Lasten ja nuorten yrittäjyys­kasvatukseen miljoona­lahjoitus tunnetuilta yrittäjiltä –”Pidän yrittäjyyden lisäämistä kohtalon kysymyksenä Suomelle”, sanoo Super­cellin Ilkka Paananen - Kotimaa | HS.fi

Lasten ja nuorten yrittäjyys­kasvatukseen miljoona­lahjoitus tunnetuilta yrittäjiltä –”Pidän yrittäjyyden lisäämistä kohtalon kysymyksenä Suomelle”, sanoo Super­cellin Ilkka Paananen

6,25 miljoonaa euron lahjoitukset kerännyt Nuori Yrittäjyys -yhdistys aikoo lisätä merkittävästi kouluyhteistyötä. ”Tavoitteena on nostaa ohjelmien käyttöaste kouluissa 80 prosenttiin seuraavan viiden vuoden aikana”, toiminnanjohtaja Virpi Utriainen kertoo.

Nurmijärveläisen Harjulan koulun 5A-luokan Miranda Cakaj ja Aurora Autio ovat innokkaita piirtäjiä, jotka aikovat lyödä rakkaalla harrastuksellaan rahoiksi.­

25.3. 7:12

Nurmijärveläisen Harjulan koulun pihalla on pöhinää vähän kuin Slushissa ikään. Koulun 5A-luokkalaiset ovat viimeiset pari kuukautta kehitelleet omia yritysideoita, ja nyt he haluavat kilvan kertoa niistä.

Miranda Cakaj ja Aurora Autio ovat päättäneet tehdä oppituntien pikkupaheestaan bisneksen.

”Piirrämme silloinkin, kun ei pitäisi”, Autio sanoo.

Miau art piirtää tilauksesta mitä tahansa ja tekee kuvituksia vaikka tarroihin tai avaimenperiin. APP:n Sylvester Ketonen, Aaro Rantsi, Eetu Lautamäki ja Jesse Tikkanen taas aikovat kiertää ovelta ovelle tarjoamassa auto- ja pyöräpesuja.

Sylvester Ketonen, Aaro Rantsi, Eetu Lautamäki ja Jesse Tikkanen ovat ideoineet auto- ja pyöräpesuja tekevän yrityksen, jonka nimi on APP.­

Isa Viippola, Pauliina Aherva ja Emma Myllymäki haluavat pelastaa EP Smoothie -baarillaan janoiset ja tylsistyneet.

”Meillä on iskulause: ota smoothisti”, Viippola kertoo.

Harjulan koulun vitosluokkalaiset ovat mukana yrittäjyyskasvatusta tekevän Nuori Yrittäjyys -yhdistyksen (NY) Pikkuyrittäjät-ohjelmassa. Lähivuosina yhä useammassa koulussa ja oppilaitoksessa harjoitellaan liiketoimintaa, sillä yhdistys on ottanut tavoitteekseen antaa kaikille Suomen lapsille ja nuorille mahdollisuuden oppia yrittäjyyttä.

Tavoitetta on lähtenyt tukemaan joukko tunnettuja yrittäjiä. Muun muassa peliyhtiö Supercellin Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja sekä tietoturvayhtiö F-Securen perustaja Risto Siilasmaa ovat yksityishenkilöinä sitoutuneet viideksi vuodeksi tukemaan Nuori Yrittäjyys ry:n toimintaa. Lahjoittajana hankkeessa on myös Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö.

Lahjoitussumma on kaikkiaan 1,25 miljoonaa euroa vuosittain viiden lukuvuoden ajan, eli yhteensä 6,25 miljoonaa euroa.

Nuori Yrittäjyys tarjoaa 7–29-vuotiaiden lasten ja nuorten yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitoja tukevia ohjelmia, jotka toteutetaan kouluissa osana opetusta. Yhdistys aikoo miljoonapotin avulla kasvattaa merkittävästi kouluyhteistyön määrää, kertoo toiminnanjohtaja Virpi Utriainen.

”Kahden viime lukuvuoden aikana yhdistyksen ohjelmat ovat olleet käytössä noin 38 prosentissa kouluista ja oppilaitoksista. Nyt tavoitteena on nostaa ohjelmien käyttöaste kouluissa 80 prosenttiin seuraavan viiden vuoden aikana”, Utriainen kertoo.

”Ruotsissa iso osa ikäluokista, esimerkiksi toisessa asteella yli 35 prosenttia, käy pitkäkestoisen vuosi yrittäjänä -ohjelman”, kertoo Nuori Yrittäjyys -yhdistyksen toiminnanjohtaja Virpi Utriainen.­

Muissa Pohjoismaissa yrittäjyyskasvatuksen resurssit ovat Utriaisen mukaan ihan eri tasolla kuin Suomessa. Nyt kun täällä on saatu iso rahoitus tilanteen parantamiseksi, mallia otetaan naapureilta.

”Ruotsissa [vastaavalla yhdistyksellä] on 24 aluetoimistoa, ja myös Tanskassa on paljon alueellista toimintaa. Nyt mekin haluamme tuoda alueellisesti tällaisen palvelu-, tuki- ja ohjausmahdollisuuden opettajille”, Utriainen sanoo.

Tavoitteena on 10–15 aluetoimistoa eri puolella Suomea. Toimistoilla ei tarkoiteta Utriaisen mukaan niinkään seiniä, vaan henkilöitä, jotka voivat jalkautua oppilaitoksiin ja tehdä työtä kentällä.

Yhdistys tuottaa kouluille opetusmateriaaleja ja tarjoaa tukea niiden käyttöön sekä luo yhteyksiä nuorten ja paikallisten yritysten välille. Näin yrittäjät voivat kannustaa ja tukea nuoria – ja ehkä jopa löytää jatkajia yrityksiinsä.

Tuoreimman Nuorisobarometrin mukaan 15–29-vuotiaista nuorista, jotka eivät vielä toimi yrittäjinä, 58 prosenttia oli ainakin jokseenkin sitä mieltä, että haluaisi kokeilla yritystoimintaa jossain vaiheessa työuraa.

”62 prosenttia nuorista ajattelee, että jo peruskoulussa kaikille tulisi opettaa yrittäjyystaitoja. Yli puolet nuorista kuitenkin kertoo, etteivät koulutus tai opinnot tarjoa heille hyviä perustietoja yrittäjyydestä”, Utriainen sanoo.

Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen on sitoutunut seuraavaksi viideksi vuodeksi tukemaan yrittäjyyskasvatusta.­

Ilkka Paananen sanoo jakavansa yhdistyksen unelman siitä, että kaikki suomalaislapset saisivat mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä koulussa.

”Joistakin tulee ehkä joskus yrittäjiä, mutta isosta osasta varmaan ei. Mutta tuli tai ei, he saavat kaikki tärkeitä taitoja – ennen kaikkea oppivat tekemään muiden ihmisten kanssa töitä yhteisen päämäärän eteen.”

Paananen kertoo lähteneensä rahoittamaan hanketta, koska näkee sen todella tärkeänä.

”Pidän yrittäjyyden lisäämistä ihan kohtalon kysymyksenä Suomelle. Jos haluamme ylläpitää tätä maata hyvinvointivaltiona, meidän on ihan pakko pystyä luomaan tänne lisää maailmalla erittäin hyvin menestyneitä yrityksiä”, hän sanoo.

Yrittäjyyskasvatus on Paanasen mukaan pohja yrittäjyyden lisäämiselle. Utriainen puolestaan vertaa yhdistyksensä tekemää työtä juniorijalkapalloiluun.

”Jalkapallon maailmanmestaruuttakaan ei voiteta koskaan ilman juniorityötä. Me olemme se yrittäjyyden juniorityö ja haluamme mahdollisimman monta nuorta tähän junioriseuraan mukaan”, Utriainen sanoo.

Samoin kuin urheilussa, myös yrittäjyydessä esikuvilla on merkitystä. Paananen tietää sen kokemuksesta. Ennen kuin aloitti opinnot Teknillisessä korkeakoulussa, hänelle ei ollut tullut mieleenkään, että voisi joskus ryhtyä yrittäjäksi.

Yliopistolla yrityselämään liittyviä harjoitustöitä tehdessä syntyi pikku hiljaa kipinä lähteä luomaan jotakin uutta oman yrityksen muodossa. Paananen muistaa hyvin hetken, jolloin yrittäjyysajatukset roihahtivat kunnolla liekkiin.

”Yksi keskeinen asia, joka vaikutti omaan yrittäjän uraani, oli eräs Teknillisen korkeakoulun sähkötalon audiotoriossa pidetty puhe. Siilasmaan Risto tuli kertomaan F-Securesta, joka oli silloin muistaakseni juuri listautumassa Helsingin pörssiin”, Paananen kertoo.

Koska muistaa, miltä yleisössä tuntui, Paananen haluaa antaa lasten ja nuorten yrittäjyyskasvatustyöhön myös aikaansa.

”Pakko sanoa, että teen niin myös itsekkäistä syistä. Kun kuuntelee pikkuyrittäjien pitchejä, saa oikeasti tosi paljon energiaa. Ne ovat hämmästyttävän hyviä. Lapset ovat viattomuudella ja älyttömällä itseluottamuksella varustettuja.”

Juuri itseluottamuksessa on Paanasen mukaan tapahtunut valtava loikka sinä aikana, jona hän on seurannut yritysmaailmaa lähietäisyydeltä.

”Kun katsoo nykyisiä Slush-nuoria, niillä ei puntti tutise vähääkään, kun he sanovat, että minun firmastani tulee maailman ykkönen tällä alalla. On ihan selvä juttu, että se on se tavoite.”

Isa Viippola, Pauliina Aherva ja Emma Myllymäki aikovat myydä smoothieita, salaatteja ja tikkareita.­

Lapsille ja nuorille pitäisikin Paanasen mielestä yrittäjyyskasvatuksessa pystyä tarjoamaan itseluottamusta vahvistavia onnistumisen kokemuksia. Innostuksesta päätellen nurmijärveläisten pikkuyrittäjien kohdalla näin on tapahtunut.

Omia yrityksiä on Harjulan koulussa kehitelty äidinkielen ja yhteiskuntaopin tunneilla, mutta haastattelussa käy ilmi, että bisneksiä on intouduttu edistämään myös vapaa-ajalla. Välituntien lisäksi yrittäjät ovat ideoineet ja suunnitelleet yrityksen toimintaa Whatsappin välityksellä koulun jälkeen.

Joidenkin kohdalla suhtautuminen yrittäjyyteen on ehtinyt muutamassa kuukaudessa muuttua.

”En aiemmin tiennyt kauheasti yrittämisestä, enkä ollut kovin kiinnostunut. Tämä on parantanut kuvaani yrittäjyydestä. On ollut kivaa, että olemme saaneet tehdä tätä yhdessä”, Ahti Renko sanoo.

”Yrityksen tekeminen ei olekaan niin vaikeaa kuin olen ajatellut”, Sylvester Ketonen kertoo.

Harjulan koulun 5A-luokan opettaja Tomi Kukkola on vetänyt Pikkuyrittäjät-ohjelman jo useammalle viidennelle luokalle.

”Ensin oppilaille alustetaan aihetta muutaman oppitunnin verran, ja sitten heidät päästetään irti. Itsekin yllätyn aina, miten hyvin vapaa suunnittelu lähtee liikkeelle”, Kukkola sanoo.

”Opettajana arvostan valmista ja hyvin mietittyä materiaalia. Tähän voisi käyttää vaikka koko kuukauden. Aihe on niin laaja, että sitä voi linkittää vaikka mihin oppiaiheeseen.”

Nurmijärven Harjulan koulun 5A-luokan opettaja Tomi Kukkola kertoo, että oppilaat ovat olleet innostuneita Pikkuyrittäjät-ohjelmasta.­

Muutaman kerran kokemuksella Kukkola on oppinut, että opettajan materiaalivihkon viitoittamalta polulta voi poiketa ja kokeilla uutta. Aiemmin hän on yhdistänyt Pikkuyrittäjät-ohjelmaa enemmän matematiikkaan. Nyt oppilaat ovat kuvanneet muun muassa mainoksia.

Kukkola sai kuulla Nuori Yrittäjyys -ohjelmista kollegaltaan. Sen jälkeen hän on hyödyntänyt materiaaleja eri vuosiluokilla.

Nuori Yrittäjyys -yhdistyksen ohjelmavastaava Antti Karkiainen kertoo, että joissakin kouluissa yrittäjyysohjelmia tarjotaan valinnaisaineina. Toisissa ohjelmien teemat on nivottu osaksi kouluviikkoa.

”On myös kuntia, jotka ovat linjanneet, että esimerkiksi kaikki vitoset käyvät Pikkuyrittäjät-ohjelman. Näin toimitaan ainakin Lappeenrannassa”, Karkiainen kertoo.

Nuori yrittäjyys -yhdistyksen ohjelmavastaavan Antti Karkiaisen mukaan joissakin kunnissa kaikki koulut käyttävät yrittäjyyttä käsitteleviä opinto-ohjelmia.­

Paananen uskoo, että hankkeella voidaan saada hyviä tuloksia.

”Uskoisin, että kun saamme tämän liikkeelle, tämä tulee olemaan aika silmiä avaavaa. Tulokset eivät tule vuodessa tai kahdessa, vaan tämä on pitkän tähtäimen panostus. Mutta jos me tarpeeksi kauan jatkamme, tulokset sitten puhuvat puolestaan.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat