EU vaatii pian organisaatioilta ilmoituskanavaa, jolla voidaan ilmoittaa väärinkäytöksistä – yritykset eivät tunne velvollisuutta kanavan tarjoamiseen - Kotimaa | HS.fi

EU vaatii pian organisaatioilta ilmoitus­kanavaa, jolla voidaan ilmoittaa väärin­käytöksistä – yritykset eivät tunne velvollisuutta kanavan tarjoamiseen

Organisaatioilla oli ilmoituskanavan perustamiseen liittyen paljon ennakkoluuloja. Keskuskauppakamarin johtajan mukaan ilmoituskanava kertoo siitä, että organisaatio toimii vastuullisesti ja nykyajan mukaisesti.

EU-direktiivi vaatii pian useilta yrityksiltä ilmoituskanavaa, jolla voi ilmoittaa yrityksessä tapahtuvista väärinkäytöksistä. Direktiivin yhtenä tavoitteena on suojata ilmoituksen tekijää haitallisilta vastatoimilta. Kuvassa toimistotyöläisiä Helsingissä toukokuussa 2015.

6.5. 2:00 | Päivitetty 6.5. 10:56

Yritykset eivät ehkä tunne riittävästi velvollisuutta tarjota ilmoituskanava ja luoda siihen liittyviä menettelyjä, selviää Keskuskauppakamarin ja Bonfide Oy:n teettämän verkkokyselyn raportista.

Kyselyyn vastanneista organisaatioista puolet kertoi, että heillä ei vielä ole käytössään ilmoituskanavaa. Näistä yrityksistä lähes puolet ei vielä suunnitellutkaan kanavan hankintaa.

Organisaatioissa tapahtuvia väärinkäytöksiä selvittävät ilmoituskanavat ovat tulossa EU-direktiivin myötä pakollisiksi. Velvollisuus koskee niin yksityistä kuin julkista sektoria.

Direktiivi edellyttää, että vähintään 50 henkilöä työllistävät yksityisen sektorin oikeushenkilöt ottavat käyttöön kanavan, jonka kautta on mahdollista ilmoittaa väärinkäytöksistä ja epäeettisestä toiminnasta. Direktiivin keskeisenä tavoitteena on suojata ilmoituksen tekijää haitallisilta vastatoimilta.

Kyselyssä selvitettiin, miten laajasti organisaatioissa on jo otettu käyttöön ilmoituskanavia ja miten kanavat on järjestetty. Kyselyyn vastasi 143 organisaatiota eri puolilta Suomea. Organisaatioiden koko vaihteli alle 50 hengen yrityksistä yli tuhannen hengen työyhteisöihin. Vastaajia oli sekä pörssiyhtiöistä että julkisen sektorin toimijoista.

Kyselyn päätulokset eivät yllättäneet, kertoo Keskuskauppakamarin yritysten itsesääntelystä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Stina Wikberg.

”Direktiivi ja ilmoituskanavat eivät ole yrityksillä hirveän yleisesti tiedossa”, Wikberg sanoo.

”On valtava joukko todella isoja yrityksiä, jotka tarjoavat ilmoituskanavia vapaaehtoisesti, mutta tuntumamme oli, että pienimmissä yrityksissä vasta heräillään ajatukseen.”

Wikbergin mukaan tehtävänä on vielä paljon tietoisuuden herättämistä yrityksissä ja organisaatioissa. Näin vältetään tilanne, jossa ne joutuvat viime tingassa pakon edessä perustamaan ilmoituskanavia.

”Tähän liittyy paljon esimerkiksi prosessien miettimistä, eikä ilmoituskanavan perustaminen tapahdu välttämättä viikossa tai edes kahdessa”, Wikberg sanoo.

Direktiivin kansallinen täytäntöönpano on vielä työn alla. Se kuitenkin edellyttää, että vähintään 250 henkilöä työllistävillä yrityksillä tulee olla ilmoituskanava käytössä tämän vuoden joulukuussa 2021. Vähintään 50 henkilöä työllistävillä yrityksillä on näillä näkymin aikaa joulukuuhun 2023.

”Toisaalta mikään ei ole varmaa ennen kuin laki on säädetty. Senkin takia kannattaa alkaa ainakin valmistelemaan asiaa tai vähintään tiedostaa se”, Wikberg toteaa.

EU-direktiivin mukaan vastatoimilta suojelua nauttiviin sisältyvät nykyisten ja entisten työntekijöiden lisäksi muun muassa vapaaehtoiset ja harjoittelijat sekä hankintaketjussa toimivien yritysten työntekijät.

Kuitenkin vain kolmannes niistä kyselyyn vastanneista organisaatioista, joilla on käytössään ilmoituskanava, tarjoaa esimerkiksi entisille työntekijöille mahdollisuuden tehdä ilmoituksia ilmoituskanavalla. Monet yritykset tarjoavat kanavaa vain nykyisille työntekijöilleen.

Wikbergin mukaan ilmoituskanavan tarjoaminen ja ylläpitäminen kertoo ennen kaikkea siitä, että yritys tai organisaatio toimii vastuullisesti ja nykyajan mukaisesti. Liian usein keskustelu ilmoituskanavista kääntyy siihen, onko se pakollista, hän sanoo.

”Kyllähän se on johdolle arvokasta tietoa, jos omassa organisaatiossa tapahtuu väärinkäytöksiä”, Wikberg sanoo.

Wikbergin mukaan organisaatioiden yleisin ennakkoluulo ilmoituskanavia kohtaan oli kyselyssä se, että ilmoituksia tulee kanavan kautta valtavia määriä. Organisaatiot saattoivat myös pelätä, että kanavaa käytetään kiusantekoon.

”Joskin sekään ei ole hyvä merkki, jos ilmoituksia ei tule yhtään”, Wikberg sanoo.

Raportin mukaan ilmoitukset koskivat tyypillisemmin henkilöstöön liittyviä asioita. Lisäksi ilmoituskanavaa käytettiin muun muassa tietoturvahuoliin.

Kyselystä tehty raportti on nimeltään Vasikointia vai välittämistä. Wikbergin mukaan yleinen pelko yrityksissä on, että ilmoituskanavan perustaminen johtaa kyttäyskulttuuriin, mutta selvitykseen haastateltujen yritysten kokemusten mukaan tällaista vaaraa ei ole.

”Kyse on ilman muuta välittämisestä eikä yhtään vasikoinnista. Parhaimmillaan ilmoituskanavilla pelastetaan työkaverin selusta: jos jokin väärinkäyttötilanne menee vielä pidemmälle, seurauksetkin ovat aina pahempia. Havainnostaan kertominen voi olla suuri välittämisen teko”, Wikberg sanoo.

Oikaisu 6.5. kello 10.56: Korjattu Bonfide Oy:n kirjoitusasu oikeaan muotoon.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat