”Eka päivä on pahin, ja sen jälkeen maskiin tottuu” – Turun malli lasten maskeista on laajenemassa pää­kaupunkiseudulle, THL ei kannata muutosta - Kotimaa | HS.fi

”Eka päivä on pahin, ja sen jälkeen maskiin tottuu” – Turun malli lasten maskeista on laajenemassa pää­kaupunkiseudulle, THL ei kannata muutosta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei kannata suosituksen muuttamista koskemaan nuorempia ikäryhmiä, lasten infektiolääkäri Otto Helve kertoo. Kansallinen maskisuositus koskee 12 vuotta täyttäneitä.

Turun Ilpoisten koulun toisluokkalaiset Aava, Otso Ikiviita ja Kasper Räzm näyttävät, miten aikuisten kasvomaski kannattaa tuunata.­

7.4. 20:08

Turkulaiset alakoululaiset ovat pitäneet kasvomaskeja koulupäivän ajan jo useita viikkoja. Ilpoisten koulun toisluokkalaiset lähettävät rohkaisevia neuvoja pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan lapsille.

”Eka päivä on pahin, ja sen jälkeen maskiin tottuu. Maskin voi vaihtaa monta kertaa päivän aikana, ja vaihdon aikana saa aina taas happea”, toisluokkalainen Otso Ikiviita kertoo.

Hänen luokkakaverinsa Kasper Räzm kehaisee tottuneensa maskiin jo ensimmäisen päivän aikana.

”Olin käyttänyt maskia aiemmin kauppareissuilla. Nyt nautin koulupäivässä eniten ruokailusta, sillä silloin olen pisimmän ajan ilman maskia”, Räzm sanoo.

Toisluokkalainen Aava taas muistuttaa, että maskia käyttämällä poikkeusaika jää lyhyemmäksi.

”Maskin käyttäminen tuntuu ehkä kurjalta, mutta me tsemppaamme toisiamme ja totumme maskeihin. Maskin käyttäminen auttaa asiaa niin, että kohta meidän ei tarvitse enää pitää niitä”, hän kertoo.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueellinen korona­koordinaatio­ryhmä kehotti tiistaina kuntia harkitsemaan kasvomaskien käyttöönottoa esi- ja alakouluissa eli 6–11-vuotiaille lapsille. Koordinaatio­ryhmässä on edustajia muiden muassa Husista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) sekä kunnista.

Lue lisää: Uudenmaan koordinaatio­ryhmä suosittelee kasvo­maskien käyttöönottoa 6–11-vuotiaille kouluissa ja päiväkodeissa

Husin johtajaylilääkärin Markku Mäkijärven mukaan maskisuositukseen päädyttiin Turusta saatujen hyvien kokemusten kautta. Mäkijärven mukaan pääkaupunkiseudun kunnat käsittelevät asiaa oman koronakoordinaatio­ryhmänsä kokouksessa todennäköisesti torstaina.

Maskisuositus estää laajoja altistumisia sekä karanteeneja ja näin turvaa lasten koulukäynnin pitkään kestäneessä koronatilanteessa, kertoo Turun kaupungin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Jutta Peltoniemi.

”Lasten toistuvat karanteenit olivat raskaita. Ennen maskien käyttöäkin vain pieni osa lapsista sai altistumistilanteissa tartunnan. Määrä on yhä pysynyt pienenä”, Peltoniemi sanoo.

Turussa maskisuositus annettiin vuoden alussa 4.–5.-luokkalaisille. Maaliskuussa Turun kaupunki laajensi kasvomaskin käyttösuositusta koskemaan kaupungin kaikkien koulujen kaikkia vuosiluokkia sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee maskien käyttöä 12-vuotiaista alkaen. 6–11-vuotiaiden lasten maskisuosituksen osalta tulee WHO:n mukaan ottaa huomioon muun muassa tartuntojen ilmaantuvuus ja lapsen kyky käyttää maskia oikeaoppisesti.

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) puolestaan ei ota kantaa lasten maskinkäyttö­suositukseen vaan viittaa WHO:n suositukseen. ECDC korostaa maskinkäytön hyödyn olevan riippuvainen siitä, että sitä käytetään oikein ja muiden torjuntatoimien lisänä.

”Eli käytännössä jo pelkästään tästäkin syystä mitä nuoremmista lapsista on kyse, sitä epävarmempi on maskista saatava lisähyöty”, kertoo lasten infektiolääkäri Otto Helve THL:stä sähköpostitse.

THL:n kansallinen maskisuositus koskee 12 vuotta täyttäneitä. THL ei kannata suosituksen muuttamista koskemaan nuorempia ikäryhmiä, Helve kertoo.

”Pienten lasten maskin käytön vaikutusten arviointi on erinomaisen hankalaa, ja suoraviivaisia lopputuloksia on vaikea tehdä.”

THL:n seurannan mukaan pienten koululaisten keskuudessa kouluympäristössä tapahtuneiden jatkotartuntojen määrä on tähänkin saakka ollut pieni. THL:n kouluseuranta-aineistosta suurin osa on peräisin Husin alueelta, jossa ilmaantuvuudet myös lasten ja nuorten ikäryhmissä selvästi korkeammat kuin muualla Suomessa.

Vuodenvaihteen jälkeen varhaiskasvatuksessa ja kouluissa altistumisesta tartunnan saaneiden osuus on hieman kasvanut. Helven mukaan tämä selittyy osittain lisääntyneellä testaamisella, kun myös oireettomat tartunnat havaitaan.

”Kouluun yhdistettyjen jatkotartuntojen saaneiden osuus ei kuitenkaan ole lisääntynyt lainkaan samassa suhteessa kuin väestössä ilmaantuvuus, joka moninkertaistui tammi–helmikuun aikana.”

Lasten tartunnat ovat yhä tyypillisesti peräisin kotoa, Helve kertoo.

Turun kaupungin sivistystoimenjohtaja Timo Jalosen mukaan Turun suositusta on laajennettu tietäen, että maskeista pienemmillä lapsilla ei ole ”niin paljon hyötyä”. Esimerkiksi maski saattaa olla lapsen pieniin kasvoihin huonosti istuva. Alakoululaiset ovat kuitenkin käyttäneet maskeja kiltisti ja kuuliaisesti, Jalonen kehuu.

”Kouluissa ei kuitenkaan oikein voida turvavälejä kasvattaa, siksi on yritetty keksiä muita keinoja käsi- ja yskimishygienian lisäksi”, hän sanoo.

”Eivät maskit yksinään ole tilannetta ratkaisseet, mutta merkittävä apu se on. Vaikka Turussa on käynnissä epidemian kolmas aalto, koulumaailmassa tartunnat ovat pysyneet hyvin alhaisella ja vakaalla tasolla.”

Tartunnanjäljitys lähtee siitä, että karanteenijaksoa ei synny, jos tartunnan saaneella ja altistuneella on ollut altistamistilanteessa maskit.

”Jos sairastunut on käyttänyt asianmukaisesti maskia, altistusta ei pääsääntöisesti katsota tapahtuneen”, Turun kaupungin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Peltoniemi sanoo.

”Tartuntatilanteet ovat kuitenkin aina erilaisia, siksi ne käydään jäljityksessä tarkkaan läpi ja karanteenipäätöksestä tehdään yksilöllinen arvio.”

Kouluissa altistumisia voi tapahtua myös esimerkiksi ruokailutilanteissa ja liikuntatunneilla, joilla ei käytetä maskia.

”Näissä tilanteissa on käytössä muita varotoimia. Esimerkiksi ruokaa otetaan maskit kasvoilla, ja ruokalassa istutaan vain joka toisella paikalla.”

Jalosen mukaan ruokailutilanteessa altistuminen johtaa yleensä enää pöytäseurueen laajuisiin karanteeneihin.

Luokanopettaja Suvi Vainionpää kertoo, että lapset oppivat maskinkäyttäjiksi nopeasti. Kuvassa myös tokaluokkalaiset Aava, Otso ja Kasper.­

Luokanopettaja Suvi Vainionpää kertoo, että Ilpoisten koulussa oppilaat sopeutuivat maskin käyttämiseen nopeasti.

”Minusta tuntuu, että jälleen kerran aikuisilla saattoi olla suurempi huoli siitä, että osaavatko ne pienet nyt käyttää maskeja. Lapset ovat olleet koko korona-ajan mukautuvia ja joustavia”, Vainionpää kiittelee.

Nyt osassa kouluista käytetään maskia myös välitunneilla. Ilpoisten koulun oppilaat kertovat, että maskin käyttö harmittaa, mutta joskus välitunnilla on niin hauskaa, että maskin unohtaa kokonaan.

”Maskista tulee välitunnin aikana kostea sisältä, mutta onneksi sen voi vaihtaa heti luokassa”, Kasper Räzm kertoo.

Oppilailla on omassa pulpetissa maskilaatikko, josta he voivat ottaa aina uuden, kun edellinen muuttuu epämukavaksi. Maskit ovat aikuisten kokoa.

”Pyöräytin ensin korvalenkit kolmeen kertaan ympäri, mutta korviini alkoi sattua. Nyt pyöräytän ne kahdesti”, Aava kertoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat