Nuorten koulutusvalintojen sukupuolittuneisuudessa on aluekohtaisia eroja, kertoo tuore selvitys sukupuolten tasa-arvosta kunnissa.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (Tane) ja Naisjärjestöt yhteistyössä (Nytkis) ry:n selvityksen mukaan erot tyttöjen ja poikien koulutusvalinnoissa näkyvät jo peruskoulun yläluokilla.
Erityisesti pojilla ja miehillä on suurempi taipumus tehdä sukupuolelleen epätyypillisiä ammattivalintoja paikkakunnilla, joilla on suuret työmarkkinat. Asuinalueen teollisuusvaltaisuus puolestaan lisää tyttöjen ja naisten todennäköisyyttä päätyä epätyypillisiin ammattivalintoihin.
Ammattivalintoihin vaikuttaa myös asuinalueen koulutustarjonta.
”Stereotyyppiset käsitykset eri sukupuolille sopivista töistä ohjaavat edelleen liian usein lasten ja nuorten koulutusvalintoja ja vaikuttavat sitä kautta heidän tulevaisuuteensa”, sanoo Nytkis ry:n puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén tiedotteessa.
”Nuorten tulisi voida valita itselleen mielekkäin koulutussuuntaus niin sukupuolesta kuin asuinpaikasta riippumatta. Koulutusta ja kasvatusta koskevassa päätöksenteossa tulisi aktiivisesti pyrkiä koulutusalojen sukupuolisegregaation purkamiseen”, sanoo Tanen puheenjohtaja Jirka Hakala.
Erityisen sukupuolittuneita koulutusvalinnat ovat siinä vaiheessa, kun nuoret siirtyvät peruskoulusta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.
Erityisen naisenemmistöisiä toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloja ovat sosiaali- ja terveysala, liikunta-ala ja hiusala, joilla yli 80 prosenttia toisen asteen opiskelijoista on naisia.
Tekniikan ja liikenteen ala, luonnontieteiden ala sekä pelastus- ja turvallisuusala puolestaan ovat erityisen miesenemmistöisiä.
Talotekniikan opiskelijoista jopa 99 prosenttia oli miehiä ja sähkö- ja automaatioalallakin 96 prosenttia. Hiusalalla taas 96 prosenttia opiskelupaikoista oli naisten vastaanottamia.
Vuonna 2018 peruskoulun päättäneistä tytöistä 65 prosenttia haki ensisijaisesti lukioon ja pojista 54 prosenttia ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen.