THL:n alustava arvio: Rokote vähentänyt ikääntyneiden vakavaa koronatautia keskimäärin 74 prosentilla ja riskiryhmien tautia 84 prosentilla - Kotimaa | HS.fi

THL:n alustava arvio: Rokote vähentänyt ikääntyneiden vakavaa koronatautia keskimäärin 74 prosentilla ja riskiryhmien tautia 84 prosentilla

Tutkimukseen on sisällytetty kaikki ainakin yhden rokoteannoksen saaneet ihmiset Suomessa.

Hoitaja Saku Huuskonen antoi rokotuksen Helsingin Messukeskuksessa 17. helmikuuta.­

31.3. 13:13

Koronavirusrokote on Suomessa vähentänyt ikääntyneiden vakavaa koronatautia keskimäärin 74 prosentilla ja riskiryhmien tapauksessa 84 prosentilla, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Ensimmäiset rokotteen tehosta tehdyt arviot ovat vasta alustavia.

Tulosten luottamusväli on vielä tässä vaiheessa suuri. Ikääntyneiden kohdalla pidetään 95-prosenttisen varmana, että rokotteen teho vakavien tautien vähentämisessä osuu 42 ja 88 prosentin välimaastoon. Riskiryhmien kohdalla sama luottamusväli on 34–96 prosenttia.

Tulokset tarkentuvat ajan myötä, ja THL:n mukaan teho tarkentuu todennäköisesti ylöspäin.

”Rokotteiden vaikuttavuutta on mahdollisesti aliarvioitu, koska terveydentilaltaan kaikkein hauraimmat ihmiset, joilla rokotteen teho on todennäköisesti heikompi, ovat ensimmäisinä saaneet rokotteen. Aineisto kuitenkin täydentyy jatkuvasti, ja saamme luotettavampia tuloksia lähiaikoina”, toteaa asiantuntijalääkäri Eero Poukka tiedotteessa.

Tulokset perustuvat THL:n tekemään rekisteritutkimukseen, jossa on käytetty apuna hoitoilmoitusrekisteriä, tartuntatautirekisteriä ja rokotusrekisteriä. Tutkimukseen on sisällytetty rokotustiedot kaikista ihmisistä, jotka ovat saaneet ainakin yhden annoksen koronavirusrokotetta.

Tutkimuksessa verrattiin koronavirustaudista johtuvan sairaalahoidon riskiä rokotetuilla ja rokottamattomilla. Rokotteiden vaikuttavuutta arvioitiin erikseen yli 70-vuotiailla ja sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvilla 16–69-vuotiailla.

Alustavat tulokset ovat THL:n mukaan linjassa kansainvälisten tulosten kanssa.

”Teho on ollut neljän viikon kuluttua ensimmäisen rokoteannoksen saamisesta Israelissa 78 prosenttia, Skotlannissa 81 prosenttia ja Englannissa 71–80 prosenttia. Tulokset riippuvat muun muassa käytetystä rokotevalmisteesta ja tutkittujen iästä”, kertoo ylilääkäri Tuija Leino THL:stä tiedotteessa.

Vakavan koronavirustaudin saaneet ovat joutuneet sairaalaan keskimäärin 10 vuorokauden kuluessa tartunnan saamisesta. Rokotuksen tehoa sairaalahoitoon joutumisen ehkäisyssä on arvioitu siitä alkaen, kun rokotuksesta on kulunut ainakin 30 vuorokautta.

Kaikki Suomessa käytetyt rokotevalmisteet on analyysissa yhdistetty.

HS kertoi tiistaina, että THL:n mukaan Suomessa on nyt tiedossa 423 laboratoriossa varmistettua tapausta, joissa jo rokotettu ihminen on saanut tartunnan.

”Raportoiduista tapauksista valtaosalla infektio on ollut niin lievä, ettei sairaalahoitoa ole tarvittu”, kertoi THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Pieni osa rokotettujen tartunnoista on siis johtanut sairaalaan saakka.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) johtajaylilääkärin Markku Mäkijärven mukaan suurin osa sairaalahoitoon johtaneista sairastumisista on tapahtunut yhden rokoteannoksen jälkeen mutta osa vielä toisenkin rokotteen jälkeen.

Sairastumiset eivät sinänsä ole yllättäviä, koska tiedossa on ollut, ettei rokotusvaste synny hetkessä vaan siihen voi mennä muutamakin viikko rokotuksesta. Rokotus ei siis anna suojaa heti. Suoja ei myöskään ole sataprosenttinen.

Rokotettujen sairaalahoitoon johtavien sairastumisten taustalla voivat olla myös eteläafrikkalaiset ja brasilialaiset virusmuunnokset, joihin rokotteiden tiedetään purevan huonommin.

Mäkijärvi arvioi, että Husin alueella tapauksia voi selittää myös immuunipuutos, joka aiheutuu esimerkiksi syövästä tai jostakin muusta sairaudesta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat