Rokotettuja isovanhempia voi pian tavata, asian­tuntijat muistuttavat varotoimista myös rokotettujen kohdalla – ”Kaikkein tärkein on ensimmäinen viikko tai kaksi rokotteen jälkeen” - Kotimaa | HS.fi

Rokotettuja isovanhempia voi pian tavata, asian­tuntijat muistuttavat varotoimista myös rokotettujen kohdalla – ”Kaikkein tärkein on ensimmäinen viikko tai kaksi rokotteen jälkeen”

Asiantuntijoiden mielestä tapaamiset lähipiirin kanssa ovat jopa toivottavia. THL aikoo laatia ohjeet isovanhempien tapaamiseen.

Isovanhemmat Anja-Kaisa Luoto, 83, ja Esko Luoto, 87, ja heidän lapsenlapsensa Mikael Valta, 10, tapasivat vihdoin toisensa. Isovanhemmat olivat saaneet kummatkin rokoteannokset ja halusivat pitkästä aikaa nähdä livenä heille rakkaan lapsenlapsensa.­

19.4. 2:00 | Päivitetty 19.4. 6:45

Monet isovanhemmat ovat saaneet ainakin ensimmäisen koronarokotuksensa, mutta tarkoittaako se, että heitä voi tavata turvallisin mielin?

Rokotettuja isovanhempia voi ja kannattaakin tavata, mutta tietyt rajoitukset ja ohjeet on syytä pitää mielessä. Näin arvioivat HS:n haastattelemat asiantuntijat.

”Toistaiseksi olemme suositelleet varotoimenpiteitä huolimatta siitä, onko rokotettu vai ei ja huolimatta rokoteannosten määrästä”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek.

Varotoimenpiteitä, kuten maskinkäyttöä, käsihygieniaa, turvavälejä sekä kokoontumisrajoitusten noudattamista suositellaan, koska rokotettukin ihminen saattaa altistuessaan kantaa virusta jonkin aikaa ja olla tartunnanlähteenä ympäristölleen.

Elvis Mustosen syntymäpäiviä vietettiin perheen mökillä Uudessakaupungissa helmikuussa. Paikalla oli Elviksen serkku Hugo Sundelin (vas.) ja Elviksen isovanhemmat Jaana ja Juhani Rautaheimo.­

”Sen sijaan rokotetun omasta näkökulmasta katsottuna hän on rokotusten jälkeen hyvin suojassa vakavalta taudilta ja siitä näkökulmasta katsottuna tapaaminen lähipiirin kanssa tai muiden rokotettujen kanssa on mahdollista, jopa toivottavaakin, isovanhempia ja heidän jälkikasvuaan ajatellen”, arvioi Nohynek.

THL:llä ei ole tarkempia ohjeita isovanhempien tapaamiseen, mutta niitä tullaan Nohynekin mukaan laatimaan.

Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet pitää nykyisten suositusten noudattamista yhä järkevänä.

”Ohjeet ovat samat rokotetuille ja rokottamattomille”, Rämet sanoo.

Rokotteen saanut ei Rämetin mukaan tartuta tautia siinä määrin kuin rokottamaton, mutta ei ole täysin poissuljettua, etteikö hän tartuttaisi.

”Tämä on se syy, miksi rajoituksia pitää kaikkien noudattaa”, Rämet sanoo.

Taustalla vaanii myös uusien, herkemmin tarttuvien virusmuunnosten uhka. Ainakin Etelä-Afrikan virusmuunnos osin kiertää rokotteen antamaa suojaa.

”Kukaan ei halua näiden virusmuunnosten leviävän Suomessa. Vaikeaa tautimuotoa vastaan rokote antaa toki suojan virusmuunnostenkin kohdalla”, Rämet sanoo.

Toinen tärkeä asia isovanhempien turvallista tapaamista pohtiessa on varoaika rokotuksen jälkeen. Sen olisi hyvä olla kaksi viikkoa.

Rokote ei suojaa jo saadulta infektiolta. Jos rokotteen saamisesta on kulunut alle viikko ja tauti puhkeaa, rokotteesta ei ole mitään hyötyä. Taudin on silloin saanut jo ennen rokotetta ja rokotteen antamaa suojavaikutusta.

”Kaikkein tärkein on ensimmäinen viikko tai kaksi rokotteen jälkeen. On tärkeää, että silloin ei saa tautia, koska hyvä asia eli rokotteen antama suoja voi mennä hukkaan”, kuvaa Rämet.

Jos 1–2 viikkoa rokotteen jälkeen pystyy huolehtimaan, ettei saa tartuntaa, ikääntynytkin voi huokaista hieman helpotuksesta koronaviruksen suhteen.

”Sen jälkeen suoja vaikeaa tautimuotoa vastaan on tosi hyvä myös iäkkäillä”, sanoo Rämet.

”Tosi hyvällä” Rämet tarkoittaa selkeästi yli 80 prosentin suojaa vakavaa koronavirustautia vastaan ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen.

Suoja ei ole kuitenkaan sataprosenttinen. Vastaaminen isovanhempien tapaamista koskevaan kysymykseen saa Rämetin mietteliääksi.

”Kaikkeen liittyy riskejä ja elämää täytyy kuitenkin pystyä elämään. Eli jos käy oikein huonosti, rokotteen saanut voi periaatteessa saada tartunnan oireettomalta läheiseltä ja sen jälkeen vaikean infektion.”

Rämet korostaa kuitenkin asian toista puolta. Kun isovanhemmat eivät pysty näkemään lastenlapsiaan, silläkin on heikentäviä terveysvaikutuksia.

Monet isovanhemmat ovat eläneet käytännössä lähes eristyksissä yli vuoden.

”Kun rokotteen on saanut, se mahdollistaa elämän helpottumisen. Ei tarvitse olla enää niin huolissaan”, Rämet sanoo.

Vaari Esko Luoto, 87, katsomassa ikkunasta ulos, jos lapsenlapsi Mikael Valta, 10, näkyisi.­

Ruokakauppaan ja apteekkiin voi mennä rauhallisin mielin, ja heti sen jälkeen listalla on varmasti läheisten tapaaminen.

”Kun läheisiä pääsee tapaamaan, lastenlapset ovat ensimmäisten joukossa”, arvioi Rämet.

Sairaana ja oireisena ei kenenkään ole syytä lähteä vierailuille tai kutsua ketään käymään. Mahdollisuuksien mukaan tapaamiset kannattaa järjestää ulkona, jossa tartuntariski on pienempi kuin sisätiloissa.

Harkittavaksi tulee sekin, halatako tai ottaako syliin. Jos haluaa ottaa varman päälle, pitää kahden metrin turvavälin.

”Itse ajattelen, että jossakin vaiheessa on pakko uskaltaa siirtyä kohti normaalia elämää. Kun ensimmäisestä rokoteannoksesta on mennyt pari viikkoa, suoja on jo hyvä”, pohtii Rämet.

Hän muistuttaa, että tautitilanteen alueelliset erot kannattaa toki ottaa huomioon. Vaikkapa Uusimaa ja Kainuu ovat niin eri tilanteissa, että harkintaa vierailujen suhteen eri alueiden välillä on perheissä tehtävä.

”Näillä reunaehdoilla elämä alkaa kuitenkin avautua”, Rämet korostaa.

Hän kannustaa kaikkia ottamaan rokotteen heti, kun tilaisuus avautuu. Rokotettujen määrän kasvaminen mahdollistaa elämän helpottumisen kaikille.

Toisen rokoteannoksen jälkeen suoja koronaviruksen aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan on jo 95 prosentin luokkaa.

Isovanhemmat ja heidän lapsenlapsensa Mikael Valta, 10, tapaavat vihdoin toisensa. Isovanhemmat Anja-Kaisa Luoto, 83 ja Esko Luoto, 87 ovat saaneet nyt kummatkin rokoteannokset.­

”Siinä kohtaa mennään minusta eteenpäin niin, että kun rokotettu tapaa rokotetun, ei maskeja tarvitse enää käyttää. Tartunnan riski on pieni ja jos toinen on saanut tartunnan, toinen on suojassa”, sanoo Rämet.

Seuraavat pari kuukautta pitää kuitenkin toimia tarkasti, jotta epidemia pysyy hallinnassa.

Aikuisväestöstä on tällä hetkellä yli 25 prosenttia rokotettu, joten loputtoman kaukana ei epidemian hiipumisesta ja tavallisesta elämästä Rämetin mukaan olla.

Tavalliseen elämään saattavat jäädä pysyväksi käytännöksi maskien ja käsidesien käyttö hengitystieinfektioiden jyllätessä.

Aasiassa näin on toimittu pitkään, eikä konsepti ole Rämetin mukaan enää vieras Suomessakaan.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat