Tartuntojen määrä on Suomessa laskussa, THL:n ylilääkäri: ”Kehityssuunta on erittäin hyvä” - Kotimaa | HS.fi

Tartuntojen määrä on Suomessa laskussa, THL:n ylilääkäri: ”Kehityssuunta on erittäin hyvä”

Rajoituksia ei kuitenkaan vielä voida purkaa, asiantuntijat painottivat. ”Kyllä tässä on korkeaa rokotekattavuutta odottaessa vielä pari kuukautta vaaranaikaa, ja meidän täytyy jaksaa noudattaa vielä näitä rajoituksia”, sanoi THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen.

8.4. 13:04

Koronatartuntojen määrä Suomessa vähentyi jo ennen pääsiäistä, ja laskusuunta jatkuu edelleen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Tähän on vaikuttanut muun muassa ravitsemisliikkeiden sulku.

”Kehityssuunta on erittäin hyvä, ja siitä suuri kiitos kaikille suomalaisille, jotka ovat suosituksia ja rajoituksia hyvin noudattaneet”, sanoi THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja THL:n torstaisessa tilannekatsauksessa.

Hän kuitenkin muistutti, että koronavirus­uhka ei ole vielä poistunut Suomen yltä.

”Kyllä tässä on korkeaa rokotekattavuutta odottaessa vielä pari kuukautta vaaranaikaa, ja meidän täytyy jaksaa noudattaa vielä näitä rajoituksia.”

Lue lisää: Liikkumisrajoitukset hylättiin, mutta monet muut suositukset ja rajoitukset ovat yhä voimassa – HS kokosi listan siitä, mikä pätee juuri nyt

”Rajoitusten purkamisen aika ei ole nyt”, painotti myös johtaja Pasi Pohjola STM:stä katsauksessa.

Tartuntoja todetaan Suomessa yhä paljon, viikossa yli 3 000. Monilla mittareilla tarkasteltuna kehityssuunta on kuitenkin tällä hetkellä hyvä.

Sairaalahoidon tarve on vähentynyt maaliskuun huomattavasta kasvusta, vaikka osastohoidossa onkin yhä varsin paljon potilaita, Puumalainen sanoi. Yhteensä sairaalahoidossa oli 7. huhtikuuta 250 potilasta, kun viikko sitten heitä oli 295.

”Ennusteet ovat selkeästi maltillisempia nyt kuin aiempina viikkoina, eli odotusarvo sairaalahoidon tarpeelle on olemassa”, Pohjola sanoi.

Myös todettujen tartuntojen määrä on vähentynyt. Pääsiäisviikolla uusien tapausten ilmaantuvuus oli 58 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun edellisellä viikolla luku oli 75. Tartunnanlähde on saatu selvitettyä noin 70 prosentissa tapauksista. Puumalainen painotti, ettei sataan prosenttiin edes voida päästä.

”Jos ihminen elää normaalia elämää ja hänellä on tietty määrä sosiaalisia kontakteja eikä hänellä ole ajatusta, mistä tartunta olisi voinut tulla, ei siihen todennäköisesti myöskään tartunnanjäljityksen keinoilla päästä käsiksi.”

Positiivisten testien osuus kaikista näytteistä oli pääsiäisviikolla valtakunnallisesti 2,6 prosenttia. Vastaava prosentti oli koko maaliskuun ajan yli 3 prosenttia.

Epidemiatilanteessa on yhä suuria alueellisia eroja. Heikoin tilanne on edelleen Etelä-Suomessa, Helsingin ja Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueilla.

Myös positiivisten osuus näytteistä vaihtelee, Pohjola kertoi.

”Totta kai siellä, missä epidemiatilanne on haastavampi, yleensä positiivisten testien osuuskin on korkeampi. Hus-alueella on pahimmillaan oltu lähellä viittä prosenttia, nyt on laskettu alle neljään. Varsinais-Suomessa käytiin jopa seitsemässä prosentissa positiivisten osuudessa, nyt ollaan jo neljällä alkavassa luvussa. Molemmissa ollaan yhä selvästi valtakunnallisen tason yläpuolella.”

Mutta voiko silti sanoa, että korona­epidemia todella hiipuu Suomessa eikä kyseessä ole esimerkiksi vähäisestä testauksesta johtuva testausharha?

Tuoreet luvut antavat Puumalaisen mukaan kohtalaisen hyvän oletuksen siitä, ettei pääsiäisen aikana ole jäänyt piiloon merkittävää tartuntamäärää. Myös Pohjola kertoi, että näytteenotossa käyminen on pysynyt kohtalaisen runsaana.

Pääsiäisenä on kuitenkin kokoonnuttu ja liikuttu ympäri Suomea normaalia kevätviikonloppua enemmän, ja taudin keskimääräinen itämisaika voi olla jopa viikkoja, Puumalainen kuvaili.

”Sitä emme vielä pysty arvioimaan, onko pääsiäisen vietolla ollut pidempikestoinen vaikutus epidemian kulkuun. Se selvinnee ensi viikon aikana.”

Katsauksessa kerrottiin lisäksi lasten ja nuorten riskistä saada tartunta varhaiskasvatuksessa tai kouluympäristössä. Lasten infektiolääkäri ja ylilääkäri Otto Helve THL:stä arvioi riskin pieneksi.

”Kouluissa tähän mennessä toteutetut torjuntatoimet ovat olleet riittäviä.”

Lue lisää: ”Eka päivä on pahin, ja sen jälkeen maskiin tottuu” – Turun malli lasten maskeista on laajenemassa pää­kaupunkiseudulle, THL ei kannata muutosta

Vaikka kouluissa on ollut laajojakin altistumisia, suurin osa lapsilla todetuista tartunnoista jäljitetään yhä perhepiiriin.

Euroopan lääkevirasto Ema kertoi keskiviikkona, että hyvin harvinaiset aivolaskimoiden veritulpat, joihin liittyy verihiutaleiden vähyys, pitäisi lisätä lääkeyhtiö Astra Zenecan koronarokotteen erittäin harvinaiseksi haittaoireeksi.

Lue lisää: THL:n Nohynek: Suomessa mietitään Astra Zenecan rokotteen ikärajan muuttamista harvinaisten haittaoireiden takia

Suomessa on yhä voimassa varotoimi, jonka vuoksi Suomessa rokotetaan Astra Zenecan rokotteella vain 65 vuotta täyttäneitä. Ema ei kertonut keskiviikon tiedotustilaisuudessa suosituksia siitä, keille Astra Zenecan rokotetta voisi antaa.

”Nyt kun Euroopan lääkeviraston arvio on tehty, THL tekee suosituksen siitä, miten täällä jatketaan Astra Zenecan käyttöä”, sanoi ylilääkäri Maija Kaukonen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta (Fimea) torstain tilannekatsauksessa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat