Tutkimus: Ilman korkeat siitepölypitoisuudet ovat yhteydessä covid-19-tartuntatiheyteen - Kotimaa | HS.fi

Tutkimus: Ilman korkeat siitepölypitoisuudet ovat yhteydessä covid-19-tartuntatiheyteen

Ilmiö ei ole yhteydessä siitepölyallergiaan, vaan siitepölyaltistus itsessään voi heikentää kehon kykyä torjua viruksia.

Pähkinäpensaat ovat keväisin ensimmäisiä siitepölyn levittäjiä.­

9.3. 12:12

Ulkoilman siitepölypitoisuuden nousun ja covid-19-tartuntatiheyden välillä näyttää olevan yhteys, kertoo uusi kansainvälinen tutkimus. Tutkimuksesta kertoi tiistaina siinä mukana ollut Ilmatieteen laitos.

Tutkimuksen mukaan ulkoilman korkea siitepölypitoisuus, osittain yhdessä ulkoilman kosteuden ja lämpötilan kanssa, selitti yli 40 prosenttia tartuntatiheyden noususta. Korkeiden siitepölypitoisuuksien vaikutus ei ollut välitön, vaan useimmissa tapauksissa tartuntatiheys kasvoi neljä päivää siitepölypitoisuuden huipun jälkeen. Tämä vastaa karkeasti covid-19-tartunnan itämisaikaa, kerrotaan Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa.

Ilmiö ei ole yhteydessä siitepölyallergiaan, vaan siitepölyaltistus itsessään voi heikentää kehon kykyä torjua viruksia. Aiempien tutkimusten mukaan siitepölyaltistus voi heikentää kehon kykyä torjua viruksia.

Tutkimuksessa arvioitiin myös erilaisten rajoitustoimien vaikutusta keväällä 2020. Rajoitustoimet puolittivat tartuntatiheyden verrattuna tilanteisiin, joissa toimenpiteitä ei tehty, vaikka ilmassa oli runsaasti siitepölyä. Rajoitustoimien aikana ihmiset todennäköisesti altistuvat vähemmän sekä virukselle että immuunipuolustusta heikentävälle siitepölylle.

Tutkimuksen mukaan rajoitustoimien puuttuessa suuret siitepölypitoisuudet voivat nostaa tartuntatiheyttä jopa kymmenillä prosenteilla.

"On tärkeää kiinnittää huomiota siitepölykauden etenemiseen ja erityisesti jaksoihin, jolloin ilman siitepölypitoisuudet ovat korkeita. Siitepölylle altistumista kannattaa vähentää esimerkiksi välttämällä ulkoilua korkeimpien siitepölypitoisuuksien aikana tai suojaamalla hengitystiet", sanoi tutkimusaineiston analysointiin osallistunut tutkimusprofessori Mikhail Sofiev Ilmatieteen laitokselta tiedotteessa.

Suomesta tutkimukseen osallistuivat Ilmatieteen laitoksen lisäksi Turun yliopisto. Se on julkaistu Proceedings of the US National Academy of Sciences -julkaisusarjassa (PNAS). Aineisto on koottu 31 maasta ja tutkimukseen osallistui 150 tutkijaa ympäri maailmaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat