”Jos altistun ensimmäisissä kirjoituksissa, siinä menevät loputkin kokeet” – Ensi viikolla alkaviin ylioppilas­kirjoituksiin valmistaudutaan vaikeassa tauti­tilanteessa - Kotimaa | HS.fi

”Jos altistun ensimmäisissä kirjoituksissa, siinä menevät loputkin kokeet” – Ensi viikolla alkaviin ylioppilas­kirjoituksiin valmistaudutaan vaikeassa tauti­tilanteessa

Abiturientti Netta Varonen on vähentänyt fyysisiä kontakteja ennen ensi viikolla alkavia ylioppilaskirjoituksia. Silti edessä oleva kirjoitusrupeama arveluttaa.

Pandemia on tehnyt Netta Varosen lukiokokemuksesta erilaisen kuin hän odotti. Nyt edessä on viimeinen koitos, johon on pitänyt valmistautua riskianalyysein: koronavirusaltistuminen väärässä paikassa voisi viedä Varoselta mahdollisuuden osallistua kevään ylioppilaskokeisiin.­

9.3. 2:00 | Päivitetty 9.3. 7:16

Entä jos altistun? Mitä jos sairastun?

Ajatus on pyörinyt abiturientti Netta Varosen mielessä viime aikoina. Varonen valmistautuu kevään ylioppilaskirjoituksiin, jotka alkavat ensi viikon tiistaina.

Vaskivuoren lukiota Vantaalla käyvän 18-vuotiaan suunnitelma on suorittaa viiden aineen ylioppilaskokeet kuluvana keväänä ja valmistua ylioppilaaksi kesäkuussa. Koronavirustilanne tekee tulevaisuuden suunnittelusta epävarmaa.

Toistaiseksi kokelaille on kerrottu, että kokeet järjestetään samassa Myyrmäen Urheilutalon liikuntasalissa kuin viime syksynä.

”Olen kuusi tuntia samassa tilassa satojen kokelaiden kanssa. Jos altistun ensimmäisissä kirjoituksissa, siinä menevät sitten loputkin kokeet.”

Vantaan koronavirustilanne on vaikea. Kaupungin koronaviruksen ilmaantuvuusluku oli maanantaina pääkaupunkiseudun kuntien korkein, noin 450 tapausta 100 000:ta asukasta kohden viimeisten 14 päivän aikana.

Kevään ylioppilaskirjoituksiin on ilmoittautunut 47 000 kokelasta eri puolilla Suomea.

Kirjoitukset alkavat tilanteessa, jossa Suomessa on käynnissä kolmen viikon ”sulkutila” ja vaikeimman tautitilanteen alueilla käytössä tiukat kokoontumisrajoitukset.

Koesaliin aluehallintovirastojen asettamat kokoontumisrajoitukset eivät ulotu. Vantaalaiseen Tikkurilan lukioon odotetaan ensi viikon tiistaina noin 400 kirjoittajaa.

Kokelaat jaetaan kuuteen koetilaan, joista suurimpaan otettaneen sisään reilut sata henkilöä. Vierekkäisten istumapaikkojen väliin pyritään saamaan vähintään 1,5 metrin turvaväli.

”Onhan tämä haastavaa. Kyllä me koemme ristipainetta täällä. Haluamme taata kaikille terveysturvalliset kirjoitukset, mutta emme millään pysty takaamaan sitä, että olosuhteet olisivat täysin varmat”, kertoo rehtori Mari Aalto.

”Jos laitettaisiin kokelaat 20:n henkilön koetiloihin, meillä pitäisi olla kirjoituspäivänä 20 tilaa. Se kaatuisi omaan mahdottomuuteensa: meiltä loppuisi valvojat ja välineet.”

Tikkurilan lukiossa ylioppilaskirjoitusten turvallisuutta on pyritty parantamaan lukuisin eri keinoin. Koetiloja on lisätty, kokelaille on jaossa maskeja ja suljettavat roskapussit käytetyille maskeille. Lisäksi koetilaan saapumista ja sieltä poistumista on porrastettu, jotta missään vaiheessa ei syntyisi jonoja tai suuria väkijoukkoja.

Siivousta on tehostettu sekä koetilanteiden aikana että niiden välissä. Opettajille on jaettu FFP2-tason suojausmaskeja ja suojakäsineitä.

Kokelaita ei voi velvoittaa maskin käyttöön, mutta Aallon mukaan sitä on suositeltu painokkaasti.

”Olemme pakanneet yksittäispakkauksiin kaikille paikoille valmiiksi myös vaihtomaskeja sekä suljettavat roskapussit, joihin käytetyt maskit voi laittaa. Ettei jää siitä kiinni, ettei jollakulla ole maskeja.”

Pääkaupunkiseudulla lukiot ovat olleet etäopetuksessa pidempään kuin laajassa osassa muuta maata.

Netta Varosen mukaan kotona opiskelu on tuntunut toisinaan tahmealta eikä keskittyminen aina onnistu. Kirjastojen lukusalitkin ovat kiinni.

”Valmistautuminen ei ole ollut yhtä tuottoisaa kuin olisi halunnut. Koko ajan on myös paine siitä, että pitäisi pysyä terveenä, eikä tiedä, miten tässä pandemiatilanteessa käy.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) julkaisivat helmikuussa ohjeet ylioppilaskokeiden järjestämisestä koronavirusepidemian aikana. Ohjeissa suositeltiin kokelaille omaehtoista kahden viikon karanteenia ennen ylioppilaskirjoituksia.

Varonen on karsinut fyysisiä kontakteja parhaansa mukaan. Työssään ravintola-alalla hän tapaa edelleen asiakkaita.

”En ole voinut ottaa kahden viikon lomaa töistä. Se on totta kai omanlaisensa riski, mutta olen yrittänyt järkeillä, että kontakti asiakkaisiin on lyhytkestoinen.”

Netta Varonen ymmärtää, miksi ylioppilaskirjoituksia ei ole siirretty tautitilanteen takia, vaikka niin tehtiin huhtikuun kuntavaaleille. ”Kun ei voida mitenkään tietää, miten tautitilanne tällä viikolla kehittyy, niin kyllähän sitä miettii, miten tähän pitäisi suhtautua.”­

Jos Varonen joutuisi karanteeniin ennen kirjoituksia tai niiden aikana, hän ei saisi osallistua kokeisiin.

THL:n ja YTL:n ohjeiden mukaan karanteeniin joutuneen kokelaan pitää ensisijaisesti hakea kokeen mitätöintiä. Kokeeseen osallistuminen voi olla mahdollista, jos karanteenissa oleva kokelas on oireeton ja saanut negatiivisen koronavirustestituloksen ennen koetta. Lisäksi edellytyksenä on, että lukio pystyy järjestämään kokelaille erillisen koetilan ja kokeelle valvojat.

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteerin Tiina Tähkän käsitys on, että valtaosassa lukioita kokelaita ohjataan hakemaan kokeensa mitätöintiä.

”Joillakin paikkakunnilla on tehty ennakkovalmistautumista, mutta sielläkin tilanne ratkaistaan päiväkohtaisesti, kun tiedossa on kokelaan, lukion ja alueen tilanne.”

Lue myös: Ylioppilastutkintolautakunta: Valvojan voi korvata tallentavalla kameralla

Sekä Vaskivuoren että Tikkurilan lukiot ovat ilmoittaneet, etteivät ne pysty järjestämään kokeita karanteenissa oleville.

”Meillä on valtavat kirjoittajamäärät ja valvojia monessa tilassa. Jo nämä vievät meiltä niin paljon voimavaroja, ettei meillä ole siihen mahdollisuutta”, Tikkurilan lukion rehtori Aalto sanoo.

Netta Varonen ymmärtää, että kokeen järjestäminen karanteenissa oleville voisi olla riski ja tuottaa ylimääräistä työtä.

”Totta kai karanteenissa kirjoittamisen mahdollisuus on hieno ja hyvä ajatus, mutta niin kauan kun sitä ei pystytä järjestämään kaikissa Suomen lukioissa, se eriarvoistaa kokelaita. Minä tai muut pääkaupunkiseudulla kirjoituksiin osallistuvat emme voi mitään sille, että tilanne täällä on niin paha”, Varonen sanoo.

Lue lisää: Koronatartunnan saanut osallistui ylioppilaskokeeseen squash-montussa – kaikkialla edes karanteenin määrätyille ei voida keväällä taata pääsyä kokeeseen

Tänä keväänä ylioppilaskokeiden kirjoituspäiviä lisättiin niin, että aiemman yhdeksän kirjoituspäivän sijaan päiviä on 12.

Menettelyn tarkoitus on vähentää samanaikaisesti kirjoitusvuorossa olevien kokelaiden määrää. Netta Varosen mukaan muutos on tervetullut: se mahdollistaa esimerkiksi tiettyjen reaaliaineiden kokeiden uusimisen, jos koe jäi viime syksynä välistä.

Opettajien työtaakkaa menettely taas kasvattaa.

”Näihin kaikkiin koetilanteisiin pitää järjestää valvonta. Suurimmissa lukioissa valvontaa tulee enemmän myös siksi, että erillisiä kirjoitustiloja on enemmän. Samaan aikaan lukion opettajilla pyörivät muut kurssit normaalisti”, kertoo Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) erityisasiantuntija Tuomo Laakso.

OAJ on saanut koronavirustilanteen kirjoituksista huolestuneita yhteydenottoja opettajilta. Laakso korostaa, että lukiokoulutuksen järjestäjän pitää taata myös kokeita valvoville opettajille riittävät turvallisuusjärjestelyt.

Kokeiden jälkeen opettajilla on koemäärästä riippuen viikko tai kaksi aikaa tarkistaa ylioppilaskokeet ennen kuin ne lähetetään eteenpäin Ylioppilastutkintolautakuntaan. Tänä vuonna osalla opettajista on vain kaksi arkipäivää aikaa tarkistaa kokeita, sillä pääsiäinen osuu tarkistusajalle.

Tämä kuormittaa jo ennestään uupuneita opettajia, Laakso lisää.

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä on kuullut opettajien huolista.

”Tiedän, että lukioissa tehdään paljon työtä ylioppilaskirjoitusten eteen. Jos tilanne vaatii, rehtori voi hakea kokeiden tarkastamiselle lisäaikaa, mutta systemaattisesti lisäaikaa ei myönnetä kaikille lukioille, sillä korkeakoulujen opiskelijavalinnan aikarajat tulevat vastaan”, Tähkä sanoo.

Kokeisiin on valmistauduttu eri puolilla maata hyvin erilaisessa tautitilanteessa. Koemenestys ei kuitenkaan ole kiinni vain viime kuukausista, Tähkä muistuttaa.

”Osaaminen on kertynyt pitkän ajan kuluessa, ja erityisesti ajattelun taidot ovat kehittyneet jo perusopetuksesta lähtien. Kokeeseen kannattaa osallistua hyvällä mielellä ja tehdä parhaansa. Jos tulos ei vastaa omia tavoitteita, kokeita on mahdollista uusia.”

Voitaisiinko ylioppilaskokeita siirtää tai perua, jos tautitilanne Suomessa lähiviikkoina olennaisesti muuttuisi?

”Lautakunta seuraa tilannetta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Tarvittaessa annetaan ohjeita tai tehdään muita toimenpiteitä, mutta nyt edetään suunnitelman mukaisesti”, Tähkä sanoo.

Kevään ylioppilastutkinnon koepäivät

Tiistai 16.3. äidinkieli ja kirjallisuus (suomi ja ruotsi), lukutaidon koe, suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe

Torstai 18.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä

Perjantai 19.3. äidinkieli ja kirjallisuus (suomi ja ruotsi), kirjoitustaidon koe

Maanantai 22.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä

Tiistai 23.3. matematiikka, lyhyt oppimäärä

Keskiviikko 24.3. matematiikka, pitkä oppimäärä

Torstai 25.3. biologia, filosofia, psykologia

Perjantai 26.3. fysiikka, historia

Maanantai 29.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä

Tiistai 30.3. maantiede, uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi

Keskiviikko 31.3. kemia, terveystieto

Keskiviikko 7.4. saamen äidinkielen koe

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat