Suomen tuomioistuinten riippumattomuus ei välttämättä kestäisi epä­demokraattisesti toimivaa hallitusta – KHO:n presidentin mielestä asiasta on käynnistettävä pikaisesti selvitys - Kotimaa | HS.fi

Suomen tuomioistuinten riippumattomuus ei välttämättä kestäisi epä­demokraattisesti toimivaa hallitusta – KHO:n presidentin mielestä asiasta on käynnistettävä pikaisesti selvitys

Lainsäädäntö jättää hallituksille mahdollisuuden vaikuttaa tuomioistuinten toimintaan suhteellisen helposti. Niiden toiminnasta ei ole säädetty kovin tarkasti perustuslaissa.

Kari Kuusiniemi on johtanut korkeinta hallinto-oikeutta vuodesta 2018 lähtien. Hänen mielestään Suomessakin tulisi varautua siihen, että valtaapitävät hyökkäävät jossain vaiheessa tulevaisuudessa oikeusvaltion periaatteita vastaan.­

6.4. 2:00 | Päivitetty 6.4. 6:17

Poliitikot voisivat HS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan vaikuttaa halutessaan tuomioistuinten toimintaan eri tavoin epäasiallisesti Suomessakin, jos valtaan nousisi epädemokraattisesti toimivia voimia.

Yksi tapa voisi olla se, että hallitus muuttaisi tuomarikuntaa itselleen lojaaliksi lisäämällä tuomareiden määrää voimakkaasti ja pakottamalla aiempaa tuomarikuntaa eroamaan alentamalla eläkeikää.

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentin Kari Kuusiniemen mielestä Suomessakin pitää varautua siihen, että valtaapitävät hyökkäävät jossain vaiheessa tulevaisuudessa oikeusvaltion periaatteita vastaan.

Suomessa tulisi Kuusiniemen mielestä käynnistää selvitys tuomioistuinten riippumattomuuden takeista.

Selvityksen tarkoituksena olisi varmistaa, että tuomioistuimet säilyttävät itsenäisen asemansa myös silloin, jos jokin tuleva hallitus kyseenalaistaisi oikeusvaltion periaatteet.

KHO:n presidentti esitti selvityksen tekemistä puheessaan hallintotuomioistuinpäivässä maaliskuussa. Kuusiniemi päätti puheensa toteamukseen, että selvityksen tekemisen aika on nyt.

”Myöhemmin voi olla myöhäistä”, hän sanoi.

Ruotsi on aloittanut vastaavanlaisen selvitystyön omasta tilanteestaan.

Nyt presidentti Kuusiniemi kertoo tarkemmin, miksi selvitystyö olisi syytä aloittaa ja mitkä asiat voisivat pettää suomalaisessa oikeusjärjestelmässä.

Lähdetään liikkeelle perusasioista.

Miksi tuomioistuinten riippumattomuus on ylipäätään tärkeää?

Kuusiniemi muistuttaa, että klassisen valtiovallan kolmijako-opin mukaan toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovallan on kuuluttava eri elimille. Myös Suomen perustuslaki pohjautuu tälle opille.

Tuomioistuinten roolina on valvoa itsenäisesti lainsäädännön noudattamista – myös silloin, kun lainvastaisten päätösten tekemisestä epäillään valtion korkeimpia päättäjiä.

Riippumaton tuomioistuinlaitos takaa osaltaan sen, ettei vallanpitäjä voi menetellä miten tahansa. Kansalaiset voivat puolestaan turvautua tuomioistuimen apuun, jos valtio on menetellyt heitä vastaan lainvastaisesti.

Hallitus tai eduskunta eivät voi vaikuttaa tuomioistuimen yksittäisiin ratkaisuihin. Sen sijaan eduskunta voi vaikuttaa tuomioistuimien toimintaan muuttamalla lainsäädäntöä perustuslain määrittelemissä rajoissa.

Kuusiniemi kertoo heränneensä pohtimaan tuomioistuinten riippumattomuuden kestävyyttä vuoden 2018 elokuussa. Tuolloin Ruotsin korkeimman hallinto-oikeuden puheenjohtaja Mats Melin piti juhlapuheen Suomen KHO:n satavuotisjuhlassa.

Melin kiinnitti huomiota siihen, että Ruotsissa ja Suomessa ei ole turvattu tuomioistuinten riippumattomuutta kunnolla perustuslaissa.

Jos tuomioistuimien toiminnasta ei säädetä tarkasti perustuslaissa, yksittäiset hallitukset voivat halutessaan vaikuttaa niiden toimintaan suhteellisen helposti.

Tällöin tavallisen lainsäädännön muuttamiseen riittää yhdenkin äänen enemmistö lakiesityksestä äänestettäessä eduskunnassa. Perustuslain muuttaminen on huomattavasti tätä vaikeampaa.

”En osannut pitää tätä asiaa vielä vuonna 2018 maata mullistavana ongelmana. Ajattelin, että vakiintuneessa demokratiassa asiat sujuvat hyvin, vaikka kaikista asioista ei ole säädetty perustuslaissa”, Kuusiniemi sanoo.

Kansainväliset tapahtumat ovat Kuusiniemen mukaan osoittaneet viime vuosina, että kysymys tuomioistuinten toiminnan turvaamisesta perustuslain tasolla on sittenkin hyvin oleellinen.

Erityisen selkeinä esimerkkeinä EU-maista hän mainitsee Puolan ja Unkarin, jotka on tuomittu EU:n tuomioistuimessa oikeusvaltion periaatteiden loukkaamisesta.

Ongelmia on ilmennyt muissakin länsimaissa.

Esimerkiksi Islanti tuomittiin viime vuonna Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa oikeusvaltion periaatteiden loukkaamisesta. Maan oikeusministeri oli sivuuttanut asiantuntijaneuvoston esityksiä tuomareiden nimityksistä ja valinnut virkoihin vähemmän ansioituneita omia suosikkejaan.

Kuusiniemeä hätkähdyttivät erityisesti Yhdysvaltojen tapahtumat.

Siellä presidentinvaalit hävinnyt Donald Trump ja hänen tukijoukkonsa pyrkivät kyseenalaistamaan vaalien tuloksen. Hänen kannattajansa tunkeutuivat kongressitaloon.

”Suuri joukko uskoi vaalituloksen väärentämiseen ja oli valmis kapinaan. Jos Yhdysvalloissa voi tapahtua tällaista, niin pitäisikö meidänkin varautua? Emme ole immuuneja sille, että jotain vastaavaa voisi tapahtua täälläkin”, Kuusiniemi sanoo.

Myös Suomessa on tapahtunut Kuusiniemen mukaan huolestuttavaa kehitystä.

Hän mainitsee esimerkkeinä poliittisiin päättäjiin ja ehdokkaisiin kohdistuvan väkivallan ja häirinnän, vihapuheen, valheellisten tietojen levittämisen sekä virkamiesten maalittamisen.

Kuusiniemi kiistää kysyttäessä jyrkästi, että perussuomalaisten tai minkään muunkaan yksittäisen puolueen gallupmenestys olisi syynä hänen huolelleen oikeuslaitoksen riippumattomuudesta.

Mitkä ovat Suomen nykyisen tuomioistuinlaitoksen mahdollisia riskikohtia?

”Niitä voi etsiä katsomalla, millaiset muiden maiden tapaukset ovat johtaneet tuomioihin EU:n tuomioistuimessa. On ollut tapauksia, joissa on muutettu ylimpien tuomioistuimien tuomareiden eläkeikää eli pakollista eroamisikää. Tällöin on ilmiselvästi yritetty saada vanhimpia jäseniä pois, jotta hallitus voi nimittää itselleen lojaaleja tuomareita”, Kuusiniemi sanoo.

Hallitus voisi pyrkiä vastaavaan päämäärään myös lisäämällä ylimpien tuomioistuimien tuomareiden määrää tuntuvasti.

Tällainen menettely voisi olla Suomessakin mahdollista, sillä perustuslaissa ei määritellä tuomareiden eläkeikää eikä ylimpien oikeusasteiden tuomareiden määrää.

”Ne voidaan muuttaa tavallisella lainsäädännöllä. Yksinkertainen enemmistö äänistä eduskunnassa riittää”, Kuusiniemi sanoo.

Kuusiniemen ehdotus tuomioistuinten riippumattomuuden takeiden selvittämisestä saa tukea korkeimman oikeuden edelliseltä presidentiltä Pauliine Koskelolta ja Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorilta Kimmo Nuotiolta.

Koskelo työskentelee nykyisin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarina. Hänen mielestään ”oikeusvaltion romuttaminen useissa maissa kuluneen vuosikymmenen aikana on erittäin vakava ongelma”.

”Tämäkin tauti voi levitä. Oikeusvaltion itsepuolustusmekanismien pitäisi olla sellaisen riskin varalta hyvässä kunnossa. Haavoittuvuuksia olisi syytä poistaa ajoissa.”

Koskelon mukaan tuomioistuimiin on mahdollista yrittää vaikuttaa epäasiallisesti myös muun muassa rahoituksen kautta. Budjettivalta on hallituksella ja eduskunnalla, eikä oikeuslaitoksen rahoitusta ole erityisesti turvattu.

Koskelo kertoo joutuneensa korkeimman oikeuden presidenttinä taistelemaan sitä vastaan, ettei tuomioistuinten toimintaa pyritä ohjaamaan korvamerkityllä rahoituksella.

”Piru voi piillä myös erilaisissa menettelyllisissä yksityiskohdissa. Puolassa perustuslakituomioistuin määrättiin lailla käsittelemään asiat saapumisjärjestyksessä. Asioiden laatuun ja tärkeyteen perustuvan priorisoinnin poissulkemisella pyrittiin lamauttamaan toiminta niin, ettei tärkeisiin ja kiireellisiin asioihin päästäisi puuttumaan ajoissa”, Koskelo sanoo.

Professori Kimmo Nuotio näkee yhtenä mahdollisena riskikohtana puolestaan valtakunnansyyttäjän aseman.

”Minusta olisi hyvä, että valtakunnansyyttäjän asema olisi erottamista vastaan yhtä turvattu kuin tuomarin. Edellinen valtakunnansyyttäjähän erotettiin virkamieslain nojalla, eikä siihen tarvittu tuomioistuimen määräämää viraltapanoa”, Nuotio sanoo.

Valtioneuvosto irtisanoi valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen virkarikostuomion perusteella vuonna 2018. Hän oli ohjannut syyttäjälaitoksen koulutusta veljensä yhtiöön eli tehnyt koulutuspäätöksiä esteellisenä.

Valtioneuvosto ei olisi voinut erottaa tuomaria samalla tavalla, sillä tuomareiden riippumattomuus on pyritty varmistamaan vahvalla virassapysymisoikeudella. Tuomarin erottaminen on mahdollista vain tuomioistuimen päätöksellä.

Perustuslain muuttaminen on tehty vaikeaksi

Tavallisen lain hyväksymiseen riittää eduskunnassa yhdenkin äänen enemmistö annetuista äänistä. Jos lakiehdotus koskee perustuslain säätämistä, muuttamista tai kumoamista, se on hyväksyttävä niin sanotun vaikeutetun säätämismenettelyn kautta.

Perustuslakia koskeva ehdotus on ensin hyväksyttävä yksinkertaisella enemmistöllä eduskunnassa. Sen jälkeen lakiehdotus jää odottamaan seuraavaa vaalikautta. Vaalien jälkeisen eduskunnan on hyväksyttävä ehdotus vähintään kahdella kolmasosalla annetuista äänistä, jotta se tulee voimaan.

Perustuslakia koskevaa ehdotusta ei jätetä odottamaan seuraavan eduskunnan käsittelyä, jos se julistetaan kiireelliseksi vähintään viiden kuudesosan äänienemmistöllä. Sen jälkeen eduskunta voi hyväksyä ehdotuksen kahdella kolmasosalla äänistä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat