Koronarokotetta voi antaa myös raskaana oleville ja raskautta yrittäville: ”Toistaiseksi ei ole viitettä mistään poikkeavasta”, sanoo THL:n Nohynek - Kotimaa | HS.fi

Koronarokotetta voi antaa myös raskaana oleville ja raskautta yrittäville: ”Toistaiseksi ei ole viitettä mistään poikkeavasta”, sanoo THL:n Nohynek

Raskaana olevat ovat myös koronaviruksen riskiryhmäläisiä. Etenkin raskauden loppuvaiheessa olevilla on suurempi riski saada koronaviruksen aiheuttama vakava tautimuoto.

Nykytiedon valossa ei ole viitteitä siitä, että koronarokote vaikuttaisi haitallisesti raskauteen tai sikiöön.

6.5. 2:00 | Päivitetty 6.5. 7:00

Vaikuttaako koronarokotus raskauden suunnitteluun? Tätä joutui miettimään Helsingin Sanomiin yhteyttä ottanut 36-vuotias nainen, joka sai koronarokotteen työterveyshuollossa huhtikuun viimeisellä viikolla. Rokotusvastaanotolta nainen sai mukaansa ohjelapun, jossa suositeltiin raskauden ehkäisyä kahden kuukauden ajan rokotuksen jälkeen.

Koska toinen koronarokote annetaan kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisestä, raskautta tulisi ehkäistä yhteensä viitisen kuukautta. Lähes puolen vuoden jakso tuntui pitkältä ajalta neljääkymppiä lähestyvälle raskautta toivovalle naiselle.

Nainen otti yhteyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL), josta kerrottiin, että nainen oli saanut mukaansa vanhentuneen ohjeen. THL:n nykyisissä ohjeissa raskautta ei kehoteta välttämään koronarokotteen jälkeen.

Massarokotusten edetessä nuorempiin ikäluokkiin asia voi mietityttää yhä useampia naisia.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan raskauden välttämiseen kehottava ohjeistus on perustunut rokotteen myyntiluvan varoituksiin. Ne on laadittu varovaisuusperiaatteen mukaisesti, koska uusien koronarokotteiden vaikutuksista sikiölle ei ollut tutkimustietoa myyntilupaa haettaessa.

Nykyään THL ei ohjeista välttämään raskaaksi tulemista koronarokotuksen jälkeen. Nohynekin mukaan tähän mennessä erityisesti Yhdysvalloista kertyneen tiedon valossa ei ole viitteitä siitä, että koronarokote vaikuttaisi haitallisesti raskauteen tai sikiöön. Tauko ei ole tarpeen, vaikka rokotteen saisikin.

”Eihän meillä ole syytä olettaa, että nämä rokotteet toimisivat eri tavalla kuin muutkaan rokotteet. Varsinkaan rokotteet, jotka eivät sisällä elävää lisääntymiskykyistä virusta”, Nohynek sanoo.

Nyt käytössä olevat mrna- ja adenovirus­vektori­koronarokotteet eivät sisällä elävää lisääntymiskykyistä virusta.

”Varsinkin, jos lapsettomuushoidot ovat kesken, ei ole minun mielestäni perusteltua, että ne laitettaisiin tauolle”, Nohynek sanoo.

Koronarokotetta on annettu myös raskaana oleville naisille. THL ohjeistaa rokotetta pohtivia raskaana olevia olemaan yhteydessä äitiysneuvolaan tai mahdollista perussairautta hoitavaan lääkäriin. Lääkäri voi suositella rokotetta raskaana olevalle riskiryhmäläiselle, työssään altistumisriskissä olevalle tai naiselle, joka muusta perustellusta syystä tarvitsee tai haluaa rokotteen.

”Silloin tehdään yksilöllinen hyöty–haitta-arvio ja rokotusta yleensä suositellaan”, Nohynek sanoo.

Sikiön kehityksessä ensimmäinen raskauskolmannes on herkintä aikaa. Nohynekin mukaan koronarokotteiden eläinkokeissa ei ole ilmennyt viitteitä epämuodostumiin. Sellaisia ei ole tullut myöskään lääkkeille pakollisissa teratogeenisyyskokeissa.

”Se on rauhoittavaa tietoa. Toki sitä tietoa täytyy kerätä myös ihmisiltä, mutta toistaiseksi ei ole viitettä mistään poikkeavasta”, Nohynek sanoo.

”Mutta aina raskaana olevien kohdalla ollaan tavallista varovaisempia, kun on kysymys uudesta rokotteesta.”

Tutkimustietoa kertyy rokotusten edetessä. Raskaana olevia on rokotettu yksilöllisen harkinnan pohjalta esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa, joissa koronarokotukset ovat Suomea pidemmällä.

Huhtikuussa Britannian rokotusasiantuntijaryhmä Joint Committee on Vaccination and Immunisation (JCVI) suositteli, että rokotetta tarjotaan myös raskaana oleville naisille. Heille tulee tarjota rokote samaan aikaan kuin muullekin väestölle perustuen ikään ja mahdolliseen riskiryhmään.

Suositusta perustellaan muun muassa sillä, että Yhdysvalloissa jo noin 90 000 raskaana olevaa naista on rokotettu pääasiassa Pfizer-Biontechin ja Modernan mrna-rokotteilla ilman, että on noussut esiin huolia rokoteturvallisuudesta.

Huolestuttavia merkkejä ei havaittu myöskään Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa, joka julkaistiin lääketiedelehti New England Journal of Medicinessä huhtikuun lopulla. Tutkimuksessa seurattiin loppun saakka yli 800:n mrna-rokotteen saaneen naisen raskautta. Poikkeavuuksia raskauden kulussa, äidin terveydessä tai syntyneessä lapsessa ei havaittu.

Tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että lisätietoa tarvitaan etenkin pidemmältä seuranta-ajalta ja etenkin tapauksista, joissa rokote on annettu raskauden alkuvaiheessa.

Viime kuukausina koronarokotuksista ja raskauksista on tullut yhteydenottoja myös teratologiseen tietopalveluun. Palvelu on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) ylläpitämä valtakunnallinen neuvontapalvelu, joka jakaa tietoa raskauden ja imetyksen aikaisista haitallisista lääkkeistä. Myös sieltä neuvotaan, ettei raskauden yritystä tarvitse siirtää koronarokotteen takia.

”Me seuraamme tarkasti myös kansainvälisiä ohjeistuksia ja tutkimuksia eikä sellaiselle ole perustetta”, sanoo erikoislääkäri Heli Malm.

”On ihan ymmärrettävää, että se mietityttää. Tämä täytyy nyt kuitenkin miettiä siltä kannalta, että ei ole erityistä epäilyä siitä, että rokotteesta olisi haittaa. Koronarokotteet eivät sisällä eläviä taudinaiheuttajia, ja tällaiset rokotteet ovat yleensä turvallisia myös raskauden aikana.”

Myös imetystä voi jatkaa normaalisti koronarokotteen jälkeen. Sitä suosittelee myös Maailman terveysjärjestö WHO.

”Uusimpien tietojen mukaan koronarokotteen aiheuttamat vasta-aineet saattavat jopa siirtyä äidinmaitoon ja suojata lasta. Ei ajatella olevan teoreettisiakaan riskejä imetykseen liittyen, päinvastoin mahdollisesti jopa hyötyä”, Malm sanoo.

Raskaana olevien rokotusten pohdinnassa huomioidaan se, että raskaana olevat ovat riskiryhmä. Raskaana olevilla koronainfektio saattaa olla vaikeampi varsinkin loppuraskauden aikana.

”Raskauden aikaisista fysiologisista muutoksista johtuen raskaana olevat voivat olla alttiimpia saamaan vaikeampia hengitystieoireita. Erityisesti raskauden viimeisen kolmanneksen aikana, kun kohtu kasvaa”, Malm sanoo.

”Tiedetään, että koronainfektioon sairastuneilla raskaana olevilla on suurempi riski joutua tehohoitoon kuin samanikäisillä ei-raskaana olevilla. On myös suurempi riski ennenaikaiseen synnytykseen. Joidenkin tutkimusten mukaan on myös suurempi riski kuolla.”

Teratologinen tietopalvelu kerää parhaillaan tietoa suomalaisäideiltä, jotka ovat olleet raskaana koronarokotuksen aikana tai tulleet raskaaksi pian rokotuksen jälkeen. Malmin mukaan seurantaan on ilmoittautunut jo kymmeniä naisia.

THL on perustamassa työryhmän kokoamaan olemassa olevaa tutkimustietoa koronarokotuksista raskauteen liittyen. Tiedon karttuessa THL myös päivittää suosituksiaan raskaana oleville, raskautta suunnitteleville ja imettäville.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat