Käsillä tekemisen suosio on kasvanut korona-aikana, ja moni on löytänyt uuden harrastuksen kotioluista: ”Mikään ei rajoita sitä, mitä olueen voi tunkea” - Kotimaa | HS.fi

Käsillä tekemisen suosio on kasvanut korona-aikana, ja moni on löytänyt uuden harrastuksen kotioluista: ”Mikään ei rajoita sitä, mitä olueen voi tunkea”

Oluen valmistuksessa mennään nykyään maku ja laatu edellä. Varsinkin kolmi- ja nelikymppiset miehet ovat valmiita käyttämään laitteisiin ja raaka-aineisiin jopa tuhansia euroja.

Jouni Raninen ja Pekka Vesala panevat olutta Ranisen kotona. Kotipanimo Duunin oluissa on omat etiketit, joista käyvät ilmi oluen vahvuus ja tyyppiin tai valmistusmenetelmään liittyvä nimi.

7.5. 2:00 | Päivitetty 7.5. 6:12

Kaikenlaisen käsillä tekemisen suosio on kasvanut tasaisesti 2010-luvulta asti, mutta korona-aikana ilmiö on noussut uusiin ulottuvuuksiin. Neulomisen, ruoanlaiton ja leipomisen lisäksi kotiviinin ja varsinkin oluen tekeminen itse on nyt todella suosittua.

Jyväskyläläinen Jouni Raninen valmistaa olutta kotonaan ystävänsä Pekka Vesalan kanssa. Harrastus alkoi noin seitsemän vuotta sitten, puhtaasta uteliaisuudesta. Ranista kiinnosti tietää, voisiko kotona tehdä vähän erikoisempiakin oluita onnistuneesti.

Kävi ilmi, että voi.

Ensimmäinen kotitekoisten alkoholien villitys nähtiin jo 1990-luvulla. Nykyään syyt harrastamiseen ovat kuitenkin erilaiset.

”90-luvulla viiniä ja olutta tehtiin ehkä siitä syystä, että saataisiin halpaa alkoholia. Nykyään harrastus keskittyy enemmän siihen, että omasta oluesta halutaan mahdollisimman laadukasta, maukasta ja trendikästä”, kertoo Olutliitto ry:n puheenjohtaja Anikó Lehtinen.

Harrastuksen ytimessä on nimenomaan kaikenlaisen uuden kokeileminen. Trendi tukee Lehtisen mukaan olutkulttuuria, jossa mennään maku eikä alkoholi edellä.

Olutharrastukseen ollaan myös nykyään valmiita uhraamaan entistä enemmän rahaa ja aikaa. Lehtinen kertoo, että ihmiset hankkivat eksoottisia raaka-aineita, kalliita humalia ja monenlaisia kotiolutlaitteistoja.

Oluttarvikkeita harrastajille myyvän Mallaspuoti-verkkokaupan kauppias Jussi Pääkkönen kertoo, että uudet harrastajat näkyvät myynnissä. Kun innostutaan, tehdään myös isoja investointeja.

”Halvalla pääsee alkuun, mutta monella homma lähtee pian lapasesta. Joillain on kellarissa tai autotallissa ihan pienpanimoa vastaavat laitteet.”

Raninen aloitti oluen panemisen keittiönsä liedellä. Pikkuhiljaa harrastus siirtyi saunaan. Nyt Ranisella on Vesalan kanssa kotipanimolaite, joka helpottaa keittämistä ja vähentää sotkua.

Yksi 15–20 litran erä tekeytyy Ranisen kotona kolmen tai neljän viikon välein. Valmiisiin pulloihin Raninen lyö kotipanimonsa etiketit.

Kotipanimo Duunin Glunssi on gluteeniton olut. Kaverukset Jouni Raninen ja Pekka Vesala panevat olutta pieniä eriä lähinnä omaksi ja ystävien juotavaksi.

Oluen paneminen on erityisesti miesten puuhaa. Harrastajista ei ole virallisia tilastoja, mutta Lehtinen sanoo, että kotiolutkilpailuihin osallistuvat, kotiolutryhmien jäsenet ja kotioluen tekoon tarvikkeita tilaavat ovat miehiä.

Myös Lappo-juomatarviketukun toimitusjohtaja Jaakko Manni kertoo asiakaskunnan koostuvan pääsiassa 30–45-vuotiaista miehistä.

Raninen on joskus kuullut jonkun lausahtavan, että oluen teko on kuin leipomista miehille.

”En itse näe, mikä tässä harrastuksessa muka jotenkin veisi miehiseen suuntaan. Onhan se tosi vanhentunut ajatus, että olut olisi miesten juttu.”

Olutliiton Anikó Lehtisen mukaan myös miehet kaipaavat harrastuksia, joissa näkee oman kädenjäljen. Palkkatyössä tämä tarve ei välttämättä kaikilla tyydyty.

”Naisille on tarjolla todella paljon erilaisia käsityöharrastuksia. Miehille tarjotaan lähinnä moottorien rassailua, ruoanlaittoa ja oluen panemista.”

Korona-aika on omalta osaltaan lisännyt kaikenlaisen kotona harrastamisen suosiota. Niillä, joiden toimeentuloa epidemia ei ole vaarantanut, on nyt käytettävissään ylimääräistä rahaa ja aikaa.

Into tehdä itse näkyy Lehtisen mukaan myös viineissä. Oluen suosio on kuitenkin hänen mukaansa kasvanut enemmän kuin viinien. Syy voi löytyä valmistusprosessista.

”Oluessa maku tulee valmistuksesta, kun raaka-aineet pysyvät melko vakiona. Viinissä taas maku on enemmän kiinni rypäleistä ja niiden laatu vaihtelee.”

Oluen paneminen kotona on myös helppoa ja melko halpaa aloittaa. Lehtisen mukaan alkuun pääsemiseksi tarvitsee vain muutamia letkuja, pari kattilaa ja noin 30 euroa maksavan käymisastian. Laadukasta olutta voi valmistaa myös esimerkiksi marketeissa myytävillä oluenvalmistusseteillä.

Monelle tulee kotona valmistetuista juomista ensimmäisenä mieleen opiskelija-asunnossa likaisessa ämpärissä valmistettu seos. Jouni Raninen muistuttaa oluentekijöitä hygienian tärkeydestä.

”Panopäivinä 90 prosenttia ajasta menee varmasti kaikenlaiseen tiskaamiseen ja pesemiseen. Puhtaat välineet takaavat, ettei oluesta tule mitään viemärin makuista kuraa.”

Raninen valmistaa olutta ystävänsä kanssa Panimo Duuni -nimellä. Kaksikon olut menee omaan käyttöön ja kavereille.

”Emme me kaikkea itse juo. Kavereiden kaiken maailman kissanristiäisiin viedään yleensä pari laatikkoa maistettavaksi.”

Korona-aikana kissanristiäiset ovat jääneet ja Raninen on tehnyt olutta jopa vähemmän kuin normaalisti.

Olutharrastus seuraa todella aktiivisesti trendejä. Manni sanoo, että vehnäoluesta siirryttiin ipaan ja nyt kiinnostavat myös erilaiset hapanoluet.

”Mikään ei rajoita sitä, mitä sinne olueen voi tunkea”, Raninen sanoo.

Hänen erikoisin hyvin onnistunut oluensa on vanhempien mökin pihalta poimituilla siankärsämöllä, pujolla ja suomyrtillä maustettu gruit-muinaisolut, jossa ei käytetä lainkaan humalaa.

Ranisen kotipanimon bravuuri on kuitenkin vahvempi imperial stout, jolla kotipanimo on voittanut useita kotiolutkilpailuja.

Kun myös harrastajat voivat tilata monenlaisia raaka-aineita ja laadukkaita laitteita, olut ei jää maussa jälkeen ammattipanimoista, Raninen sanoo.

Jouni Ranisen ja Pekka Vesalan kotipanimossa valmistuu tällä hetkellä Oktoberfestiin sopiva olut.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat