Viime viikot osoittavat, että epidemian mallintaminen on vaikeaa – Kuntavaalit siirtyivät THL:n synkän laskelman vuoksi, mutta nyt tilanne on pelättyä parempi - Kotimaa | HS.fi

Viime viikot osoittavat, että epidemian mallintaminen on vaikeaa – Kuntavaalit siirtyivät THL:n synkän laskelman vuoksi, mutta nyt tilanne on pelättyä parempi

Rajoitukset ovat parantaneet epidemiatilannetta maalis–huhtikuussa.

Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 13. kesäkuuta. Kuvassa äänestäjiä Espoossa edellisissä kuntavaaleissa 2017.­

16.4. 2:00 | Päivitetty 16.4. 7:35

Kuntavaalit peruttiin huhtikuun 18. päivältä maaliskuun alussa.

Päätöksen taustalla vaikutti vahvasti laskelma, jonka mukaan pahimmassa tapauksessa tartuntojen määrä olisi voinut räjähtää käsiin ja äänestäminen ei olisi ollut turvallista.

Päätöksestä on nyt kuusi viikkoa.

Nuo kuusi viikkoa ovat myös näyttäneet, että koronavirusepidemian kehityksen arvioiminen ja mallintaminen on erittäin vaikeaa.

Maaliskuun ensimmäisenä perjantaina oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r), puoluesihteerit ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen tapasivat. Salminen esitteli tapaamisessa THL:ssä lasketut kolme mahdollista tapaa, joilla tartunnat voisivat kehittyä.

Ne eivät olleet monipuolisia mallinnuksia, joissa olisi otettu monia epidemian kulkuun vaikuttavia muuttujia huomioon, vaan THL:ssä oli suoraviivaisesti laskettu epidemian etenemistä kolmen eri tartuttavuusluvun eli r-luvun perusteella.

R-luku kertoo siitä, kuinka monta muuta ihmistä koronatartunnan saanut keskimäärin tartuttaa. Tartuntojen määrä kasvaa, jos luku on yli yhden. Juuri nyt r-luvun arvioidaan olevan 0,75–0,95. R-luvusta voidaan esittää vain arvio, sillä todellista tartuntatilannettakaan ei tiedetä, sillä osa tartunnoista jää aina testaamatta.

THL arvioi, että vaaleissa tartunnalle altistumisen riski riippuu koronaviruksen ilmaantuvuudesta. Jos ilmaantuvuus on pieni, myös riski on pieni. Jos ilmaantuvuus kasvaa, myös riski kasvaa samassa suhteessa.

”Tarkkaa rajaa ilmaantuvuudelle ei ole mahdollista objektiivisesti asettaa vaan asiassa on vain päätettävä minkälainen riski on hyväksyttävä. THL ei pysty tätä yksin arvioimaan, vaan päätös on yhteiskunnallinen ja siinä on punnittava muitakin seikkoja kuin pelkästään epidemiologisia”, laitoksen arviossa todettiin.

Kolmessa vaihtoehtoisessa tartuntojen kehityskulussa oli käytetty r-lukuja 1,15 ja 1,25 ja 1,35. Nyt näiden lukujen valinta laskelmien pohjaksi näyttää hyvin pessimistiseltä arviolta.

Suurimmalla tartuttavuusluvulla laskettuna tilanne näytti alkuperäisenä vaalipäivänä sunnuntaina 18. huhtikuuta katastrofaaliselta. Pahimmassa tapauksessa tartuntoja olisi voinut olla päivittäin 11 200. Alimmallakin luvulla laskettuna päivittäisten tartuntojen määrä olisi ollut vaaliviikonloppuna noin 2 600. Nämä laskelmat vaikuttivat siihen, että vaaleja päätettiin siirtää.

Maaliskuun puolivälissä tilanne olikin huolestuttava, sillä päivittäiset tartunnat hipoivat 900:aa. Sen jälkeen tilanne alkoi kuitenkin parantua.

THL:n esittämiä kovia tartuntalukuja arvosteltiin pian aivan liian pessimistisiksi.

Heti kovien lukujen julkistamisen jälkeen THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoi, että kiristetyt rajoitustoimet hillitsevät todennäköisesti viruksen leviämistä niin, ettei näin korkeita päiväkohtaisia tartuntalukuja saavutettaisi. Rajoitusten kiristäminen myös laskisi tartuttavuus- ja tartuntalukuja.

Maaliskuun viimeisillä viikoilla hallitus valmisteli myös laajoja liikkumisen rajoituksia, joiden tavoitteena oli etenkin puuttua kotibileisiin ja kyläilyyn. Niitä pohdittaessa THL esitteli neljä erilaista skenaariota, joissa oli arvioitu erilaisten koronatoimien vaikutusta tartuntoihin.

Kun katsotaan taaksepäin, ravintolarajoitukset ja mahdollisesti etäkoulu ainakin näyttävät kääntäneen tartuntaluvut laskuun. Torstaina THL ilmoitti, että Suomessa todettiin 289 koronatartuntaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat