Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek ja johtava asiantuntija Mia Kontio sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen vastasivat torstaina yleisökysymyksiin koronarokotuksista.
Alle on kerätty vastauksia tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin.
Kuinka hyvin eri valmistajien rokotteet tehoavat koronaviruksen muunnoksia vastaan?
Hanna Nohynekin mukaan rokotteiden teho on viruksen brittivarianttia kohtaan lähes yhtä hyvä alkuperäiseen virusmuotoon verrattuna.
Viruksen eteläafrikkalainen variantti on sen sijaan ongelmallinen, Nohynek sanoi.
”Sen osalta tiedämme, että [rokotteiden] teho on jonkin verran alentunut. Mutta kuinka paljon, siihen tarvitsemme vielä lisätietoa.”
Nohynekin mukaan voidaan päätellä, että rokotteet estävät virusmuunnosten aiheuttamaa vakavaa tautimuotoa hyvin. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää seurantatietoa.
Havainnot koskevat kaikkia koronarokotteita.
”Tällä hetkellä emme voi sanoa, että yksi rokote olisi parempi kuin toinen Etelä-Afrikan tai Brasilian varianttia vastaan”, Nohynek sanoi.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek mediatilaisuudessa Helsingissä 19. maaliskuuta 2021.
Mihin perustuu rokotteiden 12 viikon annosväli?
Nohynekin mukaan rokotevalmistajat eivät kehitystyöhön lähtiessään vielä tienneet, kuinka hyviä rokotteet tulevat olemaan. Tästä syystä rokotteiden antoväliksi muodostui 3–4 viikkoa.
”Ei ollut aikaa kokeilla erilaisia aikatauluja”, Nohynek sanoi.
Nyt tehotutkimusten ja käytännön kokemusten perusteella tiedetään, että immuniteetti on yhdenkin rokoteannoksen jälkeen hyvä.
”Kun mietimme kansallista strategiaa, mietimme että on tärkeää saada mahdollisimman monta ihmistä rokotettua ennemmin yhdellä kuin kahdella annoksella”, Nohynek sanoi.
Tästä Nohynekin mukaan muodostui Suomen päätös pidentää annosväliä.
”Se on ainakin toistaiseksi osoittautunut ihan hyväksi päätökseksi.”
Jatkuvatko rokotukset kesän ajan kaikissa kunnissa?
”Kaikkialla rokotuksia tulisi järjestää niin, että kaikki saavat varmasti ajallaan kakkosannoksen. [Annosvälin] ei tarvitse olla päivälleen 12 viikkoa, mutta ilman muuta kunnissa täytyy varmistaa rokotustoiminta niin, että kesällä pystytään antamaan tehosteannokset”, Mia Kontio sanoi.
Milloin terveiden työikäisten rokotukset alkavat?
Mia Kontion mukaan terveisiin 60-vuotiaisiin päästään toukokuun alkupuolella, jos Suomi saa tarpeeksi Biontech-Pfizerin rokotetta. Muuten ikäryhmän rokotuksiin päästään toukokuun loppupuolella.
Kontion mukaan edelleen on näköpiirissä se, että kaikki halukkaat rokotettavat saavat vähintään yhden annoksen viimeistään heinäkuun aikana.
THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio Astra Zenecan rokotetta koskevassa tiedotustilaisuudessa Helsingissä 14. huhtikuuta 2021.
Jos lapsi kuuluu riskiryhmään, voisiko hänen lähipiiriään priorisoida rokotuksissa?
Jos lapsi kuuluu ensimmäiseen riskiryhmään, heidän lähipiirinsä saa rokotuksen.
”Tästä on tehty THL:n päätös”, Nohynek kertoo.
Asiasta on tulossa Mia Kontion mukaan suositus THL:n sivuille ensi viikon alussa.
Voiko läheisiä tavata vapaasti, jos on saanut jo ensimmäisen rokoteannoksen?
THL:n suositus on, että ensimmäisestä rokotusannoksesta huolimatta turvallisuustoimia on syytä noudattaa.
Ensimmäisen annoksen jälkeen rokotettu saattaa vielä kantaa virusta, Nohynek muistutti. Rokotettu siis suojelee varotoimilla myös lähipiiriään.
Molemmat annokset saaneet henkilöt voivat Nohynekin mukaan tavata ilman varotoimenpiteitä.
Onko Astra Zenecan rokote kaikilla saatavilla olevista rokotteista heikkolaatuisin?
Hanna Nohynekin mukaan Astra Zenecan laatu on yhtä hyvä kuin muillakin rokotteilla.
Fimean Maija Kaukosen mukaan laatu on tärkeä kriteeri kaikissa rokotteissa ja lääkkeissä. Rokotteen tulee sisältää sitä, mitä valmistaja lupaa.
”Myös kliininen teho ja turvallisuus varmistetaan”, Kaukonen sanoi.
”Jos on laadullisesti kelvoton tuote, se ei tule markkinoille.”
Ovatko haittavaikutukset todennäköisempiä ensimmäisen vai toisen annoksen jälkeen?
Toisia annoksia annettu Britanniassa noin miljoona, ja Fimean Kaukosen mukaan kaikki haittavaikutukset ovat tulleet siellä ensimmäisen annoksen jälkeen.
Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen Astra Zenecan rokotetta koskevassa tiedotustilaisuudessa Helsingissä 14. huhtikuuta 2021.
Jääkö ilman rokotetta, jos kieltäytyy Astra Zenecan rokotteesta?
”Siinä ei ole järkeä, että esimerkiksi 66-vuotias riskiryhmäläinen ei saa rokotetta, jos hän ei halua Astra Zenecaa”, Mia Kontio sanoi.
Kenenkään rokotusvuoro ei mene ohi, Kontio vakuutti. Kieltäytyjät tosin joutuvat odottamaan vuoroaan.
”Meillä ei ole mitään listaa henkilöistä, jotka ovat kieltäytyneet rokotteesta. Uuden ajan voi varata myöhemmin. Kaikki, jotka haluavat jonkun rokotteen, saavat sen jossain vaiheessa. Vuoro voi tulla joskus myöhemmin.”
Mitä jos Suomen rokotuskattavuus ei nouse riittävän korkealle tasolle?
Siitä ei ole vaaraa, Kontio sanoi. Jos adenovirusvektorirokotteista luovuttaisiin kokonaan, suomalaiset saadaan rokotettua maahan tuleville rna-rokotteilla.
Suomeen on Kontion mukaan tulossa tänä vuonna yhteensä yli yhdeksän miljoonaa annosta Biontech-Pfizerin sekä Modernan rokotetta.
Lisäksi Curevacin rokotetta on saapumassa Suomeen 2,7 miljoonaa annosta. Kontion mukaan se saadaan mahdollisesti käyttöön kesä–heinäkuussa.
”Pelkästään rna-rokotteita tulee näin paljon, joten kyllä kaikille suomalaisille kaksi rokotetta näidenkin kanssa saadaan”, Kontio sanoi.
