Tutkimus: Kirurgista maskia käyttäneet hoitajat saivat tartuntoja, tehomaskilla varustautuneet säästyivät - Kotimaa | HS.fi

Tutkimus: Kirurgista maskia käyttäneet hoitajat saivat tartuntoja, tehomaskilla varustautuneet säästyivät

Moni Husin työntekijä sai virustartunnan, vaikka käytti kirurgista kasvomaskia.

Koronapotilaan tehohoitoa Jorvin sairaalassa viime vuoden keväällä. Useat Husin työntekijät saivat virustartunnan työpaikallaan.­

14.4. 11:57

Tehokkaat kasvomaskit suojasivat koronapotilaita hoitavia terveydenhuollon työntekijöitä koronavirustartunnalta, selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että FFP2- ja FFP3-hengityksensuojaimet sekä tehokkaammat maskit suojasivat työntekijöitä tartunnoilta.

Kirurgisia kasvomaskeja käyttävillä työntekijöillä sen sijaan todettiin tartuntoja.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) tekemässä tutkimuksessa selvitettiin Husin työntekijöiden koronavirustartuntoja viime kevään ajalta. Kyselyyn vastasi 866 terveydenhuollon työntekijää. Heistä 41:llä oli todettu koronavirustartunta ja 22 oli saanut tartuntansa töistä.

Tutkijat korostavat, että tutkimus kohdistui terveydenhuoltohenkilökuntaan eli sen pohjalta ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä väestötasolla.

”Sairaalassa kontakteja koronaviruspotilaiden kanssa tulee paljon ja kohtaamisajat ovat pitkiä. Sen sijaan väestötasolla kohtaamistodennäköisyys on pienempi ja usein kontaktikesto lyhyt”, kertoo tutkija, lääkäri Lotta Oksanen.

Hän korostaa, että FFP2- ja FFP3-henkilösuojainten istuvuus ja kokonaissuodatuskyky ovat parempia kuin kirurgisen maskin.

”Näin ollen altistus mahdollisessa riskitilanteessa on FFP2- tai FFP3-maskin käyttäjälle pienempi.”

FFP2- tai FFP3-tehomaskin käyttäminen voi sopia myös tavallisille kansalaisille, varsinkin jos esimerkiksi työn vuoksi on paljon ja pitkäaikaisia altistustilanteita.

”Nyt kun FFP2- ja FFP3-hengityksensuojaimet ovat kaiken kansan saatavilla, niiden käyttäminen voisi olla hyödyllistä erityisesti mikäli kirurginen maski istuu omiin kasvoihin epätiiviisti”, Oksanen sanoo.

Koronavirustartuntojen esiintyvyys tutkimusaikana oli Husin työntekijöillä noin kolminkertainen alueen muuhun väestöön verrattuna.

Myös muualla maassa tilanne oli viime vuoden keväällä samankaltainen. Suuri esiintyvyys johtui esimerkiksi siitä, että terveydenhuollon työntekijöitä testattiin muita enemmän.

Tutkimuksen mukaan noin puolet työntekijöiden saamista tartunnoista oli tullut työpaikalta. Yli puolet työpaikalla tartunnan saaneista sai viruksen, vaikka käytti kirurgista maskia.

Kahdeksan työperäistä tartuntaa todettiin työntekijöillä, jotka eivät käyttäneet maskia.

Yksikään työperäisistä tartunnoista ei liittynyt FFP2- tai FFP3-maskia käyttäneisiin.

Tutkijat havaitsivat, että suurin tartuntariski oli koronaviruspotilaita aktiivisesti hoitaneissa yksiköissä, kuten osastoilla, päivystyksessä ja tehohoito-osastolla.

Tartuntoja ei havaittu drive-in-näytteenottoja tekevän henkilökunnan keskuudessa. Tutkijoiden arvion mukaan tähän vaikuttivat lyhyt altistusaika ja tehokas suojavarustus.

Tutkimuksesta kertoi ensimmäisenä Lääkärilehti.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat