Malminetsintävaraus kuohuttaa Päijänteellä, uhka­kuvana väläytellään jopa Helsingin juoma­veden pilaantumista: ”Todella kaukaa haettua”, sanoo kaivos­asiantuntija - Kotimaa | HS.fi

Malminetsintävaraus kuohuttaa Päijänteellä, uhka­kuvana väläytellään jopa Helsingin juoma­veden pilaantumista: ”Todella kaukaa haettua”, sanoo kaivos­asiantuntija

Brittitaustaisen yhtiön varausilmoitus herättää huolta ja pelkoa mahdollisesta kaivoksesta Päijänteen kansallispuiston lähellä.

Malminetsintävarauksen ja mahdollisen kaivoshankkeen pelätään heikentävän Päijänteen luonto- ja virkistysarvoja sekä pääkaupunkiseudun vesihuoltoa. Varausalueeseen kuuluu myös osa Asikkalanselkää Pulkkilanharjun kupeessa.­

12.4. 17:51

Päijänteen seudulle tehty malminetsintävaraus on synnyttänyt paikallisen kansanliikkeen Asikkalan Kalkkisissa. Uhkakuvana väläytellään jopa Helsingin juomaveden pilaantumista, sillä pääkaupunkiseutu saa käyttövetensä Päijänteestä.

Huoli Päijät-Hämeeseen mahdollisesti suunnitellusta kaivoksesta sai alkunsa brittitaustaisen Pallagen-yhtiön varausilmoituksesta, jonka Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) hyväksyi 31. maaliskuuta.

Malminetsintävaraus koskee noin 470 neliökilometrin aluetta Asikkalassa, Sysmässä ja Heinolassa. Paikalliset asukkaat ja loma-asukkaat pelkäävät, että varausilmoitus johtaa malminetsintään Päijänteen kansallispuiston lähellä.

Asukkaat aikovat valittaa varauspäätöksestä. Asikkalassa Kalkkisten kyläyhdistyksen puitteissa on perustettu Facebook-ryhmä kaivoshankkeen vastustajille.

”Emme hyväksy mitään tämän suuntaista. En voi myöskään ymmärtää, että hankkeelle voitaisiin myöntää minkäänlaista lupaa”, sanoo Kalkkisissa ja Heinolassa asuva Esa Mikkonen.

Hän on Kalkkisten kyläyhdistyksen puuhamies ja Heinolan valtuuskunnan puheenjohtaja.

Mikkosen mukaan asukkaat ja mökkiläiset ovat huolissaan alueen ympäristö- ja luontoarvojen säilymisestä, pohjavesialueen tilasta ja ennen kaikkea Päijänteestä.

”Isoin huoli on Päijänteen tila. Suuri määrä Suomen väestöstä saa juomavetensä Päijänteestä”, Mikkonen sanoo.

Asikkalan Kalkkinen on suosittua loma-asutusaluetta. Suuri osa mökkiläisistä on kotoisin pääkaupunkiseudulta.­

Hankkeen mahdollinen vaikutus Päijänteeseen on noussut keskusteluun laajemminkin sosiaalisessa mediassa.

Helsingin kaupunginvaltuutettu ja entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr) kommentoi asiaa Twitterissä sunnuntaina toteamalla, että ”brittiyhtiö pyytää lupaa myrkyttää Helsingin juomaveden”.

Kaivosasioista Tukesissa vastaavan ryhmäpäällikön Terho Liikamaan mukaan uhkakuvat sekä kaivoksen perustamisesta Päijänteelle että Helsingin juomaveden pilaantumisesta ovat ”todella kaukaa haettuja”.

”Malminetsintävaraus on kuin jonotusilmoitus. Se antaa ainoastaan etuoikeuden hakea myöhemmin malminetsintälupaa. Varaus on luonteeltaan tiedotus siitä, että yhtiö on kiinnostunut alueesta ja harkitsee malminetsintäluvan hakemista”, Liikamaa kertoo.

Pallagen otaksuu varausalueella olevan muun muassa kuparia, kultaa, nikkeliä, kobolttia ja palladiumia. Suunnitelmissa on kahden vuoden varausaikana selvittää alueen maankäyttöä, veden laatua sekä kasvi- ja eläinlajeja.

Liikamaan mukaan varaus tarkoittaa lähinnä paperityötä ja ehkä metsässä kulkemista. Varaus ei oikeuta malminetsintään, kaivamiseen eikä louhimiseen. Kaivoksen avaamiseen päätyy keskimäärin yksi tuhannesta malminetsintähankkeesta. Tähän kuluu kymmeniä vuosia.

”Varsinaisen kaivostoiminnan aloittamiseen lukot ovat todella kovat. Kyllä aikaisemmista kokemuksista on opittu”, Liikamaa sanoo.

Suomi on suosittu malminetsintämaa. Kaivosyhtiöiden kiinnostus Suomen malmivaroja kohtaan herättää usein myös huolta paikallisissa asukkaissa ja kesäasukkaissa.

Saimaalla on huolestuttu norppa-alueen viereen myönnetystä malminetsintävarauksesta. Myös Lapissa on kansanliikkeitä kaivoshankkeita vastaan.

Lue myös: Kaivosten luvattu maa

Kansainvälisiä kaivosyhtiöitä vetävät puoleensa muun muassa vakaat yhteiskunnalliset olot, toimiva infrastruktuuri, tutkittu kallioperä sekä kaivos- ja malminetsintälupakäsittelyn ennakoitavuus. Lisäksi taloudellisesti hyödynnettävissä olevia mineraaleja riittää.

Malmeja saa myös etsiä melko vapaasti. Siihen riittää varausilmoitus, joka antaa etuoikeuden hakea malminetsintälupaa. Sen kaivosyhtiö saa käytännössä aina.

Suomessa on kaikkiaan 44 kaivosta, ja niitä pyörittää 22 yhtiötä. Malminetsintävarauksia Suomeen on tehnyt viime vuosina noin sata yhtiötä.

”Noin kymmenen yhtiötä tekee 90 prosenttia kaikesta Suomessa toteutettavasta malminetsinnästä”, Liikamaa kertoo.

Suurin osa sekä malminetsintävarauksista että malminetsintäalueista sijaitsee Lapissa ja Pohjanmaalla.

Varausilmoituksia tehtiin viime vuonna 92. Malminetsintähakemuksia oli 113. Varausalueet kattavat noin 41 000 neliökilometriä ja malminetsintään oikeuttavat alueet 2 000 neliökilometriä.

Kaikki Suomessa toimivat yhtiöt etsivät joko ensisijaisesti tai toissijaisesti kultaa. Perusmetalleista etsitään eniten kuparia ja nikkeliä. Akkuteknologian kasvun myötä kiinnostus kobolttiin, litiumiin ja grafiittiin on vahvistunut.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat