Muistio: Koronatilanteen odotetaan helpottuvan vapun tienoilla, tuleva kesä voi olla viime kesän kaltainen - Kotimaa | HS.fi

Muistio: Koronatilanteen odotetaan helpottuvan vapun tienoilla, tuleva kesä voi olla viime kesän kaltainen

STM:n ja THL:n tekemän muistion mukaan suurimmassa riskissä oleva väestö on saanut kaksi rokoteannosta elokuun loppuun mennessä. Kesän loppuun mennessä työikäisen aikuisväestön odotetaan saaneen ensimmäisen rokoteannoksen.

Hoitaja antoi rokotuksen Helsingin kaupungin koronarokotuspisteessä Helsingin Messukeskuksessa 17. helmikuuta 2021.­

7.4. 17:12

Hallitus neuvottelee keskiviikkona Suomen exit-suunnitelmasta eli siitä, miten ja missä järjestyksessä Suomi alkaa purkaa koronavirusrajoituksia.

HS sai haltuunsa valtioneuvoston kanslian ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä eri ministeriöiden virkamiesten valmisteleman suunnitelmaluonnoksen. Keskiviikolle päivätyn luonnoksen mukaan hallituksen tavoitteena on päättää poikkeusolot huhtikuussa ja purkaa rajoituksia asteittain huhti–elokuussa.

Luonnoksen lisäksi HS on nähnyt STM:n muistion Suomen epidemiologisesta näkymästä. Muistio on tehty yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa.

Muistiossa arvioidaan rokotusten edistyvän siten, että suurimmassa riskissä oleva väestö on rokotettu kahdella annoksella elokuun loppuun mennessä.

Kesän loppuun mennessä odotetaan, että työikäinen aikuisväestö on saanut ensimmäisen rokoteannoksen. Ennen vuodenvaihdetta koko väestön pitäisi olla saanut molemmat rokoteannokset.

Muistion mukaan rokotusten edistymisen ja kausivaihtelun vaikutuksen takia voidaan odottaa, että epidemiologinen tilanne alkaa helpottua huhti–toukokuun vaihteessa.

”Mikäli Suomessa onnistuttaisiin vielä huhti–toukokuun aikana rajoitustoimin kääntämään tartunnat selvään laskuun ja välttämään hyvin nopeat uudet epidemianpurkaukset, niin edellytykset yhteiskunnan asteittaiselle avaamiselle ja kohti normaalielämää siirtymiselle Suomessa kesä–heinäkuun aikana voisivat olla olemassa”, muistiossa todetaan.

Tulevan kesän suotuisaan näkymään liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, kuten tartuntojen korkea lähtötaso, rokotteiden ennustettua huonompi saatavuus sekä virusmuunnokset, jotka voivat kiihdyttää epidemiaa ja heikentää rokotteiden tehoa.

Mikäli nämä riskit hallitaan, suuressa osassa maata epidemiatilanne voi muistion mukaan olla kesäkuun alun jälkeen viime kesän kaltainen.

”Niissä suurissa asutuskeskuksissa, jossa ilmaantuvuus on toukokuun alussa korkein, epidemia kuitenkin todennäköisesti laantuisi hitaammin. Paikallisia tartuntaryppäitä voisi esiintyä pienemmissäkin asutuskeskuksissa ja lomanviettopaikoissa”, muistiossa sanotaan.

Koronaviruksen tarttuvamman brittimuunnoksen oletetaan olevan kesällä valtavirus koko maassa. Sen takia kaikista varotoimista ei ole mahdollista luopua kesän aikana.

Suotuisa näkymä edellyttää muistion mukaan tarkastuspisteitä, jotka ovat huhti-toukokuun vaihde, kesäkuun alku ja elokuun puoliväli.

Muistiossa todetaan myös, että koronavirus leviää todennäköisesti globaalisti jälleen ensi syksynä. Siinä kuitenkin oletetaan, että toisen globaalin pandemia-aallon vaikutus jää ”kohtuullisen pieneksi ainakin ensimmäiseen verrattuna” niissä maissa, joiden väestöstä suurin osa on rokotettu koronavirusta vastaan.

Sen sijaan monessa kehittyvässä maassa rokotuskampanjoita ei ole ensi syksynä vielä toteutettu, ja siksi epidemiatilanne voi olla niissä edelleen olla vaikea.

”Tämä voi johtaa siihen, että globaalisti vasta kesän 2022 saapuessa monessa maassa on vähitellen etenevien rokotusten ja taudin korkean ilmaantuvuuden johdosta saavutettu niin korkea väestön immuniteettitaso, että epidemia alkaa itsestään hiipua ja pandemian ensimmäinen globaali aalto on vähitellen ohi”, muistiossa todetaan.

Muistion mukaan rokotusten vaikutus epidemian vakavuuteen alkaa näkyä jo ennen koko väestön rokottamista.

”Koronakuolleisuuden pitäisi viimeistään toukokuun alussa olla vähentynyt huomattavasti nykyisestä, koska 70-vuotiaat ja tätä iäkkäämmät on ehditty rokottaa. Sairaalahoidon tarve voi kuitenkin vielä jatkua johtuen keski-iän ylittäneiden, vielä rokottamattomien ikäryhmien kohtuullisen korkeasta riskistä saada vakavampi tautimuoto”, muistiossa sanotaan.

Kun kaikki 40 ikävuoden ohittaneet on rokotettu ainakin yhdellä annoksella, sairaalahoitoa vaativan sairastavuuden odotetaan muistion mukaan jäävän vähäiseksi.

”Kesän aikana on erittäin tärkeää varmistaa, ettei rokottamisen tahti hidastu, jotta väestön rokotuskattavuus olisi syksyn saapuessa mahdollisimman hyvä. Kasvava osa rokottamattomista on kuitenkin niin nuoria eikä heillä ole altistavia riskitekijöitä, että vakavien tapausten osuuden tartunnoista odotetaan koko ajan pienenevän.”

Muistiossa todetaan, että koronavirustartuntoja voi esiintyä ”kohtuullisen runsaasti” etenkin väestön nuoremmassa osassa talvikaudella 2021–2020.

”Pienempiä paikallisia epidemia-aaltoja voi talven aikana olla useita. Vielä kautena 2022–2023 voi esiintyä jonkin verran tartuntoja tasolla, joka poikkeaa hieman normaalista talvikaudesta”, muistiossa sanotaan.

Myöhempien mahdollisten epidemia-aaltojen ei kuitenkaan oleteta vaikuttavan sairaalahoidon kuormitukseen. Muistiossa kuitenkin todetaan, että, koronavirus voi jatkossa muuttua siten, että väestöä on rokotettava vuosittain kausi-influenssan tapaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat