Saimaan norppa-alueiden kalastus­rajoituksia koskeva asetus viivästyy – WWF:n mukaan se on uhka norpan­poikasille, kala­viranomainen taas luottaa kalastajien omaantuntoon - Kotimaa | HS.fi

Saimaan norppa-alueiden kalastus­rajoituksia koskeva asetus viivästyy – WWF:n mukaan se on uhka norpan­poikasille, kala­viranomainen taas luottaa kalastajien omaantuntoon

Kalastuksen ja saimaannorpan suojelun yhteensovittamisesta on muodostunut poliittisesti tiukka vääntö. Osapuolet ovat asiassa täysin päinvastaisilla linjoilla.

17.4. 15:14

Saimaalla ei ole tällä hetkellä voimassa olevia lakisääteisiä kalastusrajoituksia saimaannorpan suojelemiseksi, sillä asiaa koskeva asetus viivästyy. Alun perin rajoitusten piti tulla voimaan torstaina 15. huhtikuuta.

Verkkokalastus on tähän asti ollut kiellettyä saimaannorpan keskeisillä elinalueilla huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun lukuun ottamatta solmuväliltään alle 22 millimetrin muikkuverkkoja.

Kalastusrajoituksilla on pyritty takaamaan se, että erittäin uhanalaiseksi luokitellun saimaannorpan kanta pysyy elinvoimaisena myös tulevaisuudessa. Asetuksella halutaan suojella etenkin alkuvuonna syntyneitä norpanpoikasia.

Saimaannorppia ei nyt turvaa mikään lakiasetus, joten suojelu lepää kalastajien ja vesialueen omistajien harteilla.

Asetuksen lisäksi norppia on ennen suojeltu myös paikallisesti tehdyillä sopimuksilla. Niitä ei kuitenkaan ole Pohjois-Savon ely-keskuksen kalatalous­asiantuntijan Seppo Reposen mukaan voitu allekirjoittaa ennen kuin asetuksen tarkka sisältö on tiedossa.

Siitä huolimatta yli 150 osakaskuntaa ja muuta vesialueen omistajaa Saimaan alueella on jo sitoutunut kalastusrajoituksiin 15. huhtikuuta alkaen, Reponen kertoo.

”He ovat sitoutuneet siihen, että verkkoja ei uiteta rajoitusalueella.”

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) puolestaan vetoaa ely-keskuksen tiedotteessa ”kaikkiin Saimaan asukkaisiin, mökkiläisiin ja kalastajiin, että he jättävät verkot naulaan 15. huhtikuuta alkaen ja turvaavat näin saimaannorpan suojelun”.

Verkkokalastusrajoitukset ovat äityneet kovaksi poliittiseksi kiistaksi maa- ja metsätalousministeriön (MMM) sekä ympäristöministeriön (YM) välillä.

Kyse on kalastuksen ja norpansuojelun yhteensovittamisesta. MMM:n mukaan nykyiset kalastusrajoitukset riittävät suojelemaan uhanalaista saimaannorppakantaa. YM:n kanta taas on, että rajoituksia pidennetään heinäkuun loppuun.

Lisäksi YM haluaa kieltää kaikkien muikkuverkkojen käytön Saimaalla rajoitusten aikana.

Lue lisää: Saimaan norppa-alueiden kalastusrajoituksista tuli kova vääntö – Ministerit erimielisiä nykyrajoitusten riittävyydestä

YM:n tukena ovat ympäristöjärjestö WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto, Saimaan Norppaklubi ja Itä-Suomen yliopiston saimaannorppatutkimus. Ne jättivät tammikuussa eriävän mielipiteen MMM:n alaisen työryhmän raporttiin.

Saimaalla elää nykyisin noin 420–430 norppaa. Laji on erittäin uhanalainen.­

WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen näkee, että asetuksen puuttuminen on uhka norpanpoikasille niillä alueilla, joita sopimukset eivät tällä hetkellä sido.

”On todellinen vaara, että sinne viedään verkkoja”, Tolvanen sanoo.

Uhkaa lieventää vuodenaika. Jäät sulavat Saimaalla, joten verkkojen laskeminen on vaikeaa.

”Vakavampi paikka on sitten, jos asetusta ole siihen mennessä olemassa, kun vedet avautuvat”, Tolvanen sanoo.

Kalatalousasiantuntija Seppo Reponen on kiistassa MMM:n puolella, eikä hän tulkitse tilannetta yhtä vakavaksi. Hän luottaa, että kalastajat sitoutuvat sopimuksiin kuten aiempinakin vuosina.

”Siinä mielessä on luottavainen olo, että he hoitavat oman leiviskänsä tässä”, Reponen sanoo.

”Luulen, että valtaosa ihmisistä pidättäytyy eikä lähde ehdoin tahdoin viemään verkkoja, vaikka asetustason määräystä ei olekaan.”

Reponen ihmettelee myös, miksi rajoituksia tulisi kiristää, kun välitavoitteet norppakannan elvyttämiseksi on saavutettu.

Norppien suojelustrategian välitavoitteena on ollut, että kanta kasvaa 400 norppaan vuoteen 2025 mennessä. Tämä tavoite saavutettiin vuonna 2019. Nyt saimaannorppia arvioidaan olevan 420–430 yksilöä.

WWF:n Tolvanen toteaa, että kannankasvu on osoitus siitä, että Saimaalla olevat rajoitukset ovat toimineet. Ilmaston lämpeneminen on kuitenkin uhka myös saimaannorpalle.

”Siksi katseet pitää suunnata eteenpäin. Norppakannan pitää kasvaa mahdollisimman nopeasti, jotta se voi varustautua tulevaan”, Tolvanen sanoo.

Sekä Reponen että Tolvanen toivovat, että asetus saadaan voimaan mahdollisimman pian, jotta sekavasta tilanteesta päästäisiin.

”Vappuun mennessä tähän asiaan pitäisi saada jotain selvyyttä. Ei tämä voi jatkua”, Reponen sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat