THL:n Nohynek: Suomessa mietitään Astra Zenecan rokotteen ikärajan muuttamista harvinaisten haittaoireiden takia - Kotimaa | HS.fi

THL:n Nohynek: Suomessa mietitään Astra Zenecan rokotteen ikärajan muuttamista harvinaisten haittaoireiden takia

Euroopan lääkevirasto korostaa, että Astra Zenecan koronavirusrokotteen hyödyt ovat kuitenkin haittoja suuremmat.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan ainakin toistaiseksi Suomessa jatketaan Astra Zenecan rokotteen antamista 65 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille.­

7.4. 20:34 | Päivitetty 7.4. 21:53

Euroopan lääkevirasto Ema kertoi tiedotustilaisuudessaan keskiviikkona alkuillasta, että hyvin harvinaiset aivolaskimoiden veritulpat, joihin liittyy verihiutaleiden vähyys, pitäisi lisätä lääkeyhtiö Astra Zenecan koronavirusrokotteen erittäin harvinaiseksi haittaoireeksi.

Viraston asiantuntijoiden mukaan riskitekijät, kuten ikä, sukupuoli tai aiemmin sairastettu verenkierron häiriö, eivät kuitenkaan altista veritulpille rokotteen ottamisen yhteydessä.

Eman mukaan rokotteen hyödyt ovat selvästi sen mahdollisia haittoja suuremmat.

Ema ei asettanut mitään suosituksia sille, keille Astra Zenecan rokotetta voisi antaa, vaikka sellaistakin oli etukäteen spekuloitu.

Ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) ei ole tästä yllättynyt.

”Jos olemassa oleva näyttö ei viittaa siihen, että jokin tietty ryhmä olisi suuremmassa riskissä kuin joku toinen, niin silloin lääkeviranomainen ei yleensä laita tällaisia rajoituksia. Lääkeviranomainen katsoo hyötyä ja haittaa tuotteen ja sillä saatavan terveyshyödyn näkökulmasta”, hän sanoo.

Ema kertoi myös, ettei se ole löytänyt varmaa syy-yhteyttä Astra Zenecan rokotteen ja verisuonitukosten välillä, mutta että se pitää syy-yhteyttä mahdollisena.

”Eniten asiantuntijoiden kannatusta saanut hypoteesi on, että rokote laukaisee immuunireaktion”, Nohynek sanoo.

Eman tietoon on tullut yhteensä 169 aivolaskimoiden tukosta eli sinustromboosia. Tämä tarkoittaa sitä, että tilastollisesti Astra Zenecan tuotteella rokotetuilla on tullut yksi tukos sataatuhatta rokotettua kohden.

Suomessa on annettu tähän mennessä noin 185 000 Astra Zenecan rokoteannosta.

”Ema korostaa sitä, että rokotettaville pitää kertoa hyvin harvinaisen haitan mahdollisuudesta ja samalla ohjeistaa, että jos tulee jotain oireita, pitää hakeutua hoitoon.”

Tällaisia oireita voivat olla esimerkiksi kahden viikon sisällä rokotuksesta tuleva voimakas paheneva päänsärky, voimakkaat vatsakivut ja omituiset mustelmat.

”Ne ovat sellaisia vaaran merkkejä, joiden vuoksi pitäisi heti hakeutua hoitoon.”

Suomessa rokotetaan tällä hetkellä Astra Zenecan rokotteella vain 65 vuotta täyttäneitä.

Eman tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että valtaosa verisuonitukoksista oli alle 60-vuotiailla ja yli 60 prosenttia oli naisia.

Astra Zenecan rokotteella on kuitenkin rokotettu runsaasti terveydenhuollon ammattilaisia, joista valtaosa on naisia. Tämä voi vääristää tulkintaa.

Pitäisikö rokotteen ikärajaa nyt Suomessa muuttaa?

”Sitä täytyy miettiä. Meillä on ensi viikolla kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän kokous, johon keräämme kaiken olemassa olevan tiedon ja katsomme, mitä se meillä tarkoittaa”, Nohynek sanoo.

”Siihen asti on voimassa THL:n varovaisuusperiaatteeseen nojaava suositus, että Astra Zenecan rokotetta annetaan vain 65 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille.”

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean mukaan Suomessa on Astra Zenecan rokotteen saaneilla havaittu yhteensä kolme veren hyytymishäiriötapausta, joiden epäillään voivan liittyä rokotteeseen.

Kaksi niistä on ollut harvinaisia aivolaskimotukoksia. Lääkärit ovat kertoneet, että kaksi näistä potilaista on toipumassa.

Suomessa aivolaskimoiden tukos eli sinustromboosi on yleensä harvinainen sairaus. Suomessa se todetaan noin 70 potilaalla vuosittain, eli keskimäärin Suomessa havaitaan noin kuusi sinustromboositapausta kuukaudessa.

Sairastuneiden keski-ikä on noin 40 vuotta, ja naisten osuus potilaista on suurempi, alle 55-vuotiaista jopa yli 70 prosenttia. Nämä tiedot koskevat siis aivolaskimotukoksia, joihin ei liity rokotteita eikä koronainfektiota.

Tavallisesti aivolaskimotukoksen sairastaneiden potilaiden ennuste on paljon parempi kuin aivohalvauspotilaiden keskimäärin. Länsimaissa kuolleisuus sinustromboosin akuuttivaiheessa on alle viisi prosenttia. Potilaista yhdeksän kymmenestä toipuu omatoimisiksi.

Astra Zeneca ilmoitti Eman tiedotustilaisuuden jälkeen keskiviikkoiltana, että yhtiö perehtyy rokotteeseen liittyviin harvinaisiin sairastapauksiin ja niitä aiheuttaviin mekanismeihin.

Yhtiön mukaan se on aktiivisesti tehnyt yhteistyötä viranomaisten kanssa, jotta maininnat haittavaikutuksista tulisivat näkyviin rokotteen tuoteselosteisiin EU:ssa ja Britanniassa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat