Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi, että Suomessa on ollut koronavirusinfektioita alkuvuonna vain noin kaksinkertainen määrä todettuihin tautitapauksiin verrattuna.
Tieto tilanteesta on muuttunut ja selkeytynyt merkittävästi viime keväästä, jolloin epidemia alkoi.
Tuolloin arvioitiin, että esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella esiintyi ensimmäisen epidemia-aallon aikana noin 1,5–5-kertaisesti tartuntoja verrattuna tartuntatautirekisterin varmistettuihin tautitapauksiin.
Nyt siis alkuvuoden tutkimustulosten perusteella infektioita on ollut korkeintaan kaksinkertaisesti verrattuna varmistettuihin tapauksiin. Ja tämäkin arvio kertoo maaliskuun lopun ajankohdasta, jolloin ihmisiä ei ollut rokotettu läheskään niin paljon kuin nyt on.
Asia ilmenee serologisesta väestötutkimuksesta, jota THL tekee. Sen päätarkoituksena on selvittää ajantasaisesti, kuinka suurella osuudella eri ikäryhmien ja alueiden väestöstä on koronaviruksen vasta-aineita merkkinä siitä, että on sairastanut koronavirusinfektion oireisena tai käynyt sen läpi oireettomana.
”Tulos kertoo siitä, että suurin osa tartunnoista tulee havaituiksi. Samoin se kertoo siitä, että ihmiset ovat käyneet paljon testeissä”, sanoo tutkimuspäällikkö Merit Melin THL:stä.
”Suomen tartuntatapausmäärät ovat jääneet pieniksi. Tutkimukseen kutsutuista 18–69-vuotiaista, joilta vasta-aineita löytyi, suuri osa oli saanut rokotteen. Rokotuskattavuuden noustessa yhä suuremmalla osalla on rokottamisen seurauksena muodostuneita vasta-aineita”, Melin sanoo.
Suomessa on rokotettu nyt yli 1,5 miljoonaa ihmistä. Rokotettuja on koko väestöstä noin 28 prosenttia.
”Kun vasta-ainepositiivisten osuutta tullaan tarkastelemaan myöhemmin keväällä ja kesällä, vasta-ainepositiivisten osuuden oletetaan kasvavan huomattavasti maaliskuun lopun arviosta”, Melin sanoo.
Vasta-aineita muodostuu keskimäärin kahden, kolmen viikon kuluessa tartunnasta tai rokottamisesta. Niiden määrä väestössä nousee siis nyt kovaa vauhtia, kun yhä useampi saa rokotuksen.
