Tutkijaryhmä esittää metsän­omistajille hiilen­sidonta­korvausta metsien luonto­arvojen suojelemiseksi - Kotimaa | HS.fi

Tutkijaryhmä esittää metsän­omistajille hiilen­sidonta­korvausta metsien luonto­arvojen suojelemiseksi

Kestävä metsätalous tarvitsee luonnon monimuotoisuutta tukevia talousmetsien käsittelytapoja. Tutkijoiden mukaan puuntuotannon sekä monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteiden sovittaminen yhteen olisi myös taloudellisesti järkevää.

Metsät ovat monimuotoisuuden kannalta tärkeitä, ja niillä on keskeinen rooli myös ilmastonmuutoksen hillinnässä hiilitasapainon ylläpitäjinä. Metsää Liesjärven kansallispuistossa.­

16.3. 10:13

Luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan suojelun rinnalle kestävää luonnonvarojen käyttöä. Suomessa metsät ovat keskustelun ytimessä sekä ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta että taloudellisen kestävyyden näkökulmasta.

Metsäluonnon turvaamiseksi tarvitaan oikein kohdennettua ja kustannustehokasta metsien suojelua. Jotta metsänomistajien osallistuminen arvokkaiden alueiden vapaaehtoiseen suojeluun vahvistuu, tarvitaan tutkijoiden mukaan taloudellisia kannustimia. Sellainen olisi esimerkiksi hiilensidontakorvaus, joka palkitsisi kasvihuonekaasuja sitovien metsänkasvatusmenetelmien käytöstä.

”Metsien talouskäyttöä voitaisiin ohjata monimuotoisuuden ja ilmaston paremmin huomioon ottavaan suuntaan oikeanlaisilla taloudellisilla kannustimilla. Niin, että se on taloudellisesti järkevää metsäomistajien ja yhteiskunnan kannalta”, sanoo professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.

Metsänomistajille suunnatun korvausjärjestelmän kehittäminen on osa laajaa IBC-Carbon-hanketta, joka selvittää metsäluonnon monimuotoisuuden suojelua ja hiilen sitomista muuttuvassa ympäristössä. Suomen ympäristökeskus (Syke) esitteli hankkeen tuloksia tiistaina.

Korvausjärjestelmän osalta hankkeessa tutkittiin erityisesti monimuotoisuuskohteiden Metso-korvausjärjestelmän laajentamista ”hiilipreemiolla” eli hiilensidontakorvauksella.

Vapaaehtoisuus ei suoraan takaa sitä, että metsänomistajat tarjoavat suojeluun luontoarvojen kannalta parhaita kohteita. Hiilipreemio olisi houkutin. Suojelurahoituksen kasvattaminen ilmastoperustein lisäisi tutkijoiden mukaan tarjottujen kohteiden määrää ja laatua.

Laskelmat ohjauskeinosta ovat lupaavia, sillä monimuotoisuuden voimistaminen ja ilmastotyö tukevat toisiaan.

Ollikaisen mukaan monimuotoisuuden suojeluun kohdistettavia varoja voitaisiin kasvattaa rahoittamalla Metsoon liitettävä hiilensidontakorvaus ilmastotoimiin kohdennetuista valtion varoista.

”Tätä kannattaisi ainakin kokeilla”, hän sanoi IBC-Carbonin tulosten julkistamistilaisuudessa.

”EU:n tavoitteena on saada 30 prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden maa-alasta suojeltua, ja tätä myös nykyinen hallituksemme tukee”, Ollikainen muistuttaa. Hän on myös Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja.

Monimuotoisuuden ja ilmaston kannalta tärkeät metsäalueet pitää kuitenkin ensin tunnistaa.

IBC-Carbon-hankkeessa tutkijaryhmä on yhdistänyt erilaisia menetelmiä uudella tavalla, jolla tärkeät metsäalueet voidaan tunnistaa kartoitustiedon, mallinnuksen ja optimointianalyysien perusteella. Menetelmää voidaan tulevaisuudessa käyttää päätöksenteon tukena, kun maankäyttöä ja suojelualueita suunnitellaan.

Hankkeessa on hyödynnetty tietoa siitä, mitkä ovat eri lajien kannalta elintärkeät elinympäristön ja metsämaiseman piirteet ja miten eri metsänkäsittelymenetelmät niihin vaikuttavat.

”Jos meillä on riittävästi tietoa kasvihuonekaasujen lähteistä ja nieluista sekä luonnon monimuotoisuutta kuvaavista indikaattorilajeista tai monimuotoisuuden kannalta tärkeistä rakennepiirteistä, kuten lahopuusta metsissä, voimme hyödyntää kaikkia näitä tietoja samanaikaisesti maankäytön suunnittelussa”, hanketta johtava tutkimusprofessori Martin Forsius Sykestä sanoi.

”Kootun tiedon ja alueellisen optimoinnin avulla voidaan esimerkiksi tunnistaa kohteet, jotka maksimoivat sekä monimuotoisuus- että ilmastohyödyt, ja kohdentaa suojelutoimet kustannustehokkaasti.”

Menetelmää on kehitetty ja testattu Kokemäenjoen valuma-alueella. Alueelta on tunnistettu luonnon monimuotoisuuden sekä hiilen sidonnan ja varastoinnin kannalta arvokkaimmat kivennäismaapohjaiset metsäalueet.

Samalla havaittiin, että Kokemäenjoen alueella on mahdollista saavuttaa hiilineutraaliustavoite vuoteen 2030 mennessä.

”Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin rajuja päästövähennyksiä ja maltillisia hakkuita. Vanhat metsät ja niiden säilyttäminen ovat erityisen keskeisiä myös monimuotoisuuden kannalta”, Forsius sanoi.

Tavoitteena on laajentaa analyysi koko Suomen kattavaksi.

Kasvihuonekaasujen vähentäminen ja hiilen sidonta kansallisella tasolla tukevat yhteistä maailmanlaajuista ilmastotavoitetta. Luontokadon, eli lajien ja niiden elinympäristöjen vähenemisen pysäyttäminen, vaatii sen sijaan paikallisia tekoja, tutkijat korostavat.

Suomen luontokato ratkaistaan Suomessa. Suomen uhanalaisista lajeista yli 30 prosenttia elää metsissä. Erityisesti vanhojen metsien lajisto on uhanalaistunut.

”Luonto on pääomaa, mutta nyt ylikulutetaan ja syödään tätä pääomaa. Ylikulutuksen on pysähdyttävä nopeasti”, Syken pääjohtaja Leif Schulman sanoi.

”Kestävän yhteiskunnan perusta on monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemit.”

Metsät ovat myös merkittävä hiilinielu ja hiilivarasto. Sellaisina niiden pitää Schulmanin mukaan toimia, sillä jos ne eivät toimi, muiden yhteiskunnan osien pitää huolehtia tästäkin tehtävästä.

Metsillä onkin keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä hiilitasapainon ylläpitäjinä. Metsien hyödyntäminen ilmastonmuutoksen torjunnassa vaatii sekä metsien hiilinielujen kasvattamista että niiden nykyisten hiilivarastojen säilyttämistä, tutkijat korostavat.

Metsät ovat tärkeitä sekä ilmaston että luonnon monimuotoisuuden kannalta. Yli 30 prosenttia Suomen uhanalaisista lajeista elää metsissä. Kuvassa maanomistajan suojelemaa metsää Salon Perniössä huhtikuussa 2020.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat