Sotilaita kaduille vai ei? Koronavirus voi olla liian vaarallinen asevelvollisten käyttämiseksi poliisin apuna - Kotimaa | HS.fi

Sotilaita kaduille vai ei? Koronavirus voi olla liian vaarallinen asevelvollisten käyttämiseksi poliisin apuna

Laki ei anna ohjenuoraa asevelvollisten käytöstä vaarallista tautia koskevan rajoituksen valvonnassa.

Panssariprikaatin sotilaita valtatie 3:n tiesululla viime huhtikuussa hiukan ennen kuin hallitus päätti purkaa Uudenmaan eristämisen.­

23.3. 17:35 | Päivitetty 23.3. 19:18

Pääministeri  Sanna Marin (sd) sanoi maanantaina, että hänen mielestään koronaviruspandemiasta johtuvien mahdollisten liikkumisrajoitusten valvominen kuuluu poliisille.

Marinin muotoilu jätti pienen takaportin.

”Pitäisi arvioida se, olisiko tarvetta jonkin näköiselle virka-avulle, mutta en kyllä näkisi sellaista tilannetta, että Suomen puolustusvoimat partioisivat kadulla, vaan kyllä olisi kyse poliisin tavanomaisesta työtehtävästä”, pääministeri sanoi.

Tiistaina puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) sanoi Säätytalolla Helsingissä, että mahdollisten liikkumisrajoitusten valvonta kuuluisi ennen muuta poliisille.

”On selvää ettei armeija lähde omatoimisesti kaduille ratsaamaan ihmisiä. Se on poliisin tehtävä”, Kaikkonen sanoi.

”Itse näen että valvonta on ennen muuta poliisin tehtävä. Puolustusvoimilla ei ole roolia tai jos on, se on hyvin vähäinen.”

Lähtökohtaisesti Puolustusvoimien virka-apu poliisille edellyttääkin sitä, että toimintaa johtaa poliisi.

Virka-aputehtävissä ei saa voimakeinojakaan käyttää muuten kuin poliisin ohjauksessa. Mitä se tarkkaan ottaen tarkoittaa, on sitten epäselvempi asia.

Puolustusministeriössä pidetään hyvin epätodennäköisenä, että Puolustusvoimia pyydettäisiin tai että se edes suostuisi sellaisiin virka-aputehtäviin, että asevelvolliset voisivat joutua käyttämään voimakeinoja.

Tällaisia tehtäviä varten on olemassa pelkästään kantahenkilökunnasta muodostettuja valmiusosastoja.

Suomen lain mukaan yksi Puolustusvoimien neljästä päätehtävästä on muiden viranomaisten tukeminen.

Puolustusvoimat antaakin virka-apua satoja kertoja vuodessa pääasiassa poliisille ja pelastuslaitoksille. Useimmiten kyse on löytyneiden räjähteiden tunnistamisesta. Niiden tuhoaminen on sitten jo armeijan virkatyötä.

Tyypillisiä virka-aputehtäviä ovat alueiden eristäminen, ihmisten etsiminen tai kalustolainat poliisille.

Asevelvollisten käyttö poliisin ja muiden viranomaisten apuna erilaisissa kriiseissä ei ole siten tavatonta.

Esimerkiksi vuonna 2015 poliisi pyysi Puolustusvoimilta apua Tornion järjestelykeskukseen sisäänottotarkastuksiin, alueen suojaamiseen ja turvapaikanhakijoiden ohjaamiseen.

Paikalle lähetettiin varusmiehiä, jotka toimivat kantahenkilökunnan ja viime kädessä poliisin johtamina.

Käytännössä Puolustusvoimien virka-avun antaminen ei ole ihan niin yksinkertainen asia kuin päältä saattaisi näyttää. Virka-apua koskeva lainsäädäntö on pirstoutunut lukuisiin eri lakeihin.

Lisäksi Puolustusvoimien virka-apu erityisesti poliisille on herkkä kärjistyksille ja politisoituu helposti.

Sisäministeriö valmisteleekin parhaillaan lakiuudistusta Puolustusvoimien virka-avusta poliisille.

Lakihankkeen perusteluissa sanotaan, ettei nykyinen neljä vuosikymmentä vanha virka-apulaki vastaa enää poliisin tarpeita ja muuttunutta toimintaympäristöä.

Nykysäännöksiä pidetään joiltain osin vaikeatulkintaisina ja niiden keskinäisiä suhteita epäselvinä.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on saattaa erityisesti voimankäyttöä koskevat säädökset ajan tasalle. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä tänä keväänä.

Puolustusministeriö julkaisi neljä vuotta sitten raportin Puolustusvoimien antaman virka-avun tilasta ja kehittämisestä.

Virka-avun antamisella on kaksi lähtökohtaa: se perustuu aina lakiin, ja virka-apua antava viranomainen toimii virka-apua pyytäneen viranomaisen johdossa. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että jos Puolustusvoimat antaa poliisille virka-apua, niin toimintaa johtaa aina poliisi.

Puolustusvoimien päätehtävä on kuitenkin maanpuolustus. Tästä näkökulmasta varsinkin pitkäaikainen virka-apu on helposti pois Puolustusvoimien omasta toiminnasta.

Esimerkiksi varusmiehiä ei saisi pitää muiden viranomaisten ”ilmaisena työvoimana”, koska varusmiehillä on oma tehtävänsä eli sotilaskoulutuksen hankkiminen tietyn aikataulun mukaan.

Ammattisotilaiden ja varusmiesten lisäksi myös reserviläisiä saatetaan määrätä virka-aputehtäviin.

Tasavallan presidentti voi valtioneuvoston esityksestä määrätä reserviläisiä välittömästi palvelukseen kahdeksi viikoksi.

Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi suuronnettomuuden sattuessa tai vaarallisen kulkutaudin levitessä hyvin laajalle.

Asevelvollinen saa virka-aputehtävässä käyttää myös voimakeinoja mutta vain poliisin ohjauksessa.

Edellä mainitussa puolustusministeriön raportissa huomautetaan kuitenkin, että ”käytännön toimien tekeminen poliisin johdossa ei ole yksiselitteisen selkeää”.

Pitääkö esimerkiksi ohjaavan poliisin olla vieressä, lähistöllä vai riittääkö, että hänet saa kiinni puhelimella?

Tehtävän vaarallisuuskin voi olla alttiina erilaisille tulkinnoille.

”Mikä tahansa tehtävä voi osoittautua vaaralliseksi varsinkin, jos siinä sattuu vahinko.”

Asevelvolliset eivät saa virka-avussa osallistua vaarallisten henkilöiden kiinniottamiseen, räjähteiden raivaamiseen, aseellista voimankäyttöä edellyttämiin tehtäviin tai niitä vastaaviin vaarallisiin tehtäviin.

Virka-apuun voi liittyä tarve ottaa kiinni mahdollisesti koronavirukselle altistunut tai sairastunut henkilö tai poistaa hänet paikalta.

Onko koronavirusepidemia katsottava niin vaaralliseksi, että lain mukaan asevelvollisia ei edes saisi käyttää poliisin apuna mahdollisten liikkumisrajoitusten valvonnassa?

Puolustusministeriön mukaan nimenomaista säädöstä asiasta ei ole. Ministeriöstä todetaan kuitenkin, ettei asevelvollisia voida käyttää vaarallisiin virka-aputehtäviin.

Koronaviruksen vaarallisuuden arviointi jää virka-avun pyytäjän ja antajan harkintaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat