Kansanedustaja Päivi Räsänen saa syytteet kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan - Kotimaa | HS.fi

Kansanedustaja Päivi Räsänen saa syytteet kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan

Päivi Räsäsen puheista ja kirjoituksista on ollut käynnissä useita rikostutkintoja. Ratkaisussaan syyttäjä on joutunut arvioimaan uskonnonvapauden, sananvapauden ja vihapuheen välisiä rajalinjoja.

Päivi Räsänen­

29.4. 12:58 | Päivitetty 29.4. 14:51

Syyttäjä on viimein saanut valmiiksi syyteratkaisun, joka koskee kristillisdemokraattien kansanedustajan ja entisen sisäministerin Päivi Räsäsen puheita ja kirjoituksia. Räsänen joutuu vastaamaan oikeudessa syytteisiin kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Lisäksi valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on nostanut Suomen Luther-säätiön asiamiestä ja hallituksen jäsentä Juhana Pohjolaa vastaan syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Molemmat ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.

Räsäsen syytteet koskevat kolmea eri asiakokonaisuutta. Yhden rikosepäilyn osalta syyttäjä on lopettanut esitutkinnan.

Syytteet käsitellään myöhemmin Helsingin käräjäoikeudessa.

Syyteratkaisu on merkittävä, koska siinä syyttäjä on joutunut arvioimaan ainakin uskonnonvapauden, sananvapauden ja viharikosten välistä rajalinjaa.

Viharikosten motiivina on ennakkoluulo tai vihamielisyys jotain uhrin oletettua tai todellista ominaisuutta kohtaan. Räsäsen tapauksessa linjaus on koskenut hänen homoseksuaalisuutta käsitteleviä puheitaan ja kirjoituksiaan.

Vanhin rikosepäilyn kohteeksi päätynyt Räsäsen kirjoitus on Mieheksi ja naiseksi Hän heidät loi -teksti. Suomen Luther-säätiö julkaisi kyseisen kirkko- ja yhteiskuntapoliittisen sekä seksuaalisuutta ja avioliittoa koskevan kannanoton alkujaan vuonna 2004.

Valtakunnansyyttäjän mukaan Räsänen esitti kirjoituksessaan homoseksuaaleja halventavia mielipiteitä ja tietoja.

Vuonna 1999 perustettu Luther-säätiö on tullut aiemmin tunnetuksi naispappeuden vastustamisesta ja omien pappien vihkimisestä. Verkkosivujensa mukaan säätiö on hengellinen uudistusliike, jonka toiminta perustuu Raamattuun ja luterilaisiin tunnustuskirjoihin.

Teksti on julkaistu alkujaan vuonna 2004, mutta se on yhä saatavilla Luther-säätiön sivulla. Tämä selittää sen, miksi syyteoikeus ei ollut vanhentunut säätiön dekaanin Juhana Pohjolan osalta. Räsäsen kannalta taas on ollut olennaista syyteoikeuden kannalta tekstin jakaminen.

Räsänen muun muassa luonnehtii tekstissään pysyviä homosuhteita vahingollisiksi. Hän myös muun muassa väittää, että homous ei ole ”terve seksuaalisuuden variaatio”.

Räsänen on kieltäytynyt irtisanoutumasta tästä ja muista rikosepäilyjen kohteeksi päätyneistä kirjoituksista. Hän on katsonut tekstiensä kuuluvan uskonnonvapauden piiriin ja vedonnut vakaumukseensa.

Toinen syyte koskee Räsäsen Twitterissä, Instagramissa ja Facebookissa julkaisemaa mielipidettä, jonka mukaan homoseksuaalisuus on häpeä ja synti.

Räsänen otti kantaa kirkon partneriasemaan vuoden 2019 Pride-tapahtuman kanssa ja terästi sanomaansa kuvalla uuden testamentin jakeista. Kyseisessä kohdassa puhutaan Jumalan saastaisuuteen hylkäämistä ruumiinsa häpäisijöistä.

Räsänen kertoi vuonna 2019 Helsingin Sanomille, että hän kieltäytyi poistamasta kirjoitustaan Twitteristä.

”Sanotaan nyt näin, että minulta kysyttiin poliisikuulusteluissa, että suostunko vetämään twiittini pois kahden viikon sisällä. Sanoin, että en suostu. Enkä aio jatkossakaan suostua.”

Kolmas syyte tuli Räsäsen lausumista Yle Puhe -radiokanavalla. Jakson nimi oli ”Mitä Jeesus ajatteli homoista?”

Maaliskuussa 2020 selvittelyyn päätyivät myös Räsäsen puheet Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa. Tämän rikosepäilyn osalta syyttäjä lopetti esitutkinnan, eikä tapaus etene oikeuteen.

Räsänen lähetti syyteratkaisun jälkeen tiedotteen, jossa hän kiisti syyllistyneensä minkään ihmisryhmän uhkaamiseen, panetteluun tai solvaamiseen.

”Lausunnoistani seuranneissa syytteissä on pohjimmiltaan kysymys siitä, saako Suomessa pitää esillä ja ilmaista vakaumusta, joka pohjautuu Raamatun ja kristillisten kirkkojen perinteisiin opetuksiin”, Räsänen kirjoittaa tiedotteessa.

Räsänen tarkasteleekin tiedotteessaan syyteratkaisua ennen kaikkea itseensä kohdistuvana ihmisoikeuskysymyksenä, siis uskonnon- ja sananvapauden asiana.

”Olen valmis puolustamaan sanan- ja uskonnonvapautta niin pitkälle kuin on tarve.”

Hän toivoo tiedotteessa myös, että valtakunnansyyttäjään ei kohdistuisi tapauksen vuoksi henkilöön menevää ja loukkaavaa viestintää.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat