Rokotteen antamaa suojaa on vaikea itse havaita, mikä tekee haittavaikutusten sietämisestä vaikeaa – ”Haitat ovat konkreettisia, ja hyödyt nähdään väestötasolla” - Kotimaa | HS.fi

Rokotteen antamaa suojaa on vaikea itse havaita, mikä tekee haittavaikutusten sietämisestä vaikeaa – ”Haitat ovat konkreettisia, ja hyödyt nähdään väestötasolla”

Harva pohtii mahdollisia haittavaikutuksia napatessaan päänsärkylääkkeen. Rokotetutkimuskeskuksen johtajan mukaan koronapandemia ja -rokotteet ovat niin lähellä ihmisten jokapäiväistä elämää, että harvinaisetkin haittavaikutukset puhututtavat.

11.4. 2:00

Rokotteiden antama suoja tauteja vastaan ei tunnu yhtä käsinkosketeltavasti tavallisen kaduntallaajan elämässä kuin esimerkiksi tulehduskipulääkkeen päänsärkyä taltuttava vaikutus. Rokotteiden tauteja torjuva hyöty nähdään oikeastaan vasta väestötasolla, kertoo Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

Rokotteen hyödyn sijasta sen haittavaikutukset voivat olla hyvinkin havaittavia, kuten esimerkiksi päänsärkyä tai kuumeilua.

”Haitat ovat konkreettisia, ja hyödyt nähdään sitten väestötasolla, mikä tekee sen, että sietokynnys rokotteen haitoille on hyvin vähäinen”, Rämet toteaa.

Kun päänsärky vaivaa, nappaavat useat kivunlievitykseksi tulehduskipulääkkeen miettimättä sen kummemmin mahdollisia haittavaikutuksia. Lääke vie säryn mennessään ja luo tunteen siitä, että se on hyödyllinen ja toimii.

Suomessa tulehduskipulääkkeiden haittavaikutukset, esimerkiksi ruoansulatuskanavan verenvuoto tai maksavaurio, aiheuttavat kuitenkin useita kuolemia vuosittain.

”Kun päätä särkee, niin riskin ajatteleminen jää, kun hyöty koetaan niin konkreettisena. Siinä tilanteessa harva kyseenalaistaa, onko Buranaa mielekästä käyttää vai ei, vaikka siihen kiistatta liittyy haittavaikutuksia. Se tekee tämän dilemman”, Rämet toteaa.

Tulehduskipulääkkeiden lisäksi Rämet mainitsee esimerkiksi hormonaaliset ehkäisyvalmisteet. Myös niitä käytetään runsaasti, vaikka niiden aiheuttamat lukuisat haittavaikutukset, kuten esimerkiksi veritulppariski, ovat hyvin ihmisten tiedossa.

Myös koronatautiin liittyy verenhyytymishäiriöitä

Rokotteissa lähtökohtana on Rämetin mukaan se, että ne ovat mahdollisimman turvallisia, jotta niitä voidaan antaa suurelle ihmisjoukolle. Käyttöön hyväksyttyjä rokotteita seurataan jatkuvasti, ja mahdollisiin havaittuihin haittavaikutuksiin puututaan nopeasti. Rokotusohjelmaan hyväksyttyjen rokotteiden hyödyt ovat suuremmat kuin haitat.

Euroopan lääkevirasto EMA on kertonut, että Astra Zenecan koronarokotteeseen yhdistetyn vakavan verenhyytymishäiriön yleisyys on noin yksi tapaus sataatuhatta rokotettua kohden. Rokote on kuitenkin äärimmäisen tehokas vakavan koronataudin ehkäisyssä, kerrottiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta aiemmin. Myös vakavaan koronatautiin liittyy muun muassa veren hyytymishäiriöitä.

Rämetin mukaan koronaviruspandemia ja sen taltuttamiseksi kehitetyt rokotteet ovat niin lähellä jokaisen ihmisen jokapäiväistä elämää, että harvinaisetkin haittavaikutukset puhututtavat paljon.

”Kun on tullut tämä havainto, että meillä on yksi haittavaikutus luokassa yksi sataatuhatta kohden, että sellaisen pystyy havaitsemaan, niin sehän tarkoittaa, että tämä seuranta rokotteiden osalta nykyään toimii todella hyvin.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat