”Näiden ihmisten elämäntapa jatkuvasti sivuutetaan” – Asiantuntijat pelkäävät, että liikkumisrajoituksia säädettäessä unohdetaan yksin asuvat ja erilaiset perhemuodot - Kotimaa | HS.fi

”Näiden ihmisten elämäntapa jatkuvasti sivuutetaan” – Asiantuntijat pelkäävät, että liikkumisrajoituksia säädettäessä unohdetaan yksin asuvat ja erilaiset perhemuodot

Valtioneuvoston kansliassa valmistellaan parhaillaan mahdollisia ulkona liikkumisen rajoituksia. Erään luonnoksen mukaan ulkona saisi liikkua vain yksin tai samassa kotitaloudessa asuvien kanssa. Yksin asuville tilanne voisi olla vaikea, arvioi tutkija Niina Junttila.

HS:n tietojen mukaan liikkumisrajoitukset sallisivat ulkoilun ja liikkumisen välttämättömiin menoihin. Ulkoilla saisi kuitenkin vain yksin tai samassa kotitaloudessa asuvien kanssa.­

9.3. 19:07

Suomessa annetut koronarajoitukset ja -ohjeet ovat olleet hyvin ydinperhekeskeisiä, toteaa Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring. Hän pelkää, etteivät hallituksen neuvottelupöydällä olevat ulkona liikkumisen rajoitukset ole sääntöön poikkeus.

Mahdollisia ulkona liikkumisen rajoituksia valmistellaan parhaillaan valtioneuvoston kansliassa.

Ainakin yhden luonnoksen mukaan liikkuminen ulkona olisi sallittua vain yksin tai samassa kotitaloudessa asuvien kanssa. Toistaiseksi ei ole tarkempaa tietoa siitä, miten rajoitukset huomioisivat erilaiset kotitalous- ja perhemuodot.

Lue lisää: HS:n tiedot: THL suosittelee hallitukselle liikkumisrajoituksia – Tällaisia rajoituksia nyt hahmotellaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hallitukselle antamassa suosituksessa ei rajoitettaisi välttämättömiä tarpeita varten tapahtuvaa liikkumista tai ulkoilua lähipiirin kanssa. HS ei tiistaina iltapäivällä tavoittanut THL:ää kommentoimaan, mitä suosituksessa kuvatulla lähipiirillä tarkoitetaan ja sallisiko se kotitalouden ulkopuolisten läheisten ihmisten tapaamisen.

Joka kolmas suomalaisperhe ei sovi ydinperhemalliin, jonka muodostavat eri sukupuolta olevat vanhemmat ja heidän biologiset lapsensa. Moni lapsi kasvaa uusperheessä, yhden huoltajan perheessä tai kodin ulkopuolelle sijoitettuna.

Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring peräänkuuluttaa eri perhemuotojen huomioimista koronarajoituksista säädettäessä.­

STT:n tietojen mukaan liikkumisrajoitukset sallisivat lapsen tapaamisoikeuteen liittyvien asioiden hoitamisen.

Hienoa, mutta tämä ei yksinomaan riitä, sanoo Monimuotoiset perheet -verkoston Moring.

”Se, miten tapaamisoikeus määritellään, on oma kysymyksensä. Valtaosalla perheistä, jotka elävät eron jälkeistä arkea, ei ole virallista tapaamissopimusta. Jos kaikki nämä perheet ryntäävät tekemään virallista tapaamissopimusta lastenvalvojalle, johon on jo nyt puolen vuoden jonot, en todellakaan tiedä, miten tästä selvitään.”

Moring on huolissaan myös yksinhuoltajaperheiden kohtalosta mahdollisissa liikkumisrajoituksissa. Helsingissä kolmasosa kaikista lapsiperheistä on yhden vanhemman perheitä, koko maassa yli viidesosa.

”Nämä perheet ovat olleet jo pitkään lujilla, koska tukimuodot esimerkiksi isovanhempien muodossa ovat olleet vähäisiä. Jos perheen arkeen ei saisi ottaa mukaan edes lähipiirin muita kontakteja tai ystäväperheitä, se olisi raju linjaus.”

Jopa 1,2 miljoonaa suomalaista asuu yksin. Helsingissä joka toinen kotitalous on yhden hengen talous. Joukossa korostuvat erityisesti nuoret opiskelijat ja vanhukset, joiden arkeen pandemia on vaikuttanut merkittävästi.

”Jos joudutaan siihen, että ulkona saa liikkua ainoastaan yksin tai samassa taloudessa olevien kanssa, kyllä se kertoo, että ollaan tosi pahassa tilanteessa. Tai sitten tätä ei ole mietitty loppuun asti”, sanoo Turun yliopiston professori, yksinäisyystutkija Niina Junttila.

”Totta kai virusta pitää pelätä ja tehdä kaikkensa, jotta se ei tartu. Mutta yhteenkuuluvuus ja sosiaaliset suhteet kuuluvat ihmisen perustarpeisiin.”

Täydellä eristäytymisellä on tuoreiden suomalaistutkimusten mukaan voimakkaita terveysvaikutuksia. Ennenaikaisen kuoleman riski kasvaa, samoin onnettomuuksien ja esimerkiksi syöpäsairauksien riski.

Yksinäisyystutkija Niina Junttilan mukaan pitkäaikaisella eristäytymisellä voi olla vakavia terveyshaittoja.­

Suomalaisten yksinäisyyden kokemus on voimakkaasti lisääntynyt korona-aikana. Se ilmenee väsymyksenä ja turhautuneisuutena mutta myös väkivaltana, masentuneisuutena ja myöhemmin mahdollisesti lisääntyvinä mielenterveysongelmina, Junttila luettelee.

Lue lisää: ”Tuntuu, että on näkymätön” – HS:n lukijat kertovat, miten suru, katkeruus ja viha nostavat päätään korona-aikana

Moringin mukaan ydinperheajattelu on ohjannut viranomaisten ja poliitikkojen puheita rajoituksista ja suosituksista läpi pandemian. Se on herättänyt osassa kansalaisissa turhautumista.

Joulun alla HS kertoi, että THL:n terveys­turvallisuus­osaston johtaja Mika Salminen suositteli suomalaisia viettämään joulua vain oman perheen kesken. Myöhemmin THL muotoili joulunajan ohjeistuksensa siten, että perheiden sijaan viitattiin läheisimpiin ihmisiin.

Moringin mukaan moni perhe jäi viime keväänä annettujen rajoitusten suhteen yksin pohtimaan, miten uusperheiden tai perheen ulkopuolelle sijoitettujen lasten tapaaminen tulisi järjestää. Kun ohjeita tai apua rajoitusten tulkintaan ei ollut saatavilla, niitä saatettiin soveltaa niin, että lapsen etu kärsii.

”Jos vanhempien keskinäinen viestintä ei toimi, tilanne on voinut kärjistää kiistoja entisestään. Olen kuullut tapauksista, joissa tapaamiset on hyllytetty jommankumman vanhemman vaatimuksesta pitkäksi aikaa.”

Moringin mukaan uusperheissä on yleistä, etteivät kaikki sisarukset tai lapset ja heidän huoltajansa ole kirjoilla samassa osoitteessa. Jos liikkumisrajoituksia tulkittaisiin nykytiedon valossa ja yksisilmäisen tiukasti, lapsi ei saisi välttämättä tavata eri kotitaloudessa kirjoilla olevia sisaruksiaan tai huoltajiaan.

Suomalaiset ovat toimineet pandemia-aikana pääosin vastuullisesti ja annettujen suositusten mukaan, vaikka käytössä olleet rajoitukset ovat olleet lievempiä kuin monessa muussa maassa.

Moring ja Junttila arvelevat, että rajoitukset, jotka kohtelisivat esimerkiksi yhden vanhemman tai yhden hengen kotitalouksia epäreilusti, voivat vaikuttaa ihmisten motivaatioon noudattaa niitä.

”Jos mennään hyvin tiukkoihin ja epäreiluiksi koettuihin määräyksiin, on yhä enemmän niitä, jotka irtisanoutuvat niistä täysin. Mitä paremmin rajoitukset huomioivat omaa elinympäristöä ja tilaa, sitä ymmärrettävämpiä ne ovat ja sitä helpompi niihin on sitoutua”, Junttila sanoo.

Joissakin maissa liikkumisrajoitukset ovat sallineet kotitalouksien nimetä joitakin lähikontakteja, joiden tapaaminen on ollut sallittua rajoituksista huolimatta.

Esimerkiksi Belgiassa otettiin syksyllä käyttöön malli, jossa perheet saivat tavata yhtä ja yksin asuvat kahta kodin ulkopuolista ihmistä. Moringin ja Junttilan mukaan vastaavanlainen käytäntö voisi olla tarpeen myös Suomessa.

”Ei sen takia, että ihminen ei pärjäisi kolmea viikkoa yksin tai keskenään lasten kanssa, vaan sen takia, miten näiden ihmisten elämäntapa jatkuvasti sivuutetaan”, Moring sanoo.

Junttilan mukaan olisi tärkeää, että yksin asuva saisi tavata edes yhtä kodin ulkopuolista ihmistä.

”Viime kädessä ihmisille on tärkeää, että on edes joku, jonka kanssa voi jutella ja jonka voi kohdata. Videoyhteyskään ei täysin korvaa oikeita ihmiskohtaamisia.”

Vaikka tartuntamäärien painaminen alas on kaikkien suomalaisten etu, tartuntojen vähentämiseksi tehtyjen rajoitusten haitat korostuvat Moringin mukaan niillä, joiden tilanne oli vaikea jo ennen pandemiaa.

”Kärjistäen on käynyt niin, että pandemia on kuormittanut eniten niitä, joilla on alun pitäen ollut vähiten resursseja. Perheet, joilla meni hyvin ennen pandemiaa, ovat selvinneet suhteellisen hyvin.”

Sekä Moring että Junttila ymmärtävät, että rajoitukset ovat tarpeen. Hallituksen päätös rajoitusten kohdistamisesta niin, että päiväkodit ja alakoulut saisivat pysyä auki, saa Moringilta myös kiitosta.

”Mutta vetoomukseni olisi, että kun tehdään rajoitustoimia, edes kuunneltaisiin, millaisia vaikutuksia niillä voisi olla erityyppisissä perheissä. Olisiko asioita, joita huomioimalla voitaisiin helpottaa olennaisesti niiden perheiden tilannetta, joissa ollaan valmiiksi aika lujilla?”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat