Amk-opiskelijoiden jaksaminen ja mielenterveys on heikentynyt pandemian aikana, selviää kyselystä: ”Niitä, joilla menee tosi huonosti, on liikaa” - Kotimaa | HS.fi

Amk-opiskelijoiden jaksaminen ja mielen­terveys on heikentynyt pandemian aikana, selviää kyselystä: ”Niitä, joilla menee tosi huonosti, on liikaa”

Ammattikorkeakoulut yrittävät kevään aikana tavoittaa ne opiskelijat, joiden opinnot eivät ole edenneet.

Lähes puolet opintojensa loppupuolella olevista amk-opiskelijoista ilmoitti kyselyssä opintojensa viivästyneen pandemia-aikana.

6.5. 19:10

Pitkittynyt pandemia-aika on heikentänyt monen opiskelijan jaksamista, selviää ammatti­korkeakoulu­opiskelijoita edustavan Suomen opiskelijakuntien liiton (Samok) etäopiskelukyselyn vastauksista.

Kyselyyn vastasi noin 7 300 ammattikorkeakoulujen opiskelijaa tänä keväänä. Vastaajista 60 prosenttia koki jaksamisensa ja mielenterveytensä heikentyneen pandemia-aikana. Yhtä suuri osa koki aiempaa enemmän yksinäisyyttä.

Samok toteutti vastaavan kyselyn ammatti­korkeakoulu­opiskelijoille vuosi sitten. Tuolloin moni vastaaja kertoi, ettei pari kuukautta kestänyt poikkeusaika ollut merkittävästi vaikuttanut omiin opintoihin tai hyvinvointiin.

Nyt opiskelijat jakautuvat entistä selkeämmin niihin, joilla menee hyvin ja niihin, joilla menee huonosti, sanoo Samokin puheenjohtaja Oona Löytänen.

”Niitä, joilla menee tosi huonosti, on vain yksinkertaisesti liikaa”, Löytänen sanoo.

Suomen lähes 300 000 korkeakoulu­opiskelijaa ovat olleet pääosin etäopetuksessa yli vuoden.

Ammattikorkeakouluissa lähiopetusta pyrittiin viime syksynä järjestämään jonkin verran ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Pandemia-aikana myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysalojen ja tekniikan alan opiskelijoille on järjestetty jonkin verran käytännön opetusta lähiopetuksena.

”Eriarvoisessa asemassa ovat olleet ne, jotka opiskelevat alueilla, joilla tauti on ollut leviämisvaiheessa lähes koko ajan. Esimerkiksi Pohjois-Savossa on pystytty olemaan paljonkin lähiopetuksessa”, Löytänen sanoo.

Lähes puolet opintojensa loppupuolella olevista opiskelijoista ilmoitti kyselyssä opintojensa viivästyneen pandemia-aikana. Osalla opintoihin kuulunut pakollinen harjoittelu tai ulkomaan opintojakso siirtyi tai peruuntui.

”Harjoitteluita on jossain määrin pystytty järjestämään myöhemmin, mutta osassa vastauksista tuli esiin, ettei harjoittelussa pääse tekemään kaikkia työtehtäviä, joita harjoittelija normaalisti tekisi.”

Opintojen viivästyminen oli yleistä myös niillä, jotka kokivat motivaationsa tai mielenterveytensä heikentyneen erittäin paljon pandemia-aikana.

Opiskelijajärjestöt ovat vaatineet panostuksia opiskelijoiden hyvinvointiin ja mielenterveyteen pandemia-aikana. Järjestöjen mukaan opiskelijoiden mielenterveyteen panostaminen on välttämätöntä, jotta opiskelijat voivat siirtyä työelämään työkykyisinä.

Vuoden alussa ammattikorkeakoulut siirtyivät Ylioppilaiden terveyden­hoito­säätiön (YTHS) palveluiden piiriin. Löytäsen mukaan opiskelijat ovat löytäneet palveluiden piiriin hyvin.

Vastausten mukaan sitkeässä on käsitys siitä, että YTHS:n jonot ovat niin pitkät, että vastaanotolle pääsystä on turha haaveilla. Löytänen korostaa, että YTHS:n alkuvuoden ruuhkaa on saatu jo purettua, eivätkä jonotusajat valtakunnallisella tasolla ole tällä hetkellä erityisen pitkiä.

Lue lisää: Suosittu verkkosivu ajettiin alas, kun opiskelijoille hoitopalveluita tarjoavaan säätiöön tuli ruuhka kertarysäyksellä

Osa vastaajista kertoi mielenterveys­ongelmiensa pahentuneen pandemian aikana. Jotkut kertoivat myös itsetuhoisista ajatuksista.

”Vastauksista näkyy myös se, ettei osalla ole enää voimavaroja hakea apuja. Sekin vaatii ponnisteluja, että lähtee selvittämään, mistä apua voi saada.”

Kyselyn tulokset ovat linjassa ammattikorkeakoulujen opiskelijoilleen ja henkilökunnalleen tekemien kyselyiden kanssa, kertoo Ammattikorkea­koulujen rehtorineuvoston (Arene) hallituksen puheenjohtaja Mervi Vidgrén. Hän on myös Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori.

”Näyttää, että osa kokee tilanteen erittäin raskaana, mutta on myös opiskelijoita, jotka kokevat, että tämä toimintamalli sopii heille.”

Vidgrén tunnistaa ruuhkan opiskelijoiden mielenterveyspalveluissa. Samalla hän pohtii, voisivatko korkeakoulut nykyistä paremmin tarjota opiskelijoille matalan kynnyksen tukea ja kohtaamisia.

”Nyt yritetään löytää ne opiskelijat, joiden opinnot eivät ole edenneet tai joita opettajat eivät ole tavoittaneet. Heitä pyritään tämän kevään aikana tavoittamaan ja kertomaan, millaista tukea ja apua on tarjolla.”

Yliopistoista osa on jo ilmoittanut, että massaluennot järjestetään etäopetuksena ensi syksynäkin. Vidgrénin mukaan ammattikorkeakoulut eivät ole vielä päättäneet syksyn opetusjärjestelyistä, mutta toive kampuksille palaamisesta on suuri.

”Kun mietitään ammattikorkea­koulu­osaamista, siellä on paljon kädentaitoja, jota ei oikein voi opiskella etänä. Mutta onhan tässä tehty iso digiloikka, josta opitut hyvät käytännöt halutaan pitää mukana.”

Maaliskuussa korkeakouluopiskelijat pettyivät, kun hallituksen opiskelijoille järjestämä koronainfo ei tarjonnutkaan kauan kaivattuja konkreettisia keinoja korkeakoulu­opiskelijoiden tilanteen helpottamiseksi.

Sen seurauksena tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) kutsui koolle korkeakoulujen ja ylioppilas- ja opiskelijakuntien edustajia. Saarikko pyysi jokaista korkeakoulua esittämään kolme toimenpidettä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

Lue lisää: Saarikko korkeakouluille hyvinvointitoimista: ”Vielä pitää pystyä parempaan”

Vidgrénin mukaan joitakin toimenpiteitä on jo aloitettu rahoituksella, jota opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi vuoden alussa opiskelijoiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukeviin hankkeisiin. Osa ammattikorkeakouluista on palkannut hankerahoilla esimerkiksi korkeakoulukuraattoreja ja opintopsykologeja. Lisäksi opiskelijoille on järjestetty hyvinvointiryhmiä.

Vidgrénin mukaan kuuden miljoonan hankerahoitus on hyvä alku. Kovin pitkäksi aikaa se ei riitä: rahoitetut projektit kestävät noin 1,5 vuotta.

”Korkeakouluissa on syntynyt oppimisvajetta ja pahoinvointia, joka ei mene ohi hetkessä. Opiskeluhyvinvoinnin tukemista tarvitaan jatkossakin merkittävästi.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat