Päivi Räsäsen Raamatun-tulkinnoista nostettiin poikkeukselliset rikos­syytteet, näin valtakunnan­syyttäjä ja arkkipiispa kommentoivat - Kotimaa | HS.fi

Päivi Räsäsen Raamatun-tulkinnoista nostettiin poikkeukselliset rikos­syytteet, näin valtakunnan­syyttäjä ja arkkipiispa kommentoivat

Kansanedustaja Päivi Räsästä vastaan nostettiin torstaina syytteet kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen ei muista toista tilannetta, jossa kristinuskoa tunnustavan uskonnonvapautta ja viharikoksen tunnusmerkistöä olisi arvioitu Suomessa vastakkain oikeussalissa.

Kansanedustaja Päivi Räsästä (keskellä) syytetään viharikoksista. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen ja arkkipiispa Tapio Luoma avasivat näkemyksiään tilanteessa, jossa oikeussalissa puntaroidaan pian uskonnonvapautta, sananvapautta ja syrjimättömyyttä.­

30.4. 18:23 | Päivitetty 1.5. 10:27

Torstaina julkisuuteen tuli syyteharkinta, jonka lopputuloksena Suomessa nähdään monella tapaa ennennäkemätön tilanne. Pian oikeussalissa punnitaan sitä, onko kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen syyllistynyt viharikoksiin homoutta ja uskontoa käsittelevillä puheillaan ja kirjoituksillaan.

Räsänen on puolueensa pitkäaikainen voimahahmo. Hän toimi kristillisdemokraattien puheenjohtajana yli 10 vuoden ajan vuodesta 2004 saakka. Toissa vaalikaudella hän työskenteli sisäministerinä, jonka alaisuuteen kuuluvat muun muassa kansallinen turvallisuus sekä poliisitoiminnan ohjaaminen ja valvonta.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen teki syyteharkinnan Räsäsen puheista ja kirjoituksista. Hän ei muista, että Suomessa olisi koskaan aiemmin puntaroitu oikeussalissa vastakkain kristityn uskonnonvapautta ja viharikoksen tunnusmerkistöä.

”En ainakaan muista, että meillä olisi ollut esillä Räsäsen kaltaista tapausta, jossa punnittavana on ollut sananvapaus, uskonnonvapaus ja syrjimättömyys tästä näkökulmasta”, Toiviainen sanoo.

Räsänen kiistää syyllistyneensä rikoksiin ja vetoaa uskonnolliseen vakaumukseensa. Mistä häntä siis syytetään ja kuinka tilanne päätyi lopulta syytteeksi saakka?

Vanhin rikosepäilyn kohteeksi päätynyt Räsäsen kirjoitus on vuodelta 2004. Kirjoituksen on julkaissut Suomen Luther-säätiö, ja tekstin otsikko on Mieheksi ja naiseksi Hän heidät loi.

Räsäsen kannanotto käsittelee muun muassa kirkko- ja yhteiskuntapolitiikkaa sekä seksuaalisuutta ja avioliittoa. Räsänen luonnehtii tekstissä pysyviä homosuhteita vahingollisiksi ja kirjoittaa, että ”homous ei ole terve seksuaalisuuden variaatio”.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen määräsi kirjoituksen esitutkinnan kohteeksi marraskuussa 2019. Hänen mukaansa oli syytä epäillä, että yhä verkosta löytyvä teksti halvensi homoseksuaalien ihmisarvoa.

Räsäsen kirjoituksen takia joutui alun perin rikostutkinnan kohteeksi Luther-säätiön dekaani Juhana Pohjola. Mahdollinen rikos ei ollut hänen tapauksessaan vanhentunut, koska teksti löytyi yhä säätiön sivuilta.

Verkkosivuillaan Luther-säätiö on kertonut olevansa hengellinen uudistusliike, jonka toiminta perustuu Raamattuun ja luterilaisiin tunnustuskirjoihin. Luther-säätiö on tullut tunnetuksi esimerkiksi naispappeuden vastustamisesta ja omien pappiensa vihkimisestä.

Pohjola on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

Räsäsen osalta syyteoikeus olisi jo ilmeisesti vanhentunut, ellei hän olisi Pohjolaa koskevan esitutkinnan aloittamisen jälkeen jakanut sosiaalisessa mediassa linkkiä vanhaan tekstiinsä.

Kyseinen kirjoitus ei ole ainoa ulostulo, jota poliisi ja syyttäjät ovat arvioineet. Syytekynnyksen ylittivät Räsäsen sosiaalisen median julkaisu kirkon ja Pride-tapahtuman yhteistyöstä sekä Räsäsen puheet Yle Puhe -kanavalla loppuvuodesta 2019.

Kristinuskon nimissä kirjoitetun tai puhutun tekstin suhdetta sananvapauteen, uskonnonvapauteen ja syrjimättömyyteen ei ole Suomen oikeussaleissa siis tiettävästi punnittu vastaavalla tavalla ennen Päivi Räsäsen tapausta.

Sen sijaan käsittelyyn on tullut uskonrauhan rikkomisia koskevia rikosepäilyjä. Näissä punninta tapahtuu uskonnon- ja sananvapauden välillä.

Esimerkistä käy profeetta Muhammedia koskevat pilapiirrokset, joista syyttäjä teki aikoinaan syyttämättä­jättämis­päätöksen. Syyttäjä siis katsoi, että pilakuvat kuuluivat sananvapauden suojan piiriin.

Valtakunnansyyttäjä Toivainen tuo esiin, että Euroopan ihmisoikeus­tuomioistuimen käytännön mukaan ihmisillä on oikeus olla tulematta uskonsa tähden pilkatuksi. Uskonnonvapaus antaa suojaa ihmisen uskonnolliselle vakaumukselle ja uskonnollisille tunteille.

Mitä tahansa ei voi silti puhua uskonnon nimissä, Toiviainen sanoo. Rajan asettavat lopulta kansainväliset sopimukset ja Suomen rikoslaki.

Viestin välittäjä syrjii kohteena olevan ihmisen tai ihmisryhmän ihmisarvoa, jos ihmisten yhdenvertaisuutta loukataan uskonnon tai jonkin muun asian varjolla.

”Ihmisarvon olennainen pointti ja elementti on se, että ihmisillä on synnynnäinen arvo. Meidän kaikkien pitää sitä kunnioittaa. Myös valtion pitää sitä kunnioittaa ja laatia sellaisia lakeja, että ihmisarvoa vahvistetaan. Pelkät lait ja säännökset eivät riitä, vaan sen täytyy näkyä myös käytännössä.”

Käytäntö tarkoittaa Toiviaisen mukaan muun muassa sitä, että viranomaiset puuttuvat yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa loukkaavaan vihapuheeseen. Tällainen puhe ei nauti sananvapauden tai myöskään uskonnonvapauden suojaa, hän sanoo.

Ehkä kiinnostavin Räsäsen epäillyistä rikoksista on sosiaalisen median päivitys, jossa hän viittasi homoseksuaalisuuteen syntinä ja häpeänä. Kirjoituksessa Räsänen kritisoi kirkon ja vuoden 2019 Pride-tapahtuman kumppanuutta ja kirjoitti, että synti ja häpeä on nostettu ylpeyden aiheeksi.

Räsänen tehosti sanomaansa kuvalla, jossa näkyi jakeita uudesta testamentista.

Kirkon kritiikki on Räsänen omaa käsialaa, mutta viestissä hän vaikuttaa muuten toistavan melko sellaisenaan ainakin yhden Raamatun tarjoaman tulkintakehyksen homoseksuaalisuudesta. Osaa ihmisistä saattaa kummastuttaa, kuinka julkisista kirjastoista ja useiden kotien kirjahyllyistä löytyvän uskonnollisen tekstin toistaminen voisi täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

Toiviaisen mukaan ihminen syyllistyy rikokseen, jos hän käyttää Raamatun tekstiä ilmaisemaan omia ajatuksiaan siitä, että jokin ihminen tai ihmisryhmä on alempiarvoinen kuin toinen.

”Maailma on mennyt eteenpäin niistä ajoista, kun Raamattu on kirjoitettu. Nyt meillä on paljon enemmän tietoa, ymmärrystä ja osaamista. Raamattu ei asetu Suomen voimassa olevan lain ja kansainvälisen lain yläpuolelle.”

Raamatun jakeiden siteeraamisessa ei siis ole itsessään mitään rikollista. Sen sijaan poliisi, syyttäjä ja tarvittaessa oikeuslaitos arvioivat viestiä, jos Raamattu tai jokin muu pyhä teksti on valjastettu viharikoksen välineeksi.

”Raamattu ei ole se, mitä tässä nyt tulkitaan tai arvioidaan”, Toiviainen sanoo.

Toiviainen alleviivaa toistuvasti sen merkitystä, esitetäänkö viestinnässä jokin ryhmä alempiarvoisena kuin muut. Hänen mukaansa maallikko voi testata jonkin mielipiteen syrjivyyttä vaihtamalla kyseisen ihmisryhmän tilalle jonkin toisen ryhmän.

”Seksuaalivähemmistön kohdalle voi laittaa jonkin muun tässä mainitussa laissa tarkoitettavan ryhmän. Esimerkiksi ihonväriltään tummat tai mustat, romanit, saamelaiset tai suomenruotsalaiset. Voi miettiä, että kun heistä sanoo näin, vaikuttaako puhe syrjivältä.”

Tällaista syrjivää viestintää uskonnonvapaus Suomessa ei salli, Toiviainen sanoo. Teon on kuitenkin myös oltava tahallinen ja julkisella viestillä on oltava yleisönsä.

”Eihän niin sanotuista pahoista ajatuksista voi ketään rangaista, jos pidät ne omana tietonasi. Kun alat niistä kirjoittaa ja levittää sitä omana mielipiteenäsi, niin silloin ryhdytään tämän pykälän mukaan arvioimaan, onko kysymyksessä laiton vihapuhe vai mistä on kyse.”

Räsänen itse on toistuvasti vedonnut uskonnonvapauteen, sananvapauteen ja omaan vakaumukseensa.

Torstaina hän lähetti tiedotteen, jossa tarkasteli syytettä yhä tästä näkökulmasta.

”Lausunnoistani seuranneissa syytteissä on pohjimmiltaan kysymys siitä, saako Suomessa pitää esillä ja ilmaista vakaumusta, joka pohjautuu Raamatun ja kristillisten kirkkojen perinteisiin opetuksiin”, Räsänen kirjoittaa tiedotteessa.

”Olen valmis puolustamaan sanan- ja uskonnonvapautta niin pitkälle kuin on tarve”, hän jatkoi myöhemmin.

Syyttäjän päätös alleviivaa ajatusta, että myös Raamatun viestin toistaminen voi olla viharikos, jos tarkoituksena on jonkin ihmisryhmän solvaaminen tai alentaminen.

Viharikosten motiivina on ennakkoluulo tai vihamielisyys jotain uhrin oletettua tai todellista ominaisuutta kohtaan. Yksi viharikoksista on kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

Siihen syyllistyy, jos asettaa tai pitää yleisön saatavilla tai levittää jotain ryhmää uhkaavan, solvaavan tai panettelevan tiedon, mielipiteen tai viestin. Teon täytyy tapahtua rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden tai näihin rinnastuvalla perusteella.

Arkkipiispa Tapio Luoma ajattelee, että ihmisten tulisi käyttää uskonnon- ja sananvapautta hyvin myös suhteessa toinen toisiinsa.

”Ajattelen siten, että kumpaakaan ei tulisi käyttää koskaan lähimmäisen vahingoksi. Siihen velvoittavat sekä näiden oikeuksien ja vapauksien oma olemus että kristillisen lähimmäisen­rakkauden periaate”, Luoma sanoo.

Räsäsen tapaus on oikeuslaitoksen harkinnassa. Siihen Luoma ei halua ottaa kantaa, vaan puhuu havainnoistaan yleisemmin.

Sosiaalisen median aikakaudella viestintä ja yhteiskunnallinen keskustelu kärjistyy usein. Luoman mukaan uskonnollisten yhteisöjen todellisuus ei ole irrallinen tästä todellisuudesta.

”Uskonnollista retoriikkaa on valjastettu kärjekkäiden mielipiteitten tueksi. Ja kyllä ilman muuta se näkyy myös hengellisen kielenkäytön puolella”, Luoma kertoo.

Luoma ei osaa arvioida, kuuluuko tilanne esimerkiksi pappien saarnoissa vai näkyykö se ainoastaan muuten uskonyhteisöjen keskuudessa.

”Joka tapauksessa se on piirre, minkä suhteen täytyy myös uskonnollisissa yhteisöissä olla varovainen ja tunnistaa ne vaarat, joita tähän liittyy. Kunnioittavaa keskustelua tarvitaan ihan kaikkialla, myös uskonnollisten yhteisöjen elämässä.”

Raamattu on kristittyjen ikivanha ohjeellinen tekstikokoelma, minkä jälkeen kansalaisten oikeuksia ja toiminnan rajoja ovat alkaneet säännellä muun muassa useat kansainväliset sopimukset ja kansalliset lait.

Minkälainen merkitys Päivi Räsäsen oikeusjutulla on kirkolle?

”Ratkaisulla, joka sitten aikanaan tulee, on oma merkityksensä. Minkälainen se on, niin se jää nähtäväksi.”

Luoma sanoo luottavansa suomalaiseen oikeuslaitokseen ja siihen, että lopputuloksena Räsäsen jutussa syntyy punnittu ratkaisu.

”On nyt tärkeää, että oikeuslaitos saa tehdä työnsä ihan rauhassa, ja ratkaisu on nyt sen käsissä.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat