Metsäsertifikaatti saa kovaa kritiikkiä: ”Viherpesua, viestinnällistä huijausta”, sanoo metsäekologian lehtori - Kotimaa | HS.fi

Hakkuualueet Kemiönsaaren Galtarbyssä osoittavat, että PEFC:n puitteissa voidaan tehdä varsin laajoja aukkohakkuita. Kuvassa jo vuosia sitten käsiteltyä metsäaluetta 3. toukokuuta 2021.­

Metsäsertifikaatti saa kovaa kritiikkiä: ”Viherpesua, viestinnällistä huijausta”, sanoo metsäekologian lehtori

Ely-keskukset ja Suomen ympäristökeskus irtautuivat PEFC-standardista, jota markkinoidaan kestävien metsätuotteiden takaajana. Sertifiointi ei niiden mukaan lunasta lupauksiaan, sillä ympäristö on jäänyt puuntuotannolle alisteiseksi.


4.5. 2:00 | Päivitetty 4.5. 6:11

Suomen metsien hoitoa ja metsätuotteita markkinoidaan ekologisesti kestäviksi ja vastuullisiksi. Yhtenä kestävyyden takeena pidetään PEFC-sertifiointia, jonka piirissä on yli 90 prosenttia Suomen talousmetsistä, mukaan lukien valtion metsät.

Nyt metsäsertifikaatti saa kovaa kritiikkiä tutkijoilta ja alueellisten ely-keskusten ympäristöviranomaisilta. Vastakkain ovat metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä metsätalouden ja puuntuotannon tarpeet.

Ely-keskukset ja Suomen ympäristökeskus (Syke) irrottautuivat sertifioinnin kriteereitä parhaillaan päivittävästä työryhmästä. Niiden mukaan standardia markkinoidaan harhaanjohtavasti kestävän metsätalouden takeena, sillä PEFC ei edistä metsien monimuotoisuutta eikä liioin hiilinielun kasvattamista. Sen sijaan tutkimustieto metsien tilasta on sivuutettu ja ekologinen kestävyys on jäänyt puuntuotannolle alisteiseksi.

Ympäristöjärjestöt ovat puolestaan jo aiemmin kieltäytyneet osallistumasta prosessiin, koska se ei niiden mielestä paranna riittävästi metsien tilaa.

Standardi on Suomen metsätalouden maineen kannalta merkittävä: suomalainen metsätalous on 20 vuoden ajan brändätty kestäväksi tällä sertifikaatilla.

Kyse on pitkälti siitä, kuka määrittelee metsänhoidon kestävyyden ja vastuullisuuden ja minkälaisilla kriteereillä.

Standardi antaa katteettomia lupauksia ekologisen kestävyyden osalta, sanoo prosessia pitkään seurannut Tampereen ammattikorkeakoulun metsäekologian lehtori, metsänhoitaja Petri Keto-Tokoi.

”Viherpesua, viestinnällistä huijausta, ei tutkimustietoon perustuvaa luonnonhoitoa”, Keto-Tokoi kuvaa PEFC:n ympäristökriteereitä.

”Ongelma on siinä, että annetaan ymmärtää PEFC:n takaavan ekologisen kestävyyden. Tutkimustiedon valossa ollaan kuitenkin aika kaukana siitä. PEFC antaa katteettomia lupauksia ekologisen kestävyyden osalta.”

PEFC Suomen toimitusjohtaja Auvo Kaivola ei niele väitteitä harhaanjohtavasta markkinoinnista. Hänen mukaansa metsänhoidon ekologista kestävyyttä on päinvastoin parannettu standardin kriteeristössä. Kriteerien päivitys on loppusuoralla, ja ne julkaistaan kesällä.

Kaivola muistuttaa, että PEFC muodostuu kestävyyden kolmesta osa-alueesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta, sekä niiden yhteen sovittamisesta: ”Kaikki eivät voi saada standardiin kaikkia toivomiaan asioita.”

PEFC Suomi – Suomen metsäsertifiointi ry on sertifiointia ylläpitävä yhdistys, jonka jäsenistö koostuu ennen kaikkea metsäalan toimijoista. Vahva jäsen organisaatiossa on muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK).

Ympäristöviranomaisten mukaan Suomen metsätalous ei ole ekologisesti kestävää.

Päinvastoin tutkimukset ja uhanalaisuusselvitykset osoittavat, että metsälajisto on entisestään uhanalaistunut ja metsien ja pienvesien tärkeät elinympäristöt ovat häviämässä.

Esimerkiksi yleisimpiin vanhojen metsien lajeihin kuulunut hömötiainen on taantunut 2000-luvulla erittäin uhanalaiseksi. Monen yleisen metsälajin, kuten pyyn, punatulkun ja helmipöllön, kanta on niin ikään taantumassa.

Yhdeksi syyksi heikkenevään kehitykseen on mainittu hakkuut, jotka on toteutettu sertifiointikriteerien minimivaatimusten mukaisesti.

Metsätalous on merkittävä syy lintukantojen vähenemiseen. Hömötiainen oli ennen Suomen metsien runsaimpia lajeja, mutta määrä on vähentynyt rajusti. Hömötiainen luokitellaan nykyisin erittäin uhanalaiseksi. Lintu ei löydä nuorista talousmetsistä riittävästi ravintoa eikä lahopuita pesimiseen.­

Ely-keskusten edustajien maaliskuun lopussa laatiman muistion mukaan kuluttajia, metsänomistajia ja suurta yleisöä ei tule johtaa harhaan. Jos metsätaloutta ei pystytä PEFC-sertifioiduissa metsissä toteuttamaan sekä taloudellisesti että ekologisesti kestävällä tavalla, tämä tulee todeta rehellisesti.

”Ekologisen kestävyyden kohdalla kokonaisuus jää kauas tasosta, jonka standardi lupaa”, sanoo hydrobiologi Taina Ihaksi Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta. Hän edusti ely-keskuksia standardityöryhmässä.

Ihaksin mukaan työryhmä on heikentänyt useita kestävyyskriteereitä, muun muassa luonnon monimuotoisuutta ja ilmastotavoitteita koskevia, vaikka Syken ja ely-keskusten osallistujat saivat estettyä osan merkittävistä heikennyksistä.

”Ympäristöä ei voi sivuuttaa kestävyyttä markkinoivassa standardissa. Ympäristöviranomaisena emme voineet olla mukana kriteerien heikentämisessä ennestäänkin kestämättömästä tasosta.”

Standardin kriteerit ovat Ihaksin mukaan erittäin tulkinnanvaraisia ja harhaanjohtavia. Esimerkiksi elinympäristöjä koskeva kriteeri on määritelty niin tiukaksi, ettei sen kuvaamia arvokkaita vanhoja metsiä edes löydy Etelä-Suomesta.

PEFC-sertifioitu metsä Kemiönsaarellä hakattiin viitisen vuotta sitten. Hakkuualue 3. toukokuuta 2021.­

Kriteeristö ei myöskään turvaa puuston hiilinielua vaan mahdollistaa merkittävät lisähakkuut ja samalla hiilinielujen vähenemisen.

Hakkuiden osalta laskentatapaa on esimerkiksi muutettu standardissa niin, että se mahdollistaa hakkuutasojen noston valtakunnallisesti yli 30 prosentilla 80,5 miljoonasta kuutiosta jopa 107,8 miljoonaan kuutioon, muistiossa todetaan.

Syke on samoilla linjoilla ely-keskusten kanssa. Pääjohtaja Leif Schulmanin mukaan olennainen peruste tutkimuslaitoksen irtautumiseen prosessista on PEFC:n markkinaleima.

”Syke ei pysty hyväksymään kriteeristöä, koska metsäiset lajit ja luontotyypit uhanalaistuvat edelleen. Sertifioinnin luvataan takaavan talousmetsien käytön kestävyyden, mutta kriteeristö ei takaa ekologista kestävyyttä. PEFC:n avulla ei voi mainostaa, että sertifioidut metsätuotteet on tuotettu kestävästi.”

Metsätalouden on oltava kokonaiskestävää, Schulman korostaa. Siihen kuuluvat sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden lisäksi metsäisten elinympäristöjen ja lajien elinmahdollisuuksien turvaaminen.

”Tutkimus osoittaa, että ekologinen kestävyys ei toteudu. Siksi Syke irtautui.”

Sertifikaatteja sinänsä Syke ei Schulmanin mukaan vastusta, mutta niille tulee olla katetta.

”Syke haluaa tukea sitä, että ala pyrkii säätelemään itseään. Tällaiset sertifikaatit ovat kuitenkin alttiita markkinoinnille ja liiallisille lupauksille. Niitä on vaikea valvoa, sillä kyseessä on alan itseorganisoitumisen kautta syntynyt järjestelmä, ei lainsäädännöllä määrätty.”

Syken pääasiantuntijana työryhmässä olleen ryhmäpäällikkö Kimmo Syrjäsen mukaan PEFC tukee ennen muuta teollisuuden puunhuoltoa ja sitä, että monimuotoisuuden turvaamisesta koituisi mahdollisimman vähän kustannuksia metsäsektorilla.

”Lajien ja elinympäristöjen uhanalaistuminen jatkuu, metsälakikohteita häviää, luonnonhoidon laadun seuranta osoittaa talousmetsien tilan heikkoa kehitystä, eikä monimuotoisuuden ylläpitoon panosteta aidosti”, Syrjänen luettelee.

”PEFC ei tarjoa vaihtoehtoja aidosti monitavoitteisille ja ilmastonmuutoksesta huolestuneille metsänomistajille.”

Kemiönsaarella sijaitseva metsäalue viitisen vuotta hakkuiden jälkeen.­

Metsäsertifikaatista vastaavan PEFC Suomen Kaivola sanoo, että tarkistettu standardi vastaa kestävyyden haasteisiin entistäkin paremmin.

”Ekologista kestävyyttä ei ole sivuutettu, vaan monimuotoisuutta ja vesiensuojelua koskeviin kriteereihin on tehty merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi säästöpuita tulee lisää, ja ne ovat entistä järeämpiä. Vesistöjen suojakaistat levenevät selvästi”, hän kertoo.

”Päivitetyt vaatimukset tarkoittavat merkittävää lisäinvestointia arvokkaiden elinympäristöjen, metsistä riippuvaisten eliölajien ja riistan sekä vesiensuojelun hyväksi. Muuttuneet vaatimukset aiheuttavat kustannuksia metsänomistajille mutta vastaavat luonnon monimuotoisuuden ylläpidon haasteisiin”, Kaivola listaa.

Hänen mukaansa PEFC on kansainvälisesti tunnistettu laatutekijä.

”Riippumattomat arvioinnit ovat tuottaneet vahvaa näyttöä siitä, että sertifikaatti täyttää kestävyysvaatimukset. Esimerkiksi Alankomaissa PEFC:n on todettu täyttävän kestävien julkisten hankintojen kriteerit.”

Metsänomistajia edustava MTK on sertifikaatin vahva taustavoima. Metsänomistajille järjestelmään liittyminen on helppoa, sillä he saavat sertifioinnin metsänhoitoyhdistyksen jäsenetuna. MTK:n sana painaa myös kestävyyskriteerien määrittelyssä.

”MTK on hakenut konsensusta. Standardia on kehitetty niin, että kaikki kestävyyden osa-alueet on otettu huomioon”, sanoo metsäasiantuntija Lea Jylhä.

Metsäyhtiöistä esimerkiksi UPM markkinoi standardia sivuillaan näin: ”Ympäristömerkkien lisäksi kaikilla liiketoiminnoillamme on FSC- ja/tai PEFC-sertifikaatit puun alkuperälle, mikä varmistaa puun alkuperän ja takaa, että kaikki tuotteissamme käytetty puu on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä eikä sitä tuoda kiistanalaisista lähteistä.”

Ympäristömerkit ja -sertifikaatit ovat yhtiön mukaan tärkeitä, koska ne ”auttavat asiakkaita tekemään vastuullisia valintoja ja tarjoavat tärkeää tietoa sidosryhmille”.

Metsäteollisuusyritysten edunvalvojan Metsäteollisuus ry:n mukaan PEFC on tärkeä osa metsien hoitoa ja käyttöä Suomessa.

”Sillä on iso merkitys. Sertifikaatti kattaa yli 90 prosenttia Suomen talousmetsistä ja on siten hyvin tärkeä metsäteollisuudelle”, sanoo Metsäteollisuuden kestävän kehityksen päällikkö Tiina Vuoristo.

”Selvää on, että PEFC:llä on metsänhoitoon myönteinen vaikutus, sillä se asettaa lakitason yläpuolella olevia vaatimuksia. Eli tehdään enemmän kuin laki määrää.”

PEFC:n uuden kriteerin mukaan vesistöjen suojavyöhykkeiden tulee olla keskimäärin vähintään kymmenen metriä leveitä ja ne pitää säilyttää puustoisina. Hakkuualue Konnevedellä huhtikuussa 2019.­

Metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi arvioi, että osa standardin kriteereistä on kuitenkin niin löyhiä, että niiden merkitys on käytännössä vähäinen.

Osassa rima on vedetty – Keto-Tokoin mukaan tarkoituksella – niin epärealistisen korkealle, ettei kohteita edes löydy. Näin on esimerkiksi vanhojen metsien tapauksessa.

”Todella arvokkaita luontokohteita voidaan edelleen hakata PEFC:n puitteissa ja tehdä niistä sertifioituja tuotteita.”

Ely-keskuksen Taina Ihaksin mukaan standardin puutteet kasvattavat entisestään tarvetta kuunnella metsänomistajan toiveita valintojen tekemiseksi monimuotoisuuden, ilmaston tai vesistöjen hyväksi.

”Vaikka säästöpuiden ja vesiensuojelun osalta mentiin selkeästi parempaan suuntaan, kriteeristö jää kokonaisuutena liian kauas ekologisesta tarpeesta. PEFC-standardia kehittämällä voitaisiin parantaa merkittävästi Suomen metsäluonnon tilaa”, Ihaksi sanoo.

Oikaisu 4.5. kello 10:35: Ilmakuvan kuvatekstissä todettiin alun perin virheellisesti, että kyseessä on kulttuuriyhdistys Konstsamfundetin maita. Kuvassa oleva hakkuualue on kuitenkin naapurin metsää.

Metsät ovat monimuotoisuuden kannalta tärkeitä, ja niillä on keskeinen rooli myös ilmastonmuutoksen hillinnässä hiilitasapainon ylläpitäjinä. Entistä talousmetsää Liesjärven kansallispuistossa.­

Metsäalan tukema yhdistys

EFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification) on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka perustettiin vuonna 1999. Suomen PEFC sai hyväksynnän vuonna 2000.

Järjestelmä ilmoittaa edistävänsä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa.

Serfitiointi perustuu standardeihin ja vapaaehtoisuuteen.

Metsänomistajat ja yritykset sitoutuvat noudattamaan järjestelmän vaatimuksia metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta ja työntekijöiden hyvinvoinnista.

PEFC Suomen jäsenistö koostuu ennen kaikkea metsätalouden toimijoista. Toiminta rahoitetaan mm. jäsenmaksuilla.

Yhdistyksen jäsenorganisaatiot tämän vuoden alussa: Kirkkohallitus, Koneyrittäjät, Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu, Meto – Metsäalan Asiantuntijat, Metsäalan kuljetusyrittäjät, Metsähallitus, Metsäteollisuus ry, MTK, Sahateollisuus, SLC, Suomen Latu, Suomen Partiolaiset, Suomen Suunnistusliitto, Suomen 4H-liitto, Teollisuusliitto, Tuote- ja palvelukaupan yhdistys Etu.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat