Kysely: Vanhusten ulkoilu ei lisääntynyt korona-aikana, yksinäisyys yleistynyt selvästi aiempaan verrattuna - Kotimaa | HS.fi

Kysely: Vanhusten ulkoilu ei lisääntynyt korona-aikana, yksinäisyys yleistynyt selvästi aiempaan verrattuna

Koska ryhmätoiminta peruttiin, vanhuksille suositeltiin ulkoilua. Liikkuminen ulkona ei kuitenkaan THL:n tuoreen kyselytutkimuksen mukaan lisääntynyt.

Vanhusten ulkoilu ei lisääntynyt korona-aikana, kertoo THL:n tuore kyselytutkimus.­

19.3. 2:00 | Päivitetty 19.3. 9:23

Vanhusten ulkoilu ei ole lisääntynyt koronapandemian aikana, vaikka ulkoilua on suositeltu ryhmätoiminnan peruunnuttua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) selvitti vanhuspalveluiden asiakastyytyväisyyttä kyselyssä ja totesi, että ulkoilumahdollisuudet olivat pysyneet lähes muuttumattomina viiden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna.

Kyselyyn osallistuneista ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon asiakkaista yli puolet ei päässyt ulkoilemaan mielestään riittävästi ja viidennes ei päässyt ulkoilemaan lainkaan.

”Aiempi kysely ei ole täysin verrannollinen, mutta karkeasti ottaen tilanne on pysynyt samana”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.

Kun muu toiminta on laajasti pandemian aikana ajettu alas, Kehusmaa olisi odottanut ulkoilun lisääntyneen.

Kehusmaa on erityisen huolissaan kotona asuvista vanhuksista.

”Kotihoidon asiakkaat ovat tavallisesti fyysisesti parempikuntoisia, mutta ovat silti kokeneet, etteivät pääse riittävästi ulkoilemaan. Heidän eristäytyminen koteihinsa on toimintakyvyn ylläpitämisen näkökulmasta huolestuttavaa”, sanoo Kehusmaa.

Ulkoilumahdollisuudet eivät olleet muita paremmat korkean henkilöstömitoituksen toimintayksiköissä.

Vanhuspalvelulain mukaan ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen on oltava tällä hetkellä 0,55 ja mitoitusta on nostettava 0,7 työntekijään asiakasta kohden vuoteen 2023 mennessä. Tällä hetkellä tavoite toteutuu noin viidesosassa toimintayksiköistä.

”Ulkoilumahdollisuudet eivät olleet paremmat, vaikka henkilöstöä on hoitotyössä enemmän”, Kehusmaa toteaa.

THL:n tutkijat haluavat nostaa kyselytutkimuksesta nousseen havainnon julkiseen keskusteluun.

”Tänä ja ensi vuonna henkilöstöä ympärivuorokautisessa hoidossa lisätään. Asiakkaita tulisi kuulla, kun mietitään, mihin lisääntyvää työaikaa kohdennetaan”, sanoo Kehusmaa.

Pohdinnassa tulisi hänen mielestään huomioida se, mitä toimintoja asiakkaat pitävät tärkeänä.

Kotihoidon asiakkaiden arki on kyselyn mukaan muuttunut pandemia-aikana selvästi virikkeettömämmäksi.

”Kun ryhmätoiminta ja sosiaaliset kontaktit on ajettu alas eikä mahdollisuuksia ulkoiluun ole, arki näyttäytyy yksitoikkoisena. Tämä on ollut asiakkaiden kokemus”, kertoo Kehusmaa.

Tutkijana Kehusmaa kantaa huolta eristyksessä elävistä muistisairaista.

”Virikkeet ja sosiaaliset kontaktit ylläpitävät muistitoimintoja. Kun päästään normaalitilanteeseen, kognitiivisia taitoja ei ehkä kyetä enää palauttamaan. Silloin näyttää siltä, että sairaus etenee nopeammin”, hän sanoo.

Etäyhteydet eivät ole korvanneet kasvokkain tapahtuvaa harrastus- ja virkistystoimintaa. Vanhuspalveluiden asiakkaat ovat pääosin heikkokuntoisia ja muistisairaudet ovat heillä yleisiä, mikä rajoittaa etäyhteyksien käyttöä.

Rajoitustoimet, kuten vierailukiellot ja suojainten käyttö, jakoivat vastaajia. Suurin osa piti niitä kuitenkin perusteltuina, eikä katsonut niiden rajoittaneen liikaa elämäänsä.

Valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä elämäänsä ja lähes kaikkien turvallisuuden tunne säilyi epidemiasta huolimatta.

Hyvinvoinnin säilyminen heijastelee tutkijoiden mukaan ikäihmisten korkeaa resilienssiä eli kykyä sietää vastoinkäymisiä.

Yksinäisyys oli vastaajien keskuudessa yleistynyt selvästi verrattuna aiempaan kyselyyn. Nyt useampi kuin joka kolmas oli kokenut yksinäisyyttä, kun aiemmin yksinäiseksi itsensä koki joka viides.

Yli puolet kertoi tavanneensa läheisiään korona-aikana vähemmän kuin olisi halunnut tai ei lainkaan. Tapaamisia kasvokkain läheisten kanssa viikoittain oli 57 %:lla kotihoidon asiakkaista ja 33 %:lla ympärivuorokautisen hoidon asiakkaista.

Suojainten käyttö vaikeutti kanssakäymistä puolella vastaajista ainakin jonkin verran. Erityisesti muistisairaiden asiakkaiden oli vaikea tunnistaa hoitajia ja läheisiä maskien ja suojainten takaa. Kuulovaikeuksista kärsivillä taas puheen ymmärtäminen oli entistä vaikeampaa.

Kyselyn laajuutta heikentää alhainen osallistumisprosentti. 41 prosenttia tutkimukseen kutsutuista yksiköistä osallistui.

Tiedonkeruuseen osallistuneiden yksiköiden asiakkaista kyselyyn vastasi 22 prosenttia eli yhteensä 7 440 ikäihmistä. Yli puolet vastasi hoitajan avustamana ja täysin itsenäisesti vain joka viides.

Kehusmaan mielestä vaikuttaa siltä, että kansallisesti kattava asiakaskysely edellyttää toimintayksikköjä velvoittavaa lainsäädäntöä. Vapaaehtoisuuteen perustuva osallistuminen saattaa vääristää vastauksia siten, että yksiköt, joiden asiakastyytyväisyys on heikko, eivät osallistu tutkimukseen.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat