Koronavuosi vei monelta opiskelijalta työtulot, ja ensi kesän työ­tilanne on epävarma: ”On ihan toden­näköistä, että kesän alussa olen Kelan luukulla” - Kotimaa | HS.fi

Koronavuosi vei monelta opiskelijalta työtulot, ja ensi kesän työ­tilanne on epävarma: ”On ihan toden­näköistä, että kesän alussa olen Kelan luukulla”

Korkeakouluopiskelijoista valtaosa ei elä pelkkien etuuksien varassa. Espoolaisen Janne Leväsen osa-aikatyöt kulttuurialalla tyrehtyivät, kun teatterit suljettiin vuosi sitten. Jyväskyläläinen Anniina Vähäkoski taas laittoi opinnot tauolle, kun työt työttömyyskassassa veivät mukanaan.

Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntapolitiikkaa opiskeleva Anniina Vähäkoski työllistyi koronakeväänä hakemuskäsittelijäksi Yleiselle työttömyyskassalle YTK:lle. Taukojumppa kuuluu hänen työsuhde-etuihinsa. ”Taukojumppa on 8 tuntia tietokoneella työtä tekevälle tarpeen pari kertaa päivässä”, hän puhisee.­

30.3. 2:00 | Päivitetty 30.3. 6:44

Kun hallitus vuosi sitten maaliskuussa sulki teatterit, pyyhkiytyi espoolaisen Janne Leväsen, 23, kuukausituloista pois noin puolet. Se oli Metropolia-ammattikorkeakoulussa kulttuurintuottajaksi opiskelleelle Leväselle iso isku.

Vuotta myöhemmin teatterit ovat edelleen kiinni, mutta moni asia Leväsen elämässä on ehtinyt muuttua. Hän on vaihtanut asuntoa, kaupunkia, opiskelupaikkaa ja tulevaisuudensuunnitelmiaan.

Töitä ei vieläkään ole.

”Yksikin iso yllättävä kulu lisää huolta arkeen. Samalla pitäisi pystyä keskittymään opintoihin ja viedä niitä eteenpäin”, Levänen kuvaa.

Janne Levänen on työskennellyt opintojen ohella valo- ja ääniteknikkona helsinkiläisessä Teatteri Jurkassa. Epidemian vuoksi Leväsen työt ovat olleet viimeisen vuoden aikana vähissä.­

Suomessa oli viime vuonna noin 300 000 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa. Heidät ohjattiin vuosi sitten kotiin etäopiskelemaan.

Viime viikkoina on pohdittu pitkän etäopiskelujakson vaikutuksia opiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Lue lisää: Korkeakouluopiskelijat olivat odottaneet hallituksen koronainfoa, mutta pettyivät – Tsemppiviestien sijaan he haluavat konkreettisia toimia

Epidemia näyttää vaikuttaneen myös opiskelijoiden toimeentuloon. Tilastokeskuksen mukaan erityisesti nuorten naisten työssäkäynti opintojen ohella oli yleisempää loppuvuonna 2019 kuin loppuvuonna 2020.

Taloustieteen huippuyksikön Helsinki GSE:n tilannehuoneen aineiston mukaan alle 30-vuotiaiden palkkasumma pieneni viime vuonna selvästi väestön keskiarvoa enemmän. Muutokset ulottuvat todennäköisesti myös korkeakouluopiskelijoihin, sillä heitä on reilu viidennes 15–29-vuotiaista.

Tiedot eivät yllätä työelämäpolitiikan asiantuntijaa Antti Halliaa Suomen opiskelijakuntien liitosta (Samok). Samok edustaa ammattikorkeakouluopiskelijoita.

”Moni käy töissä esimerkiksi palvelusektorilla. Siellä alkoi tulla vuosi sitten paljon lomautuksia ja irtisanomisia. Nollasopimuslaisten tilanne oli vielä huonompi.”

Samoilla linjoilla on Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) sosiaalipolitiikasta vastaava hallituksen jäsen Akseli Rouvari.

”Opiskelijat ovat valmiiksi hyvin heikossa taloudellisessa asemassa, ja jos toimeentuloon tulee haasteita, sillä voi olla iso merkitys arkeen”, Rouvari sanoo.

Suomessa opiskelijoiden työssäkäynti on melko yleistä. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 lopussa useammalla kuin joka toisella korkeakouluopiskelijalla oli työsuhde opintojen ohessa.

Hallian mukaan tulojaan menettäneet opiskelijat ovat paikanneet toimeentuloaan esimerkiksi opintolainalla. Osa uusista opiskelijoista on jäänyt asumaan vanhempiensa luokse eikä ole muuttanut lainkaan opiskelupaikkakunnalleen.

Koronavuodesta näkyy viitteitä myös Kelan tilastoissa, kertoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.

Opintorahan saajien määrä kasvoi viime vuonna. Myös yleisen asumistuen saajien määrä kasvoi ennätyslukemiin, eivätkä opiskelijaruokakunnat ole tilastossa poikkeus.

Ruokakunnan muodostavat yleensä samassa asunnossa asuvat ihmiset. Opiskelijaruokakunniksi lasketaan ne kotitaloudet, joissa asuvista vähintään yksi on opiskelija.

”Muutokset tapahtuvat pitkälti tulojen pienenemisen kautta. Osalla työtulot ovat voineet vähentyä, ja esimerkiksi pariskunnilla, joissa toinen on töissä ja toinen opiskelee, työt ovat voineet loppua kokonaan.”

Myös opintolainaa nostaneiden opiskelijoiden määrä kasvoi viime vuonna. Yhtäaikaisesti opintotukea ja toimeentulotukea sai viime syksynä useampi opiskelija kuin syksyllä 2019.

Jauhiaisen mukaan näiden muutosten yhteys koronaepidemiaan ei kuitenkaan ole aivan selvä. Opintolainan nostajien määrä on kasvanut joka vuosi vuoden 2017 opintotukiuudistuksen jälkeen, ja toimeentulotukea nostavien opiskelijoiden määrä on edelleen pieni.

Läheskään kaikki korkeakouluopiskelijat eivät syystä tai toisesta käytä opintotukea. Opintorahaa sai viime vuonna vajaat kaksi kolmasosaa korkeakouluopiskelijoista ja noin puolet korkeakouluopiskelijoista oli opintovelallisia.

Ennen epidemian alkua Janne Levänen kävi opintojen ohella töissä. Hän toimi valo- ja ääniteknikkona helsinkiläisessä Teatteri Jurkassa. Lisäksi järjestötehtävät Metropolia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Metkan hallituksessa pitivät kiireisinä.

Poikkeusolojen alkaessa Leväsen olo oli hetken toiveikas: kun töitä ei ollut ja aikaa oli aiempaa enemmän, hän ehtisi vihdoin tehdä rästiin jääneitä opintoja.

”Nopeasti huomasin, ettei oma aika ja jaksaminen riitäkään opintoihin. En saanut itseäni revittyä etäopiskelun tahtiin mukaan. Laitoin opinnot jäihin, enkä viime vuonna kauheasti opiskellut.”

Aiemmin käytännönläheiset opinnot muuttuivat etäluennoiksi, joista puuttui merkityksellisyyden kokemus. Tapahtumien järjestämistä tai esitystekniikkaa oli vaikea harjoitella yksin kotona videoyhteyden välityksellä.

Janne Levänen oli tehnyt töitä tarvittaessa töihin tulevana työntekijänä. Siksi häntä ei lomautettu tai irtisanottu, kun teatteri meni kiinni. Töihin ei vain enää kutsuttu.

Näin työttömyysturvalakiin tehdyt väliaikaiset muutokset, kuten lomautettujen opiskelijoiden mahdollisuus saada työttömyysetuutta aiempaa löyhemmin kriteerein, eivät koskeneet häntä.

Koska Leväsen opinnot eivät edenneet, hän ei uskaltanut myöskään nostaa opintotukia tai -lainaa. Hän arvioi, että tukikuukaudet pitäisi myöhemmin maksaa kuitenkin takaisin, sillä opintotukea saavan pitää suorittaa vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohden ja 20 opintopistettä lukuvuodessa.

Siispä ratkaisu oli kiristää vyötä.

”Piti muuttaa pois vanhasta vuokrakämpästä Helsingistä, koska se oli liian kallis. Onneksi löysin toisen kämpän Espoosta. Olen joutunut myös turvautumaan muihin tukiverkostoihin, joita ilman olisi voinut olla vielä tiukempaa.”

Kaikilta opiskelijoilta pandemia ei vienyt työmahdollisuuksia, vaan päinvastoin lisäsi niitä. Esimerkiksi terveydenhoitoalan opiskelijoita on rekrytoitu koronajäljitykseen ja sijaisiksi hoitoalalle.

Epidemian alettua töitä sai myös jyväskyläläinen Anniina Vähäkoski, 22.

Kun koronakriisi vei viime keväänä lähes puoli miljoonaa suomalaista yt-neuvotteluihin, lomautettujen määrä kasvoi nopeasti. Myös työttömyys lisääntyi.

Suomen suurin työttömyyskassa YTK reagoi kasvaneeseen päivärahahakemusten määrään palkkaamalla lisätyövoimaa. Yhteiskuntapolitiikkaa Jyväskylän yliopistossa opiskeleva Vähäkoski haki töitä hakemuskäsittelijänä, kun hänen opiskelijavaihtonsa Etelä-Koreassa oli keskeytynyt koronaviruksen vuoksi.

”Käsittelen ansiopäivärahahakemuksia. Meillä on töissä aika paljon muitakin yhteiskuntatieteilijöitä ja oikeustieteilijöitä.”

Toukokuussa 2020 Anniina Vähäkoski haki etätöihin tarvittavat työvälineet työnantajan toimistolta Loimaalta. Siitä lähtien hän on tehnyt etätöitä kotonaan Jyväskylässä. Työkavereina on paljon muita yhteiskuntatieteilijöitä sekä oikeustieteilijöitä.­

Aiempina opiskeluvuosinaan Vähäkoski rahoitti opintonsa opintorahalla, opintolainalla ja yleisellä asumistuella. Lisäksi hän teki opintojen ohella työvuoroja kaupassa. Kokopäivätyön myötä Vähäkosken kuukausitulot noin kaksinkertaistuivat aiemmasta.

”Sen suhteen olen etuoikeutetussa asemassa, että toimeentulosta huolehtiminen ei ole aiheuttanut lisästressiä korona-aikana.”

Kasvaneiden tulojen turvin Vähäkoski on hankkinut itselleen kotiin esimerkiksi sähköpöydän etätyöarkea helpottamaan. Rahaa tulee myös käytettyä aavistuksen aiempaa huolettomammin, hän pohtii.

Syksyllä Vähäkoski suoritti yliopistolla joitakin kursseja ja valmistui yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi. Vähäkosken mielestä etätyö tuntuu etäopintoja mielekkäämmältä, ja ainakin syksyyn saakka hän aikoo keskittyä ainoastaan työhön.

”Viime syksynä huomasin, että kaikki kurssieni luennot olivat tallenteita. Kun opinnoissa ei ollut luentoja tiettyyn aikaan ja olisi pitänyt täysin johtaa itseään, se tuntui epämotivoivalta.”

Vähäkosken keväästä voi tulla kiireinen: pari viikkoa sitten hänen työnantajansa YTK arvioi, että uusien koronarajoitusten myötä päivärahanhakijoiden määrä kasvaa keväällä merkittävästi.

Ilman työntekoa tai lainaa opiskelijoiden kuukausitulot jäävät reilusti pienituloisuusrajan alle. Suomessa pienituloisuuden raja oli vuonna 2019 noin 1 280 euroa kuukaudessa.

Opiskelijoiden asumistuen määrä vaihtelee asumismuodon ja asuinpaikan mukaan. Eniten asumistukea voi saada Helsingissä, jossa vuokratasokin on keskimäärin korkein.

Yksinasuva opiskelija Helsingissä voi saada opintorahaa korkeintaan 253 euroa ja yleistä asumistukea korkeintaan 417 euroa kuukaudessa. Kun pottiin lisää opintolainan, korkeintaan 650 euroa kuukaudessa, nousevat kuukausitulot niukasti pienituloisuusrajan yli, 1 320 euroon.

Kaikki opiskelijoiden tulot eivät näy tilastoissa. Uusimmassa Eurostudent-tutkimuksessa joka neljäs Suomessa opiskelevista vastaajista ilmoitti saavansa taloudellista tukea vanhemmiltaan. Tutkimukseen vastasi noin 7 000 Suomessa opiskelevaa.

Toisaalta suomalaisopiskelijat ovat maailman mittapuulla onnekkaita: he eivät maksa korkeakouluopinnoistaan lukukausimaksuja, mikä yhdessä opintoetuusjärjestelmän kanssa tekee korkeakoulutuksesta mahdollisen vaihtoehdon eri taustoista tuleville.

Toisinaan opiskeluajasta puhutaan sijoituksena tulevaisuuteen: opiskelijoiden velkaantumista pidetään oikeutettuna, koska korkeakoulutetut tienaavat keskimäärin enemmän kuin heitä matalammin kouluttautuneet.

Opiskelijoiden tulevaisuudennäkymät ja tulotaso kuitenkin vaihtelevat ala- ja yksilökohtaisesti, muistuttaa SYL:n Akseli Rouvari.

”Ei voida yleistää niin, että kaikilla tulee olemaan korkea tulotaso tulevaisuudessa. Näemme, että opintolainan pitäisi olla vapaaehtoinen toimeentulon täydennyksen muoto. Eikä ole tietoa siitä, miten velkaantumisen kasvaminen tulee vaikuttamaan opiskelijoihin tulevaisuudessa”, hän sanoo.

Opiskelijajärjestöt ovat ajaneet koronatilanteen vuoksi muutoksia opiskelijoiden etuuksiin. Väliaikaisia, tapauskohtaisia muutoksia on jo tehty. Opintolainahyvitystä on voinut hakea, vaikka valmistuminen olisi epidemian vuoksi viivästynyt. Opintotukea ei tarvitse perua tai palauttaa, jos voi osoittaa, että opintojen suorittaminen on viivästynyt epidemian vuoksi.

Rouvarin mukaan opiskelijat tarvitsevat poikkeusten sijaan pysyviä muutoksia etuuksiin. SYL on ehdottanut opintotukeen tasokorotusta. Järjestö haluaa palauttaa opintotukikuukausien määrän viime vuosien leikkauksia edeltäneelle tasolle.

Järjestö on pitänyt sosiaaliturvaparannuksia esillä myös keskusteluissa opiskelijoiden hyvinvoinnista epidemia-aikana.

Lue lisää: Ministeri Saarikko vaatii kaikilta korkeakouluilta kolme toimenpidettä opiskelijoiden hyvinvoinnin kohentamiseksi huhtikuun puoliväliin mennessä

Ensi kesän työtilanne on monelle opiskelijalle ratkaiseva, arvioi Samokin Antti Hallia. Iso osa kausityötä tekevistä on opiskelijoita.

Samokin arvion mukaan viime kesänä katosi yli neljännes noin 200 000 vuosittaisesta kesäajan kausityöpaikasta. Suurin kato kävi yksityisellä sektorilla.

”Jos nyt tulee toinen huono kesätyökesä, monen ahdinko pitkittyy. Mahdollisuuksien puute voi aiheuttaa turhautumista, heikentää opiskelijoiden hyvinvointia ja vaikeuttaa opiskelijoiden kiinnittymistä työelämään”, Hallia sanoo.

Viime kesänä valtaosa kesän festivaaleista ja kulttuuritapahtumista peruttiin, eikä monikaan Janne Leväsen opiskelukavereista työllistynyt kesäksi tapahtuma-alalle aiempien vuosien tavoin.

Levänen sai kesäksi töitä ohjaajana rippileireillä. Kokemus muovasi pitkään kypsynyttä ajatusta opiskelualan vaihdosta

Vuoden alussa Levänen alkoi opiskella Diakonia-ammattikorkeakoulussa sosionomiksi ja kirkon nuorisotyönohjaajaksi. Toistaiseksi opinnot on toteutettu etäyhteyksin, mutta ne ovat tuntuneet mieluisilta.

Koska opinnot etenevät, Levänen uskaltaa taas nostaa opintorahaa ja -lainaa. Opintotukikuukaudet eivät tosin riitä koko uuden tutkinnon ajalle.

”Kesäksi yritän löytää töitä, mutta on ihan todennäköistä, että kesän alussa olen Kelan luukulla hakemassa toimeentulotukea. Toivon, että rippikoulutoiminta pyörisi kesällä, koska sitä kautta voisi saada oman alan töitä.”

Janne Levänen aloitti sosionomiopinnot vuoden alussa. ”Kun teatterit menivät viime syksynä uudestaan kiinni, jotain oli pakko keksiä. Koska en voinut keskittyä töihin, ajattelin, että vaihdetaan johonkin, missä töitä voisi tehdä.”­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat