Digi- ja väestötieto­viraston käsittelyajat ovat jopa tuplaantuneet, espoolaisnaisen isän perinnönjako on viivästynyt jo yli puolella vuodella - Kotimaa | HS.fi

Digi- ja väestötieto­viraston käsittelyajat ovat jopa tuplaantuneet, espoolaisnaisen isän perinnönjako on viivästynyt jo yli puolella vuodella

Kuukausien viivästyksiä on monissa viraston keskeisissä palveluissa. Tilanteen korjaamiseen voi mennä vuosia.

Holhoustoimen ruuhkat ovat hankaloittaneet pahoin ihmisten perinnönjakoon liittyviä asioita viime kuukausina. Ruutukaappaus Digi- ja väestötietoviraston sivulta.­

17.4. 17:01

Digi- ja väestötietoviraston ruuhkat ovat venyttäneet espoolaisnaisen isän perinnönjakoa jo yli puolen vuoden mittaiseksi.

Omaiset eivät vieläkään tiedä, milloin viime kesänä kuolleen isän perinnönjako voidaan tehdä, koska lupa- ja edunvalvonta-asioiden käsittely virastossa on kestänyt kuukausia.

Naisen isän talon myymiseen haettiin marraskuussa lupa Digi- ja väestötietovirastosta lastenlasten hyväksi tehdyn testamentin vuoksi. Ostaja oli löytynyt jo ennen lupahakemusta, mutta kauppaluvan saamiseen kului puolitoista kuukautta.

”Onneksi meillä oli ymmärtäväiset ostajat, jotka malttoivat odottaa luvan saamista, sillä muuten kauppa olisi peruuntunut”, nainen sanoo.

Nainen kertoo kokemuksistaan nimettömänä, mutta hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.

HS uutisoi Digi- ja väestötietoviraston kuukausien mittaisiksi venyneistä käsittelyajoista jo tammikuun lopulla. Nyt virastosta kerrotaan, ettei ruuhkissa ole tapahtunut kuluneen kolmen kuukauden aikana merkittäviä muutoksia.

Esimerkiksi edunvalvonta-asioissa tavoitekäsittelyaika on 90 päivää, mutta tällä hetkellä käsittelyyn kuluu noin puoli vuotta. Myös lupapalveluissa hakemusten käsittely kestää kaksinkertaisen ajan eli noin 70 päivää, vaikka tavoite on 35 päivää.

Viivästyksiä on edelleen myös esimerkiksi puhelinpalvelussa sekä nimenmuutosten, muuttoilmoitusten ja ulkomaalaisten rekisteröinnissä.

Huhtikuun alussa virasto ilmoitti myös turvasähköpostin häiriöstä, jonka vuoksi osa asiakkaiden viesteistä ei tullut perille. Vika johtui sähköpostilaatikon koosta ja on nyt korjattu.

Digi- ja väestötietovirasto perustettiin vuoden 2020 alussa. Perustamisvaiheessa yhdistettiin 11 erillistä virastoa: yhdeksän maistraattia, väestörekisterikeskus sekä maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö. Virasto toimii 36 paikkakunnalla.

Espoolaisnaisen tapauksessa hankaluuksia on ollut myös edunvalvojan sijaisen hankkimisessa alaikäisille lapsille.

Hakemus tehtiin joulukuun loppupuolella, mutta virastossa ei ole tehty asiasta vielä päätöstä. Jos myönteinen päätös tehdään, täytyy sijaiselle vielä erikseen hakea lupa hoitaa kyseinen perinnönjako lapsen puolesta.

”Prosessi on tuntunut kohtuuttoman pitkältä”, nainen sanoo.

Viraston sivulla kerrotaan, että edunvalvoja-asioissa keskimääräinen käsittelyaika on ollut neljä kuukautta, mutta ruuhkatilanteen vuoksi käsittely kestää tällä hetkellä pidempään.

Edunvalvonta-asioita hoitavan holhoustoimen yksikön kaikissa toiminnoissa on tällä hetkellä viivästystä, kertoo yksikön johtaja Tom Marsti.

Digi- ja väestötietoviraston ylijohtaja Timo Salovaara kertoi tammikuussa, että sähköisen asioinnin järjestelmän puute on suurin syy ruuhkien syntymiseen. Järjestelmää kehitetään jatkuvasti, mutta sen valmistuminen voi viedä vuosia.

Myös Marstin mukaan puolisähköinen tilanne hidastaa viraston toimintaa. Puolisähköisyydellä hän tarkoittaa, että asiakkaat joutuvat lähettämään paperisia hakemuksia sähköpostitse. Työntekijöiden täytyy siirtää hakemusten dokumentit manuaalisesti viraston järjestelmiin, mikä vie paljon työaikaa.

”Olemme nyt saaneet yleisten edunvalvojien tilintarkastuksen sähköiseksi, mikä on nopeuttanut käsittelyä hurjasti. Pystymme keskittymään näissä palveluissa puhtaasti harkinta- ja selvittelytyöhön. Se on tavoite, joka meillä on kaikissa palveluissamme”, Marsti kertoo.

Tällä hetkellä holhoustoimessa digitalisoidaan lupapalvelujen toimintoja.

”Kun saamme askel askeleelta palveluja sähköiseen muotoon, voimme siirtää resursseja sellaisten palvelujen hoitoon, joita ei vielä ole digitalisoitu. Tämä helpottaa jonojen purkamista”, Marsti sanoo.

Digitalisaation etenemistä odotellessa ruuhkaa on pyritty helpottamaan organisointimuutoksilla. Esimerkiksi johtamista ja työntekijöiden tehtävänjakoa on keskitetty. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että yksikössä on muodostettu tiimejä, joissa keskitytään vain yhdenlaisten päätösten hoitamiseen.

Ongelmana on virastossa myös se, että ruuhkilla on tapana aiheuttaa lisää ruuhkia. Tällainen tilanne on syntynyt esimerkiksi puhelinpalvelussa.

”On ymmärrettävää, että ihmiset soittelevat viivästyneiden asioiden perään kysyäkseen, missä mennään. Mutta mitä enemmän ihmiset soittelevat, sitä enemmän kuluu aikaa vastaamiseen, mikä puolestaan on pois ruuhkien purkamisesta”, Marsti kertoo.

Viraston on lain mukaan hoidettava hakemukset asiakohtaisesti saapumisjärjestyksessä. Tietyin ehdoin joitakin asioita voidaan kuitenkin hoitaa jonon ohi.

”Pyrimme kiirehtimään käsittelyä tilanteissa, joissa on selvää, että viivästyksen vuoksi voi tapahtua jotain merkittävällä tavalla päämiehen edun vastaista, esimerkiksi kaupan peruuntuminen”, Marsti sanoo.

Ylijohtaja Salovaara ei halunnut kommentoida Helsingin Sanomille tämän hetken ruuhkatilannetta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat