Lomautettu lentäjä Akseli Meskanen on ollut vuoden lentämättä, eikä tietoa paluukoulutuksen ajankohdasta ole: ”Kaikki odottavat rajoitusten purkamista” - Kotimaa | HS.fi

Lomautettu lentäjä Akseli Meskanen on ollut vuoden lentämättä, eikä tietoa paluu­koulutuksen ajan­kohdasta ole: ”Kaikki odottavat rajoitusten purkamista”

Valtaosa Finnairin lentäjistä on edelleen lomautettuna, ja paluukoulutuksiin kutsutaan vielä vain vähän ihmisiä. Kutsu lomautukselta paluukoulutukseen ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti paluuta töihin.

Suomen lentäjäliiton puheenjohtaja Akseli Meskanen Helsinki-Vantaan lentoasemalla lokakuussa 2020. Finnairin palkkalistoilla oleva Meskanen odottaa yhä pääsyään paluukoulutukseen lomautuksen jälkeen.

24.4. 2:00 | Päivitetty 24.4. 15:24

Lentoyhtiö Finnair valmistautuu paraikaa koronaviruskriisin jälkeiseen aikaan. Yhtiö on vuoden alusta alkaen kutsunut lomautettuja lentäjiään paluukoulutuksiin.

Alun perin tavoitteena oli, että paluukoulutukset alkavat laajamittaisesti helmi–maaliskuussa, jotta lentäjiä pysytään palauttamaan työtehtäviinsä tulevana kesänä.

Pandemian pitkittyminen on kuitenkin hidastanut koulutuksia.

”Virusmutaatioiden takia matkustusrajoituksia ei vähennetty vaan lisättiin vuodenvaihteen jälkeen, joten olemme joutuneet muokkaamaan suunnitelmia”, kertoo Finnairin koulutuspäällikkö Juho Sinkkonen.

Sinkkosen mukaan paluukoulutusmäärät ovat tällä hetkellä pieniä.

”Pyrimme tekemään kuukausi kerrallaan arviointia siitä, milloin määriä päästään kasvattamaan. Nyt meillä on ollut näkymä kesäkuuta kohti, mutta siellä ei vielä näy kovin suurta kasvua kysynnässä.”

Paljon on kiinni niin Suomen kuin muiden maiden rajoitusten purkusuunnitelmissa, sanoo Suomen lentäjäliiton puheenjohtajan Akseli Meskanen.

”Kaikilla lentoalan toimijoilla katseet ovat lainsäätäjissä: miten hyvin he voivat ennustaa, milloin ja miten voi taas matkustaa. Lentoyhtiöt ottavat koneita käyttöön ja kutsuvat henkilökuntaa paluukoulutukseen liikenne-ennusteen perusteella”, Meskanen toteaa.

Paluukoulutuksen kesto ja sisältö määräytyy yksilöllisesti jokaiselle lentäjälle sen mukaan, kuinka pitkään hän on ollut poissa. Tavallisesti koulutus vie muutamasta päivästä pariin viikkoon.

Ensimmäinen vaihe on teoriakoulutusta ja teknistä kertaamista lennon vaiheista. Tällöin valmistaudutaan esimerkiksi lennon aikana eteen tuleviin mahdollisiin poikkeustilanteisiin, kuten moottorihäiriöön.

Sen jälkeen edessä on simulaattoriharjoituksia, joilla jäljitellään oikeaa lentämistä. Harjoitteiden jälkeen on viranomaisen määräämä simulaattori­tarkastuslento, jossa täytetään vaatimukset turvallisesta lentämisestä.

Viranomaiselle simulaattorilennot riittävät, mutta Finnairin tavoin useat lentoyhtiöt vaativat lentäjiltään vielä oikeita lentoja kouluttajakapteenin kanssa.

Finnairilla on viisi Airbus-lentosimulaattoria, mutta koulutuspäällikkö Juho Sinkkosen mukaan määrä ei muodostu paluukoulutuksissa pullonkaulaksi.

”Käytännössä simulaattorit ovat käytössä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemän päivää viikossa”, Sinkkonen sanoo.

”Toki, jos haluttaisiin sormia napsauttamalla ottaa huomenna kaikki koneet käyttöön, niin sehän ei tietenkään onnistu.”

Lentoyhtiö Finnairin matkustajakone hiljaisella Helsinki-Vantaan lentokentällä Vantaalla viime lokakuussa.

Viestintäpäällikkö Päivyt Tallqvist vakuuttaa, että Finnairilla on riittävä määrä lentäjiä ja matkustushenkilökunta ”lähes mihin tahansa tulevaan skenaarioon”.

Tallqvist korostaa, että niin lentäjien kuin muun matkustus­henkilökunnan paluu­koulutuksetkaan eivät tarkoita automaattisesti paluuta töihin.

”Voi olla, että lomautus jatkuu, mutta paluukoulutuksella saadaan lentokelpoisuus voimaan. Kutsu töihin tulee sitten, kun lentoja päästään lisäämään”, Tallqvist sanoo.

Finnairin palkkalistoilla oleva Akseli Meskanen on ollut yli vuoden lentämättä, eikä hän vielä tiedä, milloin kutsu käy kertauskoulutukseen. Ensimmäisenä koulutukseen kutsutaan ne lentäjät, jotka ovat olleet pisimpään yhtäjaksoisesti lomautettuna. Lentäjien edunvalvontatyöt ovat hidastaneet Meskasen lomautuspäivien kertymistä.

”Henkisesti olen varautunut siihen, että oma vuoroni menee syyskaudelle”, Meskanen sanoo.

Lentäjien työtilannetta on hieman kohentanut rahtilentojen elpyminen, mutta huhtikuussa Finnairin noin 900 lentäjästä 700 on ollut lomautettuna.

Rahtiliikenteen valoisat näkymät eivät myöskään ole vaikuttaneet matkustus­henkilökunnan lomautuksiin. Finnairin noin 2 200 lentoemännästä ja stuertista 1 900 on toistaiseksi voimassa olevalla lomautuksella.

Meskasen mukaan lentäjät uskovat laajalti, että lentoala nousee vielä. Elpymisen kuitenkin odotetaan kestävän vielä kauan. Esimerkiksi kansainvälinen ilmailujärjestö Iata on arvioinut, että lentoliikenne palaa pandemiaa edeltävälle tasolle aikaisintaan vuonna 2024.

”Epävarmuus on raastavaa, mutta samahan se on koko yhteiskunnan tasolla: kaikki odottavat rajoitusten purkamista. Maali siirtyy koko ajan, joten ehkä siihen on jollain tasolla jo totuttu”, Meskanen toteaa.

Finnairin koulutuspäällikkö Sinkkonen toteaa, että yhtiössä lähiesimiehet ovat olleet yhteydessä lentäjiin lomautustenkin aikana. Sinkkosen mukaan näin Finnair on pyrkinyt olemaan perillä työntekijöidensä henkisestä hyvinvoinnista.

Sinkkonen ja viestintäpäällikkö Tallqvist kertovat, että henkisestä jaksamisesta huolehtiminen tiivistyy, kun lentäjä saapuu paluukoulutukseen. Lentäjille on Tallqvistin mukaan tarjolla runsaasti matalan kynnyksen apua.

Sinkkonen korostaa myös paluukoulutusten kouluttajien roolia lentäjien henkisessä hyvinvoinnissa.

”Kouluttajat ovat koulutusten ulkopuolella itsekin operatiivisia lentäjiä, joten he tuntevat yksilöitä aika hyvin. Sitä kautta he pystyvät aistimaan, jos lentäjää mietityttää jokin asia.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat