Satoja vuosia vanha kalastus­perinne kiellettiin Salossa yllättäen: kuoreen lippoamiselle byrokratian vuoksi stoppi - Kotimaa | HS.fi

Satoja vuosia vanha kalastus­perinne kiellettiin Salossa yllättäen: kuoreen lippoamiselle byrokratian vuoksi stoppi

Pikkukala kuore nousee keväisin kutemaan rannikkojokiin. Tähän asti sitä on kalastettu laittomasti.

Juho Paju kalasti haavilla sunnuntaina Salossa äitinsä ja veljensä kanssa. Länsi-Suomen Kalatalouskeskus tiedotti lippoamiskiellosta vasta maanantaina.­

19.4. 18:02

Satoja vuosia vanha kalastusperinne uhkaa päättyä byrokratian vuoksi Salon keskustassa sijaitsevalla Moisionkoskella. Kalastuksenvalvoja kävi viime viikon perjantaina häätämässä pois joesta kuoretta eli norssia lippoamalla kalastavat ihmiset.

Koskeen kutemaan nousevan kuoreen kalastaminen on jokakeväinen perinne, joka kestää yleensä jäidenlähdön jälkeen vain viikon verran.

”Norssia on vedetty joesta pidempään kuin Salo-nimistä paikkaa on ollut olemassa. Kenelläkään ei ole käynyt mielessä, että sitä voisi kieltää, eikä sitä ole kiellettykään”, salolainen vapaa-ajankalastaja Timo Lähteenmäki kertoo.

Länsi-Suomen Kalatalouskeskus kertoi maanantaina, että vuosikausia vapaasti jatkunut kalastustoiminta vaatii luvan, jollaista ei toistaiseksi ole vielä mahdollista hankkia. Tämä tuli paikallisille täytenä yllätyksenä.

Lippoaminen tarkoittaa lipolla eli pitkävartisella haavilla kalastamista. Lippoa vedetään joenpohjaa pitkin, ja kutemaan nousevat kalat, kuten kuoreet ja siiat, jäävät haaviin.

Lähteenmäki muistelee nostaneensa kuoretta ensi kerran Moisionkoskesta vuonna 1970.

”Silloin norssia ei pidetty ruokakalana, ja homma oli pikkupoikien puuhaa. Siihen ei tarvinnut haaviakaan, vaan kaloja vedettiin kouralla kuin karhut”, Lähteenmäki kertoo.

Lähteenmäki on käynyt joka kevät jo parinkymmenen vuoden ajan nostamassa kuoretta. Lippoaminen kannattaa tehdä yöaikaan, sillä päivällä kalat pysyvät syvemmällä lokkien takia.

Juho Paju kalasti haavilla kuoretta eli norssia sunnuntaina Salossa.­

”Kun ilta alkaa pimetä, ne nousevat koskeen matalammalle”, Lähteenmäki kertoo.

Hän on yleensä nostanut joesta noin puoli ämpärillistä kalaa. Osa niistä päätyy heti paistinpannulle ja loput pakastimeen.

”Norssi kannattaa paistaa kuin silakka. Norssin liha on parempaa, sillä se on silakan lihaa kiinteämpää.”

Suomalaiset eivät ehkä osaa vieläkään arvostaa kuoretta, vaan sitä pidetään edelleen roskakalana. Lähteenmäki kertoo, että viime vuosina lippoamassa on näkynyt yhä enemmän maahanmuuttajataustaisia.

”Venäjällä osataan arvostaa norssia. Kerran kun olin Halikonkoskella, laskin, että paikalla oli minun lisäkseni noin 20 venäläistä.”

Miehet kalastavat pitkillä haaveilla eli lippoavat Kokemäenjoen padolla vuonna 1908.­

Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen mukaan luvatonta lippoamista harrastetaan monessa joessa. Salon Moisionkosken lisäksi kuoretta on nostettu luvatta tänä keväänä muun muassa Raisionjoesta. Ainoa Varsinais-Suomen kohde, jossa kuoretta saa lipota, on Turussa Halistenkoskessa. Siellä lippoamista varten voi ostaa koskiluvan.

”Luvaton toiminta on jatkunut paikoin erittäin pitkään, mutta se on kuitenkin laitonta”, kalastusbiologi Olli Ylönen Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksesta. Ylönen toimii myös Lounais-Suomen kalatalousalueen toiminnanjohtajana.

Kalastamiseen vaaditaan pääsääntöisesti yli 18-vuotiailta kalastonhoitomaksu, mutta lippoamista ei voi tehdä maksun turvin. Kalastonhoitomaksu on tarkoitettu yhdellä vavalla tehtävään viehekalastukseen. Rannikkojokien koskipaikoissa ei yleensä saa kalastaa ilman vedenomistajan lupaa.

Ylönen korostaa, että kuoreen kanta ei kärsi lippoamisesta, sillä ammattikalastajat nostavat sitä merialueilla valtavat määrät lippoajiin verrattuna.

”Kuoreen lippoaminen on suositeltavaa toimintaa ja kestävää kalastusta, mutta siitä huolimatta se tarvitsee luvan”, Ylönen painottaa.

Nyt Moisionkoskeen on siis saatava lupasysteemi. Se on helpommin sanottu kuin tehty, sillä kyseisen vesialueen omistajana toimii järjestäytymätön osakaskunta, jossa on 27 jäsentä.

Ylönen on nyt käynnistänyt selvitystyön osakkaista.

”Salon kaupunki on todennäköisesti suurin omistaja. Osakaskunnan pitäisi seuraavaksi järjestää kokous, jossa päätetään luvista”, Ylönen kertoo.

Kuore nousee ensi vuonna Moisionkoskeen heti jäidenlähdön jälkeen. Mahdollisesti lupajärjestelmä on silloin voimassa.

”Luvan hinta voisi olla nimellinen, ja sen turvin voisi nostaa joesta muutakin kalaa”, Ylönen puntaroi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat