Koronaviruspandemia ajoi ison joukon suomalaisia työpaikoilta kotiin etätöihin. Se muutti paitsi työntekoa myös arjen ruokailutapoja.
Normaalivuosina keskimäärin yli 90 prosenttia suomalaisista työikäisistä nauttii päivittäin lounaan. Ylivoimaisesti suosituin lounaspaikka on henkilöstöravintola. Noin puolet työikäisistä voi ruokailla työnantajan järjestämässä henkilöstöravintolassa.
Etätöissä lounas on haettava, tilattava tai tehtävä itse. Moni etätyöläinen onkin kiireiden keskellä alkanut lipsua kunnon lounasaterian syömisestä.
Ruokarutiinien muutos huolettaa nyt ravitsemuksen asiantuntijoita.
”Ateriavälien venyminen liian pitkiksi altistaa napostelulle, joka tuo ruokavalioon runsaasti sokeria, suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa – usein salakavalasti myös turhaa lisänenergiaa.”
Näin kirjoittavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Susanna Raulio ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen tuoreessa blogikirjoituksessaan.
”Jos ruokailusta tulee epäsäännöllistä napostelua ja kahvittelua tai paastoamista työimun viedessä mennessään, voi pääaterian väliin jättäminen päiväsaikaan kostautua illalla ylensyömisenä hallitsemattoman nälän vuoksi”, he jatkavat.
Suositusten mukaan päivittäin olisi syötävä puoli kiloa kasviksia. Harva suomalainen yltää siihen.
Suomalaisissa henkilöstöravintoloissa lounashintaan kuuluu yleensä salaattipöytä, ja se on osaltaan parantanut suomalaisten ruokavaliota.
”Sen vaikutus kasvisten käyttöön on huomattava. Salaattibuffetista jokainen löytää jotakin ja lautaselle eksyy vähän huomaamattakin kasviksia. Kasvispuolta tulee otettua myös määrällisesti enemmän”, Susanna Raulio sanoo HS:lle.
Raulion mukaan etätyöläisen kiireessä kokkaamassa lounaassa salaattipuoli jää helposti yksipuolisemmaksi ja määrältään vähäisemmäksi.
Kyselyissä ihmiset ovat myös kertoneet syövänsä nyt myös vähemmän erilaisia kasviruokia aterian osina. Sellaisia ovat esimerkiksi erilaiset pavut, seitan, quorn tai oudommat kasvikset.
”Niitä ei ehkä omassa ruuan valmistuksessa uskalleta käyttää niin helposti ja puuttuu osaamistakin. On luotettu, että ruokapalveluissa ne osataan valmistaa ja niitä sisältäviä ruokalajeja myös valitaan”, Raulio sanoo.
”Nykyään monissa henkilöstöravintoloissakin on kasvisruokaa tarjolla päivittäin. Helposti sekaruokailijakin valitsee kasvisruuan joko sen takia, että tietää sen olevan maistuvaa tai kokeilee niitä, koska luottaa ammattikeittiöihin. Nyt ne ovat jääneet pois.”
Etätyö on mahdollisesti vähentänyt myös kalan syöntiä. Tutkimusten mukaan henkilöstöravintoloissa lounastavat syövät enemmän kasviksia, mutta valitsevat myös kalaa lautaselleen useammin kun muualla lounastavat.
Suositusten mukaan kalaa tulisi syödä vähintään kaksi kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen.
”Kotona kalaa ei tule niin helposti valmistettua. Se koetaan työlääksi ja kalliiksikin”, Raulio sanoo.
Voiko etätyön aiheuttamilla ruokarutiinien muutoksilla olla myös kansanterveydellisiä vaikutuksia?
”Ei ole välttämättä tiedossa varsinaisesti ravintoainepuutoksia, mutta jos kasvisten ja kalan käyttö vähenee, ei se hyvältäkään vaikuta”, Raulio sanoo.
”Vuosikin on aika pitkä aika, kun ajatellaan vaikka kasvisten kulutusta. Etenkin, kun kasvisten kulutus on jo valmiiksi aika matalalla tasolla, ja jos sitä vielä vähennetään. Aika paljon jää saamatta suojaravintoaineita, kuten vitamiineja ja hivenaineita sekä kuituja ”
Raulion mukaan muutokset eivät välittömästi vaikuta suoraan terveyteen. Hän on silti huolissaan siitä, että hyvän syömisen malli voi hävitä.
Henkilöstöravintolat ovat olleet korona-aikana taloudellisissa vaikeuksissa. Raulio pohtii, että jos iso joukko ihmisiä jää etätöihin myös pandemian jälkeen, voiko se vähentää henkilöstöravintoloiden toimintamahdollisuuksia myös tulevaisuudessa.
Suomessa koulu-, -opiskelu- ja henkilöstöruokailua pidetään usein itsestäänselvyytenä. Raulio uskoo, että pandemia-aika on ainakin nostanut näissä tarjoillun valmiin, edullisen ja täysipainoisen lounasruokailun arvostusta.
