Uusi ruoka­strategia ohjaa Suomea kohti terveellistä ja kestävää ruoka­järjestelmää: tulevaisuuden proteiini­lähteitä ovat esimerkiksi särki­kalat ja hyönteiset - Kotimaa | HS.fi

Uusi ruoka­strategia ohjaa Suomea kohti terveellistä ja kestävää ruoka­järjestelmää: tulevaisuuden proteiini­lähteitä ovat esimerkiksi särki­kalat ja hyönteiset

Tutkimuslaitokset laativat elintarviketutkimuksen strategian, jolla Suomi voi vastata väestönkasvun, ilmastonmuutoksen ja luontokadon paineisiin ruokajärjestelmän muutoksessa.

Kehittämällä terveellisiä ja kestäviä elintarvikkeita suomalaisista proteiininlähteistä Suomi voi luoda uusia vientituotteita. Hyviä proteiinilähteitä ovat esimerkiksi särkikalat.­

17.3. 13:06

Uuden ruokastrategian mukaan kaikki suomalaiset voivat noudattaa terveellistä, turvallista ja kestävää ruokavaliota vuonna 2035. Ruokajärjestelmä on tuolloin jätteetön, tuotanto kilpailukykyistä ja Suomi uusien toimintatapojen edelläkävijä.

Suomalaisten tutkimuslaitosten mukaan aika on kypsä Suomen ruokajärjestelmän muutokselle.

Teknologian tutkimuskeskus VTT, Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistot, Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Ruokavirasto ovat määritelleet keinot, joilla Suomi voi vastata ruokaympäristön muutoksiin.

Keskiviikkona julkistetun elintarviketutkimuksen strategian on määrä ohjata Suomea kohti terveellistä ja kestävää ruokajärjestelmää. Tutkimus ja innovaatiot loisivat tutkijoiden mukaan myös uusia talouskasvun mahdollisuuksia.

Muutosta tarvitaan, sillä maailman ruokajärjestelmä on suurten haasteiden edessä. Niitä luovat väestönkasvu, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen sekä kestämättömät ruoantuotannon menetelmät. Samaan aikaan valtava määrä ruokaa menee yhä hukkaan.

Tulevaisuutta luodaan strategiatyöryhmän vetäjän, VTT:n tutkimusprofessorin Nesli Sözerin mukaan systemaattisen ja monitieteellisen tutkimuksen, aidon yhteistyön ja uusien innovaatioiden avulla. Samalla Suomi voi hyötyä muutoksen tuomista talouden kasvumahdollisuuksista.

”Yhteisellä elintarviketutkimusstrategialla määrittelemme monitieteisiä tutkimuskokonaisuuksia, jotka johtavat Suomessa kestävään ruokajärjestelmään vuoteen 2035 mennessä”, Sözer toteaa.

Tutkijat ovat suunnitelleet muutospolkuja kohti ruokajärjestelmää, joka lisää yhteiskunnan hyvinvointia, tukee talouskasvua ja tarjoaa suomalaisille ruoan tuottajille ja elintarviketeollisuudelle tieteelliseen tietoon ja elintarvikeinnovaatioihin perustuvia kasvumahdollisuuksia.

Kestävään ja ilmaston huomioivaan ruoantuotantoon siirtyminen merkitsee muun muassa uusien viljelymenetelmien ja alkutuotannon menetelmien sekä kiertotalousratkaisujen kehittämistä ja laajaa käyttöönottoa.

Mahdollisuuksia Suomelle tarjoavat kattavat vesivarannot ja läpinäkyvä ruokaketju, joka on verrattain lyhyt ja helppo hallita.

Suomen ravitsemus- ja elintarvikeosaaminen puolestaan ovat jo nyt maailmallakin tunnettuja vahvuuksia. Kehittämällä terveellisiä ja kestäviä elintarvikkeita suomalaisista proteiinilähteistä Suomi voi luoda uusia vientituotteita ja parantaa proteiiniomavaraisuutta.

Hyviä suomalaisia proteiinilähteitä ovat tutkijoiden mukaan esimerkiksi särkikalat, monet peltokasvit, hyönteiset sekä mikrobien avulla tuotettu proteiini, joka on yksi esimerkki solumaatalouden tarjoamista mahdollisuuksista.

Myös hyönteiset ovat hyvä proteiininlähde. Sirkkojen kasvattamista ravintokäyttöön tutkittiin Espoon Otaniemessä Startup Sauna -yrityskiihdyttämön tiloissa vuonna 2017.­

Datan ja digitaalisten ratkaisujen merkitys kasvaa entisestään. Niitä voidaan strategian mukaan hyödyntää muun muassa elintarvikkeiden turvallisuuden, aitouden ja jäljitettävyyden seuraamiseen.

Elintarvikkeiden ja elintarvikeprosessien kestävyyden ja ilmastovaikutusten todentaminen puolestaan auttaa kuluttajia tekemään ympäristöystävällisempiä ja kestävämpiä valintoja.

Suomella on tutkijoiden mukaan aidosti mahdollisuus ottaa edelläkävijän ja innovaatioiden pilotoijan rooli siirtymisessä kohti tulevaisuuden ruokajärjestelmää.

”Nyt on aika hyödyntää tämä mahdollisuus”, sanoi elintarviketieteiden professori Mari Sandell Helsingin yliopistosta strategian julkistamistilaisuudessa.

Edelläkävijyyteen tarvitaan Sandellin mukaan systeeminen muutos sekä voimakkaasti rakenteita muuttavia innovaatioita. Kansalaisten osallistamista pitää lisätä, esimerkiksi kehittämällä ruokakasvatusaktiviteetteja sekä lapsille että aikuisille.

”Suomalaiset osallistuvat mielellään tutkimukseen ja testaukseen. Hyödynnetään tätä kulttuuriimme liittyvää erityisominaisuutta kansalaisten ja tutkimuksen yhteistyön ja innovaatioiden kehittämiseen”, Sandell totesi.

Ylipäätään pitää kehittää terveellistä ja maukasta syötävää, jota kuluttaja haluaa ostaa, Sandell korosti.

Kestävän liiketoiminnan kehittäminen puolestaan edellyttää tutkijoiden ja yritysten yhteistyön lisäämistä sekä rahoitusta.

Strategiatyöryhmä ehdottaa Suomen elintarviketutkimusfoorumin perustamista. Tavoitteita olisivat muun muassa tutkimuksen ja koulutuksen edistäminen, poikkitieteellisen keskustelun lisääminen sekä yhteishankkeiden synnyttäminen.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat