Keskusrikospoliisi on tutkinut al-Holista palanneita naisia epäiltyinä ihmiskaupasta - Kotimaa | HS.fi

Keskusrikospoliisi on tutkinut al-Holista palanneita naisia epäiltyinä ihmiskaupasta

Tutkinta on liittynyt lasten viemiseen terroristijärjestön hallitsemalle alueelle. Yksi tutkinta on lopetettu, toinen on yhä vireillä.

Naisia al-Holin leirillä huhtikuussa 2019.­

4.5. 17:14

Keskusrikospoliisi (krp) on HS:n tietojen mukaan tutkinut kahta Syyrian al-Holin leiriltä palannutta naista epäiltynä ihmiskaupasta.

Tutkinnanjohtaja Sanna Springare vahvistaa, että poliisi on lopettanut toisen esitutkinnan näytön puuttumisen vuoksi, mutta toinen tutkinta jatkuu edelleen. Hän arvioi, että toinenkin tutkinta saadaan valmiiksi kesäkuun aikana.

Tutkinta on liittynyt siihen, ovatko naiset vieneet lapsia Syyriaan tietoisina siitä, että alue on terroristisen järjestön hallinnassa.

”Pienet lapset ovat olleet riippuvaisessa asemassa äidistään, eivätkä ole voineet päättää lähtemisestään itsenäisesti”, tutkinnan päätöstä koskevassa asiakirjassa todetaan.

Rikoslain mukaan ihmiskaupasta voidaan tuomita henkilö, joka esimerkiksi kuljettaa alle 18-vuotiaan ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin. Rangaistusasteikko vaihtelee neljästä kuukaudesta kuuteen vuoteen vankeutta.

Päättyneessä tutkinnassa poliisi kuulusteli kahta vanhinta lasta asianomistajina eli epäillyn rikoksen uhreina. Äitiä kuultiin rikoksesta epäiltynä.

”Mistään näistä kuulustelusta ei ole tullut ilmi sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi syytä epäillä ihmiskaupparikosta”, poliisi toteaa päätöksessään.

Kurdien ylläpitämällä al-Holin leirillä Koillis-Syyriassa on Isis-perheiden jäseniä.­

Äidin mukaan perhe oli ensin lähtenyt lomalle Turkkiin, eikä hän ollut tietoinen siitä, että tarkoitus olisi mennä Syyriaan.

”Lapset ovat osaksi olleet huonoissa ja ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa Syyriassa, mutta [äiti] on pitänyt heistä huolta. Viitteitä lapsisotilastoiminnasta ja seksuaalisista hyväksikäytöistä ei ole tullut esille”, sanotaan poliisin päätöksessä.

Koska muillakaan tiedonhankintakeinoilla ei saatu näyttöä ihmiskaupasta, poliisi päätti lopettaa tutkinnan.

Nainen, jota koskeva tutkinta on lopetettu, on HS:n tietojen mukaan päässyt leiriltä pois omin päin ja saapunut Turkin kautta Suomeen useamman lapsen kanssa viime vuonna ulkoministeriön avustuksella.

Al-Holin vankileirillä on yhä kymmeniätuhansia naisia ja lapsia sotavankioloissa. Kurdihallinto on koonnut alueelle ihmisiä, jotka ovat paenneet Isisin kalifaatin alueelta sen kukistuessa.

Suomi kotiutti joulukuussa leiriltä kaksi aikuista al-Holin leirillä asunutta naista sekä heidän lapsensa. Lapsia oli yhteensä kuusi. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Suomen valtio haki al-Holin leirillä asuneita aikuisia naisia takaisin Suomeen. Ulkoministeriön virkamiehet ovat olleet alueella hakemassa lapsia ja naisia pois. Aiemmin Suomi on kotiuttanut leiriltä kaksi orpolasta. Lisäksi leiriltä on paennut omin avuin neljä naista lapsineen.

Suomen valtion erityisedustaja Jussi Tanner pyrkii kotiuttamaan alueella yhä olevat lapset ja heidän mukanaan mahdollisesti myös aikuiset naiset. Turvallisuustilanne leirillä on heikentynyt merkittävästi viime aikoina. Leirillä on uutisoitu tapahtuneen paljon väkivaltaisuuksia. Huhtikuussa kurdihallinto otti toistasataa epäiltyä Isisin jäsentä leirillä kiinni isossa operaatiossa. Kurdien mukaan Isisin jäsenet olivat soluttautuneet leirille siviileiksi esiintymällä.

Al-Holin alueen leirin suomalaiset ovat poliittisesti tulenarka kysymys, koska Suojelupoliisi on arvioinut, että palatessaan naiset todennäköisesti lisäävät Suomeen kohdistuvan terrorismin uhkaa.

Al-Holille ja läheiselle al-Roj’n leirille jää yhä noin puolenkymmentä suomalaista naista, joista osa on HS:n tietojen mukaan niin radikalisoituneita, että he eivät ainakaan aiemmin ole halunneet palata takaisin Suomeen. Heidän joukossaan on ainakin kaksi naista, jotka ovat osallistuneet Isisin propagandan levittämiseen.

Ääri-islamistisesta ideologiasta viehättyneet naiset ovat lähteneet alueelle vuosina 2012–2015. Toistaiseksi ei ole tarkemmin tiedossa, mikä suomalaisten naisten rooli Isisissä on muuten tarkalleen ottaen ollut. Yleisesti on tiedossa, että Isisissä naisten päätehtävä on ollut uusien jihadistien kasvattaminen. Lisäksi he ovat toimineet tukirooleissa, esimerkiksi levittäneet verkossa propagandaa, rekrytoineet uusia jäseniä ja keränneet varoja. Naisten tiedetään myös pitäneen jesidiorjia.

On ollut epäselvää, millainen mahdollisuus Suomen viranomaisilla olisi saattaa palaavia suomalaisia vastuuseen mahdollisista Isisin alueella tehdyistä rikoksista. Näytön hankkiminen alueelta on äärimmäisen haasteellista.

Krp:llä on edelleen käynnissä kaikkia suomalaisia naisia koskeva esiselvitys terrorismirikoksista, kertoo krp:n rikostarkastaja Mika Ihaksinen. Kyse ei siis ole rikostutkinnasta vaan krp selvittää, onko syytä epäillä, että naiset olisivat syyllistyneet terrorismirikoksiin Isisin kalifaatin alueella. Jos syytä epäillä -kynnys ylittyy, krp tulee käynnistämään varsinaisen rikostutkinnan valtakunnansyyttäjäntoimiston määräyksestä.

Al-Holin leirillä olleita naisia on palannut Suomeen toistaiseksi kuusi.

Syyrian konfliktialueelle on mennyt yhteensä noin 80 henkilöä Suomesta, ja kymmeniä heistä on palannut jo aiemmin. Al-Holin leirin suomalaisissa on kyse heistä, jotka olivat alueella vielä, kun Isis menetti hallintansa.

Ihaksinen sanoo, että YK:n alainen Unitad-elin on toimittanut krp:lle tietoa alueelta. Unitad kerää muun muassa asiakirjoja, laitteita ja muuta aineistoa, jonka se laittaa yhteen massiiviseen tietokantaan. Unitadin lisäksi krp on saanut tietoa myös muilta EU-valtioilta sekä Hollannissa toimivalta Free Yezidi Foundationilta, joka kerää tietoa jesidivähemmistöön kohdistuneista rikoksista.

Toistaiseksi krp:n saama tieto ei kuitenkaan ole ollut sellaista, minkä perusteella esitutkintakynnys olisi Suomessa ylittynyt. Esimerkiksi Saksa on avannut jesideihin kohdistuneita rikoksia koskevaa tietoaan, mutta tiedoista ei ole toistaiseksi tullut ilmi mitään Suomeen viittaavaa.

Naisten mahdollisia rikoksia selvittää neljä tutkinnanjohtajaa. Esiselvityksen piirissä ovat myös mahdolliset muut rikokset, kuten sotarikokset, rikokset ihmisyyttä vastaan ja ihmiskauppa.

HS kertoi alkuvuonna, että Suomessa ei ole kahden viime vuoden aikana avattu lainkaan terrorismia koskevia rikostutkintoja. Tilanne on HS:n tietojen mukaan edelleen sama.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat