karimäki totesi.

”Ei tätä onnistuneena esimerkkitapauksena tulevaisuutta ajatellen voida pitää, että näin lähellä vaaleja joudutaan tällaiseen keskusteluun.”

Hanna Wass puolestaan toteaa, että valtiovallan olisi jo viime syksynä pitänyt alkaa muuttaa vaalilakia ja esimerkiksi pidentää ennakkoäänestysaikaa.

”Kun näin ei olla tehty ja olemme tässä tilanteessa, minusta on pelottava ajatus, että imagotappiota ei oltaisi uskallettu ottaa”, Wass sanoo.

”Tilanteessa, jossa riskit ovat ilmeiset, on uskallettava perääntyä, vaikka se näyttäisikin siltä, että tilanteen huonosta ennakoinnista tulee pyyhkeitä.”

Hanna Wass arvioi, että vaalien siirtämisen taustalla on erilaisia riskianalyysejä, joiden perusteella vaalit päätettiin siirtää. Siirtämisen oikeutus ja perustelut tulisi hänen mukaansa nyt avata kansalaisille, jotta päätös koetaan hyväksyttävänä.

”Siitä jokainen voi arvioida, millainen logiikka ja puntarointi päätöksenteon taustalla on ollut ja mitkä ovat olleet keskeiset pointit, jotka päätökseen ovat johtaneet”, Wass sanoo.

Wassin mukaan vaalien siirrossa voi nähdä myös myönteisen puolen.

”Nyt ne ehdokkaat, joilla vaikutti olevan heikot mahdollisuudet tuoda viestiään esille, saivat nyt jatkoajan”, hän sanoo.

”Vaalejahan ei peruttu, vaan ne siirrettiin suotuisammaksi oletettuun ajankohtaan. Ajattelen, että logiikka on tällöin se, että siirtäminen ennemmin avaa mahdollisuuksia kuin sulkee ovia.”

Vaalipäivää ei kuitenkaan tule Wassin mukaan enää siirtää kesäkuulta eteenpäin.

”Siirto perustuu aika optimistiseen ajatukseen asioiden kehittymisestä. Se ei ole hyvä vaihtoehto, että vaalitilanne avataan taas uudelleen kesäkuussa.”

Vaalien siirtäminen olisi poikkeuksellista. Suomessa kuntavaaleja on siirretty aiemmin kahdesti, vuosina 1939 ja 2016.

Ensimmäisellä kerralla niitä siirrettiin toisen maailmansodan takia, ja vaalit saatiin järjestettyä vuonna 1945. Toisen kerran kuntavaaleja siirrettiin vuonna 2016 kuntalain uudistuksessa, sillä ne haluttiin käydä syksyn sijaan keväisin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat