Asiantuntijat arvioivat, milloin lisärajoitukset ovat tarpeen: Ylilääkäri odottaisi vielä viikon, professori aloittaisi jo - Kotimaa | HS.fi

Asiantuntijat arvioivat, milloin lisärajoitukset ovat tarpeen: Ylilääkäri odottaisi vielä viikon, professori aloittaisi jo

Asiantuntijat arvioivat, tarvitaanko Husin alueella ja Varsinais-Suomessa liikkumisrajoituksia.

Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi (vas. ylh.), Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen, Husin kehitysjohtaja Visa Honkanen ja Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti.­

23.3. 2:00 | Päivitetty 23.3. 9:03

Hallitus neuvottelee ainakin tiistaihin asti mahdollisista uusista rajoituksista, lähinnä liikkumisrajoituksista ja maskipakosta.

Keskeinen kysymys on, milloin tartuntatilanne on sellainen, että uusia rajoituksia todella tarvitaan kaikkein vaikeimmilla epidemia-alueilla eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella ja Varsinais-Suomessa.

Viikkotasolla Husin alueella on noin 3 000 tartuntaa. Husin johtajaylilääkärin Markku Mäkijärven mukaan tällä nykyisellä tasolla potilasmäärät lisääntyvät ja aiheuttavat kasvavaa kuormitusta terveydenhuollossa.

”Sanoisin, että Husin alueella 3 000–4 000 tartuntaa viikossa on leveä kynnyslauta. Yli 4 000 tartuntaa viikossa on sellainen luku, että siitä alkaa olla vakavia seurauksia terveydenhuollolle. Tämän hetken 3 000 tartuntaa viikossa aiheuttaa meillä paljon työtä ja hikoilua, ja muut potilaat jäävät jo huonommalle hoidolle”, Mäkijärvi sanoo.

Milloin tartuntoja on niin paljon, että uudet rajoitukset ovat todella tarpeen?

”Ei minulla yhtä tarkkaa lukua ole. Nyt pitää muistaa, että voimassa on nytkin yli kymmenen erilaista rajoitusta”, Mäkijärvi sanoo.

Husin kehitysjohtaja Visa Honkanen kertoo, että sairaanhoidon järjestämisessä alkaa Husissa tulla vaikeuksia, kun tehohoitopotilaita on 30. Siihen päädytään Honkasen mukaan nykyisellä epidemian ikäjakaumalla, kun Husin alueella on 450 tartuntaa päivässä.

”Voisi ajatella, että kun tartunnoissa mennään päivässä noin 450:ssä, hoitovelka alkaa kasvaa, kun kiireettömiä tapauksia ryhdytään jossain määrin siirtämään”, Honkanen sanoo.

Maaliskuussa tällaisia yli 450 tartunnan päiviä on ollut useita, mutta useimmiten on jääty kuitenkin sen alle. Viikossa tuolla päivätahdilla kertyy yhteensä 3 150 tartuntaa.

Honkasen mukaan on epävarmaa, miten hyvin runsaat kaksi viikkoa sitten käyttöön otetut rajoitukset ovat purreet.

”Mutta näyttää siltä, että epidemia on tasaantunut, ja toive on, että se lähtisi nykyisestä pikkuisen laskuun”, Husin sairaanhoidon tarpeen ennusteista vastaavaa ryhmää johtava Honkanen sanoo.

Husin ennusteiden mukaan sairaanhoidon tarve pysynee vielä pari viikkoa ennallaan tai vähän kasvaa. Jos tartunnat ovat kuitenkin alkaneet vähentyä, tilanne voi muuttua.

”Jos nyt tartuntojen määrä on lähtenyt vähän laskuun, se näkyy reilun viikon päästä vuodeosastolla ja parin viikon päästä teho-osastolla.”

Honkanen ei ota kantaa siihen, tarvitaanko vielä lisää rajoituksia.

”Meidän kannaltamme tärkeintä on, että tautirasitus säilyy sellaisena, että voimme vastata sekä koronapotilaiden että muiden potilaiden hoidon tarpeeseen. Olemme olleet sillä rajalla, että joudumme jonkin verran hoitovelkaa tekemään, mutta vielä kaukana siitä, että hoitoa tarvitsevat potilaat eivät saisi hoitoa.”

Ihanteellista Honkasen mukaan olisi, että tilanne paranisi niin paljon, että hoitovelkaa voitaisiin ruveta lyhentämään. Näin tehtiin syksyllä, kun epidemia oli hiljaisempi.

Johtajaylilääkäri Mäkijärven mielestä liikkumisrajoituksiin kannattaa tarpeen tullen turvautua.

”Pakkohan liikkumisrajoitukset on pitää keinopaletissa, muuten jäämme kummalliseen löyhään hirteen epidemian kanssa”, hän sanoo.

Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen muistuttaa, että kenelläkään ei ole etukäteen täsmällisen oikeaa vaihtoehtoa rajoitusten käyttöönoton aikatauluun.

”Vaikuttaisi siltä, että tartuntojen nousu on hieman laskenut Husin alueella. Tartunnat ovat nuorissa ikäryhmissä, käytännössä alle viisikymppisillä, joten nousu ei näy niin vahvasti sairaalahoidon tarpeessa”, Järvinen sanoo.

Järvisen mukaan pääkaupunkiseudun tartuntojen korkea taso muodostaa uhan, jos tartuntamäärä kasvaa. On iso riski, että nousu voi olla nopeaa. Se on nähty ensin marraskuussa ja alkuvuodesta virusmuunnoksen tultua.

”Arvioisin, että voisi katsoa tilannetta hetken aikaa ennen kuin mahdolliset uudet rajoitteet tulevat voimaan. Tarkoitan ainakin viikkoa, jolloin nähtäisiin, mihin tämä kääntyy. Yhtään tartunnat eivät saisi kääntyä nousuun”, Järvinen sanoo.

Tampereen yliopiston epidemiologian professorin Pekka Nuortin mukaan on vaikea sanoa, mikä olisi se tapausmäärä, johon tulisi päästä, jotta lisärajoituksia ei tarvittaisi.

”Yksittäisten numeroiden sijaan pitäisi katsoa trendiä: onko se ylös- vai alaspäin. Tällä hetkellä varsinkin pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa suunta on selkeästi ylöspäin.”

Nuorti arvioi, että nykyrajoitukset eivät riitä, etenkin kun helpommin leviävä brittivariantti kasvattaa osuuttaan tartunnoista.

”Kun tämänhetkiset rajoitukset eivät tunnu pysäyttävän epidemiaa tai parhaimmillaan vain hidastavat sen kasvua, täytyy miettiä uusia keinoja.”

Hän arvioi, että olemme tottuneet suuriin tapausmääriin.

”Me olemme tällä hetkellä huomattavasti korkeammalla kuin ennen joulua. Eihän meillä tällaisista ilmaantuvuusluvuista ollut aikaisemmin syksyllä mitään ajatusta. Tilanne on vakava, siitä ei ole mitään epäilystä.”

Nuorti muistuttaa, että myös rokotuksista saadaan suurempi hyöty, jos epidemiatilanne on paremmin hallinnassa. Tämä johtuu siitä, että rajoituksilla voidaan laskea viruksen tartuttavuutta eli R-lukua, joka kertoo sen, kuinka tehokkaasti virus leviää ihmisestä toiseen.

”Jos R-luku pysyy pienenä, laumasuojan saavuttamiseen riittää pienempikin rokotuskattavuus”, Nuorti sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat