Kevätsää houkutteli tuhansittain ihmisiä puistoihin ja rannoille Helsingissä – Millainen tartuntariski siitä syntyi? - Kotimaa | HS.fi

Kevätsää houkutteli tuhansittain ihmisiä puistoihin ja rannoille Helsingissä – Millainen tartuntariski siitä syntyi?

Asiantuntijan vinkki tuulisen sään kokoontumisille: Pysy tuulen yläpuolella.

Ihmiset nauttivat lämpimästä kevätsäästä Alppipuistossa Helsingissä lauantaina.­

18.4. 13:45

Aurinkoinen kevätsää veti tuhansittain ihmisiä puistoihin ja rannoille Helsingissä lauantaina ja tekee sen varmasti tänään sunnuntainakin. Rantareitit ruuhkautuivat ja jäätelökioskeille jonotettiin pitkissä jonoissa, joissa ei aina turvavälejä huomioitu eikä maskeja pidetty.

Iloiset pussikalja- ja kuohuviiniseurueet täyttivät aurinkoiset ja orastavan vihreät rinteet aivan kuin olisi vuosi 2019. Siinä unohtui monelta THL:n suositus kontaktien minimoinnista ja kahden metrin turvavälistä.

Millainen riski tartuntojen leviämiselle tällaisesta seuraa?

Kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola ei ole kovin huolissaan ulkoilmassa tapahtuvista tapaamisista, mikäli noudatetaan perusohjeita, turvavälejä ja maskien käyttöä lähietäisyydellä. Hän on ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimusyksikön johtaja Oulun yliopistossa.

Tartuntariski kasvaa sitä mukaan kuin lähikontaktit, mutta hän ei pidä pahana sitä, että ihmiset kokoontuvat ulkona. Esimerkiksi omalla terassilla tapaamista hän pitää optimaalisena tapana tavata ihmisiä.

”Erittäin merkittävää on se, missä oloissa kontaktit tapahtuvat. Riski tartunnoille on paljon pienempi ulkotiloissa kuin sisällä”, Jaakkola sanoo.

Ennemmin hän katsoisikin siihen suuntaan, miten ihmiset kokoontumispaikkoihin tulevat. Merkittävämpi riski saattaakin olla esimerkiksi bussissa, metrossa ja ratikassa.

”Riski on myös siinä, jos pussikaljaa juodessa ja jäätelöä syödessä unohtuu, että pandemia on olemassa ja otetaan vaikka huikkaa samasta pullosta tai syödään samasta jäätelöstä. Tällainen iloinen tapaaminen voi lisätä fyysistä läheisyyttä ja sitä kautta riskiä”, Jaakkola pohtii.

Hän pitää lähtökohtaisesti hyvänä sitä, että turvallinen sosiaalinen kanssakäyminen lisääntyy, koska sitä ihmiset ovat kaivanneet ja se voi osaltaan vähentää myös stressiä, mikä taas voi lisätä vastustuskykyä virukselle.

Hän muistuttaa myös viime kesän kokemuksista. Silloin koronan ilmaantuvuus pieneni, mikä saattoi osittain johtua viruksen taudinaiheuttamiskyvyn heikkenemisestä kesällä, mutta tiedot ovat vielä osin epätarkkoja.

”Viime kesänä Euroopassa kesäkuukaudet auttoivat. Myös auringonpaiste saattaa olla turvallisuutta lisäävä tekijä, koska ultraviolettisäteily vähentää virusten taudinaiheuttamiskykyä. Näistä kaikista tekijöistä kokonaisuus muodostuu”, hän sanoo.

”Nyt viime aikoina ilmaantuvuus on lähtenyt laskuun, mutta tilanne voi taas muuttuakin nopeasti.”

Aerosoli- ja virtausfysiikan apulaisprofessori Ville Vuorinen Aalto-yliopistosta sanoo hänkin, että ulkona oleminen on nyt yksi turvallisimmista tavoista tavata ihmisiä.

”Tutkimusten perusteella riski saada tartunta ulkona on melko matala. Sisätiloissa se on paljon todennäköisempää”, Vuorinen sanoo.

”Partikkelit, joita uloshengitettäessä tulee, hälvenevät nopeasti. Siksi tupakkaakin poltetaan usein ulkona, mutta savun läheisyys voi saada muutkin yskimään. Toisaalta ulkona etäisyys on helpompi säilyttää kuin sisällä.”

Kaikkea ei silti vielä tiedetä.

Tampereen yliopistollinen sairaala kertoi torstaina Twitterissä, että tuntemattomiksi jääneiden koronatartuntojen jälkianalyyseissä on tullut ilmi muutamia tapauksia, joissa todennäköisin tartunnanlähde on ollut kontakti vielä oireettoman sairastuneen kanssa esimerkiksi ulkona tai porraskäytävässä.

”Etäisyyttä kannattaa pitää ulkonakin. Ulkonaolo on silti suositeltavaa. Pienikin tuulenvire laimentaa virukset ilmasta nopeasti. Kannattaa myös koettaa olla tuulen yläpuolella.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat